Mies, millaisia naisia lähestyt?
Sellaisia, jotka vaikuttavat helpoilta vai niitä, joista olet kiinnostunut? Millainen nainen on täysin turn-off? Olen miettinyt, onko ns. älykkötyyli jotenkin huono juttu, kun kukaan ei lähesty ellei ole hirveässä humalassa? En koe olevani mitenkään ruma, pidän itseäni ihan mukiinmenevänä, mutta mikähän minussa oikein tökkii?
Kommentit (159)
Ennen niitä keistä itse kiinnostui ja vaikutti mielenkiintoisilta. Sitten olin 25, edelleen neitsyt ja aloin lähestyä helppoja. No nyt kyllä seksiseuraa riittää
helppoja kettutyttöjä joilla on isäsuhde ongelma ja terhakkaat ketunnokka tissit.
Pahaa poikaa, itsepäistä miestä ilman vastenmielisiä luonteenpirteitä kuten alkoholismi, perheen hylkääminen tai naisten kertakäyttö. Eli fiksua ulkkista.
Helppoja, kaikki miehet lähestyy helppoja naisia. On ajan hukkaa lähestyä naista jolta saa 100% varmasti pakit....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten attraktiokokemus on enemmän kuin osiensa summa. Vaikka nainen olisi seksin rakastaja, loistavakroppainen ja itseään laittavakin, mutta ei osaa liikkua ja elehtiä, kantaa itseään ja viestiä tai asennoitua oikein, hän häviää armottomasti loppupeleissä.
Ymmärrän tosi hyvin ja olen aivan samaa mieltä. Mutta siitä en ole samaa mieltä, että paljon ajattelevat naiset eivät voisi olla tuollaisia, kauniisti itsensä kantavia ja liikkuvia jne. Eikä myöskään toisin päin, että "ei-ajattelevat" naiset (outo ilmaus...) tosi usein olisivat.
t.Edellä kirjoittanut tohtorisnainen
Voivat olla, mutta ovat sui generis -tyyppiä. Tieteellinen päätelmä maskulinisaatioprosessin pohjalta on se, että tyypillinen koulutettu nainen on androgyyninen.
Ehkä johtuu siitä, että koulutus tuo usein mukanaan kykyä kriittiseen ajatteluun ja sitä kautta perinteisten naisellisten juttujen kyseenalaistamista. Että minun ei ole pakko olla tyyliä x ollakseni naisellinen, vaan voin olla juuri sellainen kuin olen ja tuntea itseni äärimmäisen naiselliseksi vaikkei minulla olekaan punaista huulipunaa, kukkamekkoa ja pitkää tukkaa.
Juuri tätä tarkoitan, itse asiassa määritit alussa hyvin androgyynisyyden. En ole yhtään kiinnostunut synteettisestä naisellisuudesta.
Naisellisuus ei ole mitä tahansa tai jotain subjektiivista. Se ei ole tyhjät raamit eikä raamiton ilmiö, koska naisten olemuksella ja käytöksellä on tilastollisesti merkitsevä rooli pariutumisessa tai viehätyksessä.
Määrittelin naisellisuuden, sillä se voi olla muutakin kuin sitä miksi sinä sen sanot. Androgyynisyys on jotain vallan muuta. Koen olevani täysin nainen ja todella naisellinen, vaikka ilmeisesti sinun silmissäsi olen sukupuoleton ja vastenmielinen. Kumman kokemus on oikeampi? Ankea, mielikuvitukselle sijaa antamaton käsitys naisellisuudesta ei ole tätä päivää.
Et ole nyt looginen, epäilen siksi tohtoriuttasi.
Naisellisuus ei voi olla muuta kuin se, mikä on viehättävintä tilastollisesti, jos pohditaan yleisesti sitä, mikä miehiä eniten kiinnostaa. Jos luit vastaukseni ja ymmärsit lukemasi, nainen ei voi olla "millainen tahansa" ollakseen miehille halutuin. Myöskään minulle nainen ei todellakaan voi olla "millainen tahansa" ollakseen minulle halutuin.
Omalla kokemuksella on aika vähän painoa siinä, miten asiat oikeasti ovat, josta todisteena on se, että miesten naisiin kokema viehätys ei ole täysin satunnaista, vaan moodin x naiset "oikeasti" ovat viehättävämpiä kuin jonkun muun moodin.
Mikään määrä vastaväitteitä (diskurssia) ei voi kaataa tätä löydöstä, sillä monet viehättävyyden tekijät kuten kultainen leikkaus ovat jopa matemaattisia, (mieheen) biologisesti ohjelmoituja.
Puhumme nyt eri asioista. Jostain syystä arvotat naisellisuuden sen mukaan, miten hän kelpaa muille, vaikka tosiasiassa sitä tulee mitata sen mukaan, miten nainen kelpaa itselleen. Jos kokemus omasta naisellisuudesta on se, että olen täydellinen juuri tällaisena, silloin naisellisuus on täydellistä - sillä, monelleko miehelle sattuisi kelpaamaan, ei ole väliä.
Tässä tiivistyy se miksi en itse lähtisi treffeille tohtorin kanssa. Koulutus ei haittaa, mutta tuo asenne ärsyttää. Jos joku mies siis sanoo ettet ole naisellinen, niin ensimmäiseksi haluat todistaa että mies on väärässä, koska täyteen naisellisuuteen riittää naisen subjektiivinen kokemus itsestään? Yksinkertaisesti jos et jonkun mielestä ole naisellinen niin sitten et ole ja jos olet niin sitten olet. Liikaa analysoivat ja määritelmillä kikkailevat vain ärsyttävät ja se voi olla juuri se syy miksi miehet ei jaksa liian koulutettuja.
Tällaisia naisia:
- terveen oloisia. Paino ei kerro kaikkea, mutta merkittävästi ylipainoinen ei ole terveessä kunnossa. Vartalotyypit ovat vaihdelleet, hoikasta pyöreään ja lihaksikkaaseen
- suosin pitkiä, mutta tykkään myös lyhyemmistä. Ikävä kyllä naisilla on alemmuuskompleksi ja he tuntevat naisellisuutensa uhatuksi elleivät ole miestä lyhyempiä ja pienempiä (vrt. mies ja liian koulutettu nainen)
- älykkään oloisia, nörttimäisen oloisia. Paksut silmälasit ja harmaat vanhan ajan vaatteet naisella ovat heikkouteni. Koulutuksella ei väliä, saat olla elämäm koululainen tai professori. Korkeaa statusta ilmentävä käytös on turn-off. Minut on kasvatettu siihen ettei omaa menestystä toitoteta kaikille
- siveän ja ujon oloisia. Sosiaalinen kömpelyys ok, huonot käytöstavat ei. WT-naiset kierrän kaukaa. Jos käytät sanoja kuten "pano", "vittu", jne...kaikkoan paikalta saman tien
- sellaisia jotka malttavat olla paikallaan ja mahdollisesti tykkäävät keskustella. Ympäriinsä poukkoilevat sosiaaliset menijät, ei minua vaerten
Mies, liikunnallinen, "koulutettu", lyhyehkö, 34v
Ei tule enää lähestyttyä juuri ketään livenä ainakaan. Itsetunto on mennyt viime vuosina ja tämän kylän tytöt ovat vielä erityisen vaikeita. Huomaan että ne keiden kanssa natsaa ovat minun tapaan ongelmaisia. Valehtelemalla ja hyvät kuteet päällä kyllä saa naisia. Olen tehnyt sen vain kerran eli valehdellut. Heti lähti matkaan. Olin "yrittäjä". Pidän liian kauniista naisista, pakko myöntää. Ennemmin olen ilman kuin lähden sen nuoren lyllerön matkaan joka varmasti antaisi. Ikäkin jo vaivaa että kun on vetänyt kaasut ei enää ole seksi mielessä. Toki haluaisin vain sen yhden naisen ja toivoisin että häntä palvoa voisin. Kapakat eivät enää kiehdo. Yritän saada elämäni kuntoon ja kasata jo jotakin järkevää, mutta niin kauan kuin olen ilman työpaikkaa, ei mielialani korjaannu. Sen olen havainnut.
Vierailija kirjoitti:
Ei tule enää lähestyttyä juuri ketään livenä ainakaan. Itsetunto on mennyt viime vuosina ja tämän kylän tytöt ovat vielä erityisen vaikeita. Huomaan että ne keiden kanssa natsaa ovat minun tapaan ongelmaisia. Valehtelemalla ja hyvät kuteet päällä kyllä saa naisia. Olen tehnyt sen vain kerran eli valehdellut. Heti lähti matkaan. Olin "yrittäjä". Pidän liian kauniista naisista, pakko myöntää. Ennemmin olen ilman kuin lähden sen nuoren lyllerön matkaan joka varmasti antaisi. Ikäkin jo vaivaa että kun on vetänyt kaasut ei enää ole seksi mielessä. Toki haluaisin vain sen yhden naisen ja toivoisin että häntä palvoa voisin. Kapakat eivät enää kiehdo. Yritän saada elämäni kuntoon ja kasata jo jotakin järkevää, mutta niin kauan kuin olen ilman työpaikkaa, ei mielialani korjaannu. Sen olen havainnut.
Vai haluat palvoa naista? Juuri kaltaisesi "miehet" olette yhteiskunnan suurin ongelma.
sellaisia jotka vaikuttavat helpoilta <3
Vierailija kirjoitti:
sellaisia jotka vaikuttavat helpoilta <3
Oksettavaa.
Kevyesti meikattua sporttista naista :)
Keskustelu lähti näköjään vähän rönsyilemään, mutta kiitos kaikille aiheeseen vastanneille!
Ap
Enpä tiedä miltä vaikutan, mutta kyllä mua baareissa aina joku lähestyy illan aikana, ellen ole hyvin tiiviisti jonkun miespuolisen kaverin kanssa juttelemassa tms. Olen varmaan ihan hyvännäköinen muuten, mutta ylipainoinen. Paino on kertynyt tasaisesti tiimalasi malliin. Mulla on pitkä lähes musta tukka (luonnostaan) ja pukeudun naisellisesti. Meikkaan pohjameikin aika kevyesti, mutta silmissä on eyelineristä lähtien kaikki. Viimekai mulla oli baarissa päälläni mustat legginssit, mustat nahkasaappaat korolla, muatavalkonen mekko/tunika joka oli rintojen kohdalta vartalonmyötäinen ja rintojen alta leveni. Pitkä musta neule vielä näiden kanssa. Mulla on myös kulmakoru ja luulen sen vaikuttavan siihen, että hyvin usein miehet jotka tulee juttelemaan on pitkätukkaisia, vaikka muunkinlaiset lähestyy
Hymyilen paljon ja olen arjessakin helposti lähestyttävä. Oon just sellanen jolta usein kysytään opastusta tai höpistään muuten vaan vaivasenluista yms.
Mun laista siis ainakin lähestytään, vaikka oon vaan perus lähihoitaja enkä sen kummempi, enkä edes hoikka.
En lähesty, sillä koska on naisten asia päättää parisuhteista, on myös heidän asiansa lähestyä.
Olen nainen, mutta kai voin vastata. Lähestyn fiksun oloisia ja söpöjä naisia.
nörtitparhaita kirjoitti:
Ikävä kyllä naisilla on alemmuuskompleksi ja he tuntevat naisellisuutensa uhatuksi elleivät ole miestä lyhyempiä ja pienempiä (vrt. mies ja liian koulutettu nainen)
Tämä ei ole alemmuuskompleksi. Nainen vain tyypillisesti tuntee olonsa naisellisemmaksi itseään pidemmän miehen kanssa.
Myöskään koulutetun naisen karsastaminen ei ole mieheltä alemmuuskompleksia, vaan sitä, että miehen mielestä sellainen nainen pärjää yksinkin. Mies tuntee olonsa miehekkääksi silloin, kun hän kokee voivansa olla naisen turvana ja apuna.
Vierailija kirjoitti:
nörtitparhaita kirjoitti:
Ikävä kyllä naisilla on alemmuuskompleksi ja he tuntevat naisellisuutensa uhatuksi elleivät ole miestä lyhyempiä ja pienempiä (vrt. mies ja liian koulutettu nainen)
Tämä ei ole alemmuuskompleksi. Nainen vain tyypillisesti tuntee olonsa naisellisemmaksi itseään pidemmän miehen kanssa.
Myöskään koulutetun naisen karsastaminen ei ole mieheltä alemmuuskompleksia, vaan sitä, että miehen mielestä sellainen nainen pärjää yksinkin. Mies tuntee olonsa miehekkääksi silloin, kun hän kokee voivansa olla naisen turvana ja apuna.
Monen korkeastikoulutetun miehen mielestä kahden tasavertaisen suhde on ideaali, varsinkin nykyään. Itsensä voi tuntea miehekkääksi ja olla naisen turvana ja apuna muutoinkin kuin koulutustaustallaan tai statuksellaan ratsastamalla.
Hyvässä suhteessa kumpikin ottaa vetovastuun vuorollaan ja auttaa toista tilanteen mukaan. Kumpikin saa tuntea itsensä arvostetuksi ja rakastetuksi- omana itsenään. Taloudellisiin tai muihin riippuvuussuhteisiin, tai muihin tiukkoihin raameihin, perustuvat liitot eivät yleensäottaen ole niitä onnellisimpia.
Työkaverinaisia lähestyn monesti kun on (työ)asiaa. Muuten jätän lähestymättä koska olen kilttimies eikä kukaan pidä minusta. Saisin pahimmassa tapauksessa jonkun ahdistelusyytteen tms.
Vierailija kirjoitti:
nörtitparhaita kirjoitti:
Ikävä kyllä naisilla on alemmuuskompleksi ja he tuntevat naisellisuutensa uhatuksi elleivät ole miestä lyhyempiä ja pienempiä (vrt. mies ja liian koulutettu nainen)
Tämä ei ole alemmuuskompleksi. Nainen vain tyypillisesti tuntee olonsa naisellisemmaksi itseään pidemmän miehen kanssa.
Myöskään koulutetun naisen karsastaminen ei ole mieheltä alemmuuskompleksia, vaan sitä, että miehen mielestä sellainen nainen pärjää yksinkin. Mies tuntee olonsa miehekkääksi silloin, kun hän kokee voivansa olla naisen turvana ja apuna.
Totta kai se on jos tarvitsee itseään pienemmän tai vähemmän koulutetun rinnalleen tunteakseen itsensä paremmaksi.
Jos minä, 167cm mies, katselisin vain itseäni reippaasti lyhyempiä naisia tunteakseni itseni pidemmäksi ja isommaksi niin totta kai minulla olisi kompleksi pituuteni kanssa. Tai jos etsisin itseäni tyhmempää naista tunteakseni itseäni älykkäämmäksi.
Kaikissa noissa on kyse komplekseista ja huonosta itsetunnosta. Tosiasiassa olen 167cm ja erittäin älykäs riippumatta siitä kuka on rinnalla.
Kuka sitoo naisellisuuden ideologiaan? Minusta ainoa sitä yrittävä olet sinä, jolla on mielessään viehättävän naisen prototyyppi, ja tällä on siten monopoli naisellisuuteen.
Kyseessä on siis naisellisuuden sitominen todellisuuteen, oikeassa elämässä sijaitseviin naisiin, joilla on erilaisia tapoja olla nainen. Sinun ainoa pointtisi tuntuu olevan, että ollakseen maksimaalisen viehättävää/haluttava jonkun mielestä, täytyisi jättää koulut käymättä ja heittäytyä elämässä sen varaan, että sattuu tapaamaan hyvän kumppanin. Se on aika huono elämänohje kenelle tahansa, eikä useinkaan tee ihmisestä enempää kiinnostavaa toisten silmissä.
Muutenkin termit joita käytät ovat yhtä sekasotkua.Identiteetti on yksilön oma käsitys itsestään, tietysti suhteessa toisiin eikä tyhjiössä. Kenenkään identiteetti tuskin on sopimusasia. Sukupuolen käsite on erikseen, vaikkei sekään ole edes lääketieteessä yksiselitteisesti määriteltävissä. Ideologia on taas aatteellinen käsitys siitä millainen toivoisi todellisuuden olevan (kaikki naiset ovat matalasti koulutettuja?), eikä siitä millainen todellisuus oikeasti on (naisillakin on omat halunsa ja tarpeensa ja vapaus toteuttaa niitä, myös koulutuksen suhteen).