Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilpehööri on krääsää
Ei.
Tilpehööri = till behöv = ruots. tarvikkeet, tarvekalut. Johonkin kuuluvat tarvikkeet tai lisä-osat, asennustarvikkeet tms.
Niin mutta suomeksi se on krääsää. En ole ikinä kuullut kenenkään kutsuvan tarpeellisia asioita tilpehööriksi, se on aina tarkoittanut vain turhaa pikkutavaraa. T. Eri
Olet väärässä, tilpehööri tarkoittaa nimenomaan pieniä, TARPEELLISIA, johonkin kuuluvia tavaroita! Esimerkiksi ostamasi kaapin mukana erillisessä pikkupussissa tulleita hyllynkannattimia, joita ilman et saa kaappiisi asennettua hyllyjä. Ruots. "till behör", "kuulua johonkin".
Tuttavapiirisi puutteellinen sanasto tahi ymmärrys ja se, mitä SINÄ olet kuullut ei mitenkään muuta sanojen merkityks
Onpas täällä kirjoitettu sana "tillbehör" monella tapaa väärin.
Poppana eli pieni pöytäliina. Ryijy eli seinävaate. Näitä mummuni käytti. En nyt muista enempää. Itse käytän usein sanaa olematon. Tulee erään ihmisen sanoista, kun sanoi aina, ettei koirani ihan olematon ole tarkoittaessaan koirani rohkeutta hänen koiransa kanssa leikkiessä. Toisaalta moni voi kyllä käyttää tätä sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Poppana eli pieni pöytäliina. Ryijy eli seinävaate. Näitä mummuni käytti. En nyt muista enempää. Itse käytän usein sanaa olematon. Tulee erään ihmisen sanoista, kun sanoi aina, ettei koirani ihan olematon ole tarkoittaessaan koirani rohkeutta hänen koiransa kanssa leikkiessä. Toisaalta moni voi kyllä käyttää tätä sanaa.
Poppana on ikäänkuin pieni, ohut räsymatto, kangaspuissa kudottu. Wanhoina aicoina sänkyolkien aikaan niitä käytettiin sängyissä olkien ja aluslakanan välissä, jotta oljet eivät pistelleet nukkujaa selkään.
Nykyään niitä pidetään koristeena ja pehmikkeenä penkeillä, keinutuoleissa yms.
kyllä fatseja oli 50-60-luvulla, jos joku tohti sanoa faija tai fatsi eikä kiltisti isi.
Nykypäivänä moni ei tunne sanaa baari vanhassa merkityksessään, eli esim. Valion baari, vaan baarin ajatellaan olevan paikka jossa tarjoillaan alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita esim. kahvibrännare. Eli rautainen astia jonka sisään kahvipavut laitettiin paahtumaan.
Kaffebrännare on ruotsia, ei suomea. Suomeksi se on kahvinpaahdin.
Nyt puhutte varmaan rännarista.
Vanhat kirosanat kuten peeveli, kehveli, pannahinen
Vierailija kirjoitti:
Nappaskengät
Knappaskengät ja limunaativaatteet. Kun pukeuduttiin parempiin vaatteisiin.
Tassi (kahvikupin aluslautanen, jolta mummut myös usein kahvinsa ryystivät)
Pullasta ei taideta enää käyttää nimitystä "vehnänen" ainakaan yleisesti?
Tietyissä ilmaisuissa sanat jotka tulevat subjektin jälkeen taipuvat myös: Hän otti mukaansa koiran. Puhekielessä ihmiset sanoo vain mukaan, varsinkaan nuoret ei tajua tuota kongruenssia, vai mikä sen termin nimi oli.
Lähdimme matkoihimme vs lähdimme matkaan.
Ota mukaasi sateenvarjo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilpehööri on krääsää
Ei.
Tilpehööri = till behöv = ruots. tarvikkeet, tarvekalut. Johonkin kuuluvat tarvikkeet tai lisä-osat, asennustarvikkeet tms.
Niin mutta suomeksi se on krääsää. En ole ikinä kuullut kenenkään kutsuvan tarpeellisia asioita tilpehööriksi, se on aina tarkoittanut vain turhaa pikkutavaraa. T. Eri
Krääsä on suomeksi arvotonta rojua tai rihkamaa, jonkin joutavaa ja turhaa nurkan täytettä. Ei mitään tarpeellista.
T. Eri
Äyskäri, koussikka, suuli, kuttu, talikko, kaljama/kaljamo, haravakone, lehtikerpo, häkälöyly ja onhan näitä, kun ehtis miettiin.
Mesikämmen, joka siis tarkoittaa karhua.
Akkuna, kahveli, porstua, lastikkapussi, kooli, taipperi.
Mummon sanoja.
Istuutua. Tiehesi siitä. Häpäistä. Sammuttaa jano. Yltäkylläisyys.
Vierailija kirjoitti:
Äyskäri, koussikka, suuli, kuttu, talikko, kaljama/kaljamo, haravakone, lehtikerpo, häkälöyly ja onhan näitä, kun ehtis miettiin.
Lehtikerppo meillä päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappani huudahti monesti 'Ka!' tai 'Kah!' kun tulin kylään. Tarkoittaa että huomasi minun tuloni, ei sillä sen enempää merkitystä taida olla.
Mieheni sanoo joskus 'uupata' eli nostaa ylös. Minusta se on joskus kuulostanut sanalta 'tuupata' eli tönäistä.
Ja äitini joskus sanoo miestään (minun isääni) fatsiksi. Taitaa olla oma kehittämä sana, kun en ole muilta tutuilta kuulut koskaan tätä.
Laitahan fatsi vaikkapa Googleen.
Stadin slangia fatsi onpi.
Vierailija kirjoitti:
Akkuna, kahveli, porstua, lastikkapussi, kooli, taipperi.
Mummon sanoja.
Mikä tuo taipperi on?
Olet väärässä, tilpehööri tarkoittaa nimenomaan pieniä, TARPEELLISIA, johonkin kuuluvia tavaroita! Esimerkiksi ostamasi kaapin mukana erillisessä pikkupussissa tulleita hyllynkannattimia, joita ilman et saa kaappiisi asennettua hyllyjä. Ruots. "till behör", "kuulua johonkin".
Tuttavapiirisi puutteellinen sanasto tahi ymmärrys ja se, mitä SINÄ olet kuullut ei mitenkään muuta sanojen merkityksiä!