Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vänkä ja hintsu! Puhekielen sanoja, jotka tarkoittivat jotain erityisen kivaa.
Vänkä eli kaatovänkä eli vippa ( > vippaskonsti )
Tällä työkalulla vängätään kaadettava puu kaatumaan haluttuun sektoriin. Sitä ei tarvita, jos kaatokolo osataan tehdä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilpehööri on krääsää
Ei.
Tilpehööri = till behöv = ruots. tarvikkeet, tarvekalut. Johonkin kuuluvat tarvikkeet tai lisä-osat, asennustarvikkeet tms.
Niin mutta suomeksi se on krääsää. En ole ikinä kuullut kenenkään kutsuvan tarpeellisia asioita tilpehööriksi, se on aina tarkoittanut vain turhaa pikkutavaraa. T. Eri
Ei ole. Mikä sinä kuvittelet olevasi päättämään, mitä sana tarkoittaa? Pöytä ei ole tuoli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varsinaisesti sana, mutta kieliopin puolella:
Täälläkin näkee yhä useammin, että ihmiset eivät osaa rakennetta _olla tekevinään_. He kirjoittavat sen sijaan _olevinaan tehdä_ .
Jep, tämä ottaa sieluun ja korviin. "Hän olevinaan rakasti hänen lapsia."
Samoin pääkaupunkiseudulla kukaan ei enää osaa taivuttaa: olen innoissani, olet innoissasi, jne. Sanotaan vain: olen innoissaan. Huomautin tästä eräälle n. 25-vuotiaalle ja hän ei edes tiennyt, että tämän sanan pitäisi seurata persoonia. Uskomatonta mutta totta.
Pääkaupunkiseutu puhuu jo nyt ebonicsia tai pidgin-suomea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vänkä ja hintsu! Puhekielen sanoja, jotka tarkoittivat jotain erityisen kivaa.
Vänkä eli kaatovänkä eli vippa ( > vippaskonsti )
Tällä työkalulla vängätään kaadettava puu kaatumaan haluttuun sektoriin. Sitä ei tarvita, jos kaatokolo osataan tehdä oikein.
Vänkäri auton apumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vänkä ja hintsu! Puhekielen sanoja, jotka tarkoittivat jotain erityisen kivaa.
Vänkä eli kaatovänkä eli vippa ( > vippaskonsti )
Tällä työkalulla vängätään kaadettava puu kaatumaan haluttuun sektoriin. Sitä ei tarvita, jos kaatokolo osataan tehdä oikein.
Vänkäri auton apumies
Tai etupenkin matkustaja.
Myöskin tarkoitetaan avuksi tai seuraksi tulevaa henkilöä.
Nimitys juontaa juurensa metsätöistä, puun kaatajalla joskus saattoi olla vänkäri, kankimies, mutta tukinajajalla yleensä aina. Vänkäri oli apuna vänkäämässä, kankeamassa tukkeja rekeen.
Tästäpä tulee toinen inttämistä tarkoittava sana, vängätä.
Joku vänkää vastaan, "kankeaa" väkisin omaa kantaansa läpi.
T: nimim. Assburger
Vierailija kirjoitti:
Luokki:luokkivaljastus.
Luokista läytettiin myös muotoa luokka.
Tässä Oulun seudulla jonkin verran vielä kuulee käytettävän sanaa "luokalla" kun tarkoitetaan jonkin suoraksi tarkoitetun asian(akseli, aseen piippu jne.) olevan mutkalla.
T:nimim. Assburger
Veivari, apekeppi, potkuraudat
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
Turussa oli keltainen vaara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilpehööri on krääsää
Ei.
Tilpehööri = till behöv = ruots. tarvikkeet, tarvekalut. Johonkin kuuluvat tarvikkeet tai lisä-osat, asennustarvikkeet tms.
Niin mutta suomeksi se on krääsää. En ole ikinä kuullut kenenkään kutsuvan tarpeellisia asioita tilpehööriksi, se on aina tarkoittanut vain turhaa pikkutavaraa. T. Eri
Ei, kyllä tilpehööri on aina minullekin tarkoittanut lisätarvikkeita.
"Ei perkele, eihän täsä tullu mittään tilipehöörejä matkasa, joutuu käymään uuven reissun Oulusa!"
Ehkä pohjanmaalla ruotsi-lainat ovat paremmin säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä.
Onhan noita esim. kahvibrännare. Eli rautainen astia jonka sisään kahvipavut laitettiin paahtumaan.
Rajavalvonta, koulurauha. Onhan noita.
70-luvun suosikkisanoja:
Murrosikä
Frustraatio
Dille (pöhkö)
Seurustella (nyk. tapailu)
Apukoulu
Laiskanläksy
Normaalikoulu (norssi)
Ehostus (nyk. meikki)
Vierailija kirjoitti:
Pappani huudahti monesti 'Ka!' tai 'Kah!' kun tulin kylään. Tarkoittaa että huomasi minun tuloni, ei sillä sen enempää merkitystä taida olla.
Mieheni sanoo joskus 'uupata' eli nostaa ylös. Minusta se on joskus kuulostanut sanalta 'tuupata' eli tönäistä.
Ja äitini joskus sanoo miestään (minun isääni) fatsiksi. Taitaa olla oma kehittämä sana, kun en ole muilta tutuilta kuulut koskaan tätä.
Laitahan fatsi vaikkapa Googleen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita esim. kahvibrännare. Eli rautainen astia jonka sisään kahvipavut laitettiin paahtumaan.
Kaffebrännare on ruotsia, ei suomea. Suomeksi se on kahvinpaahdin.
Vierailija kirjoitti:
Salusiini = verhon alakappa
Salusiini on suomeksi puoliverho, matala verho akkunan alalaidassa, joka estää kadun kulkijoita näkemästä sisälle alakerran asuntoon.
Ja "stringit" ovat japaniksi "horonaru".