Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Vierailija
05.06.2017 |

Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?

Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.

Mitä muita löytyy? Listataan tänne!

Kommentit (1946)

Vierailija
1561/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kosolti, hitohna.

Autotonna minun on tultava polkupyöritse.

Ei missään tilanteessa voi sanoa "polkupyöritse"!

Nuorisolta puuttuu kielentaju!

Vierailija
1562/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen sai sanoa; mies, nainen, tyttö, poika. 

Ja saa sanoa edelleen. Ei nyt taas tätä väsynyttä marinaa sukupuolineutraaliudesta, kun itse kieltäytyy oppimasta, mitä sana tarkoittaa. Meistä ei tehdä neutreja (vaikka siitäkin on uikutettu monta vuotta), on vain kohteliasta olla tekemättä sukupuolioletuksia ihmisistä, joita ei tunne. 

Noin ylipäänsä säästyy paljolta turhalta kiukuttelulta, kun oikeasti ottaa selvää asioista ja siitä, mitä ne tarkoittavat, miten ne vaikuttavat omaan elämään ja miten voit vaikuttaa niihin. Kun tajuaa, ettei voi vaikuttaa esim. muiden ihmisten sukupuoleen tai seksuaalisuuteen, niin niistä valittaminen alkaa näyttää just siltä mitä se onkin: itsekeskeisen tyypin ruikutusta siitä, ettei maailma ole ja toimi juuri niin kuin MINÄ MAAILMAN KESKIPISTE haluan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1563/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Hällä 

"Hällä", siis "hänellä".

Esimerkiksi: "Onko hällä kaikki kunnossa?" Ei tuo nyt niin oudolta minusta kuulosta!

Ei mikään "hänellä" vaan hella, liesi, uuni, siis. Käytettiin "pane tuli hällään"

Eikä käytetty! Hella on hella on liesi!

no kyllä käytettiin, jos et sinä niin minä. usko pois.

Vierailija
1564/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pöyröö

Vierailija
1565/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset perinteet.

Vierailija
1566/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1567/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Hällä 

"Hällä", siis "hänellä".

Esimerkiksi: "Onko hällä kaikki kunnossa?" Ei tuo nyt niin oudolta minusta kuulosta!

Ei mikään "hänellä" vaan hella, liesi, uuni, siis. Käytettiin "pane tuli hällään"

Eikä käytetty! Hella on hella on liesi!

no kyllä käytettiin, jos et sinä niin minä. usko pois.

Höpö höpö!

Vierailija
1568/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Hällä 

"Hällä", siis "hänellä".

Esimerkiksi: "Onko hällä kaikki kunnossa?" Ei tuo nyt niin oudolta minusta kuulosta!

Ei mikään "hänellä" vaan hella, liesi, uuni, siis. Käytettiin "pane tuli hällään"

Hella, liesi ja uuni eivät suinkaan ole sama asia ja varsinkaan ei liettä ole kuunaan missään kumminkaan kutsuttu "hällaksi"!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1569/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sammakkomies, 60-luvulla eläneille tuttu käsite.

On yhä ja edelleen.

Ei, nykyään kuuluu sanoa "sammakkohenkilö" tai "sammakkomiesoletettu"!

 

Vierailija
1570/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaatiot

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1571/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Hällä 

"Hällä", siis "hänellä".

Esimerkiksi: "Onko hällä kaikki kunnossa?" Ei tuo nyt niin oudolta minusta kuulosta!

Ei mikään "hänellä" vaan hella, liesi, uuni, siis. Käytettiin "pane tuli hällään"

Eikä käytetty! Hella on hella on liesi!

Täällä P-Pohjanmaalla lapsuudessani vanhat ihmiset sanoivat "hällä" kun tarkoittivat liettä, hellaa.

Jonkin verran sitä kuulee vieläkin.

Myös "hänellä" ja "sillä" voi taipua "hällä".

Hällä väliä, väliäkö hällä, liekö hällä niin väliä...

Mikä hällä lienee hätänä?

 

T: nimim. Assburger

 

Vierailija
1572/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sammakkomies, 60-luvulla eläneille tuttu käsite.

On yhä ja edelleen.

Ei, nykyään kuuluu sanoa "sammakkohenkilö" tai "sammakkomiesoletettu"!

Joo, outoja aikoja eleellään. Ei tosiaan puhuta enää sammakkomiehestä vaan sammakkohenkilöstä. On ajat, ei voi muuta sanoa🤦

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1573/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole varsinaisesti sana, mutta kieliopin puolella:

Täälläkin näkee yhä useammin, että ihmiset eivät osaa rakennetta _olla tekevinään_. He kirjoittavat sen sijaan _olevinaan tehdä_ .

 

 

Vierailija
1574/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan yleisetkin sukulaisuussuhteita tarkoittavat sanat taitavat olla häviämässä. Enää ei puhuta enosta, sedästä ja tädistä, vaan sanotaan äidin veli, isän veli jne. Tässä taannoin törmäsin tilanteeseen, jossa n. kolmekymppinen virkavallan edustaja ei tiennyt, mitä tarkoittaa miniä. Turha kai edes mainita kälyä ja lankoa, natosta puhumattakaan.

 

Vuoden 2017 jälkeen kieli on köyhtynyt aihepiirissä sukulaissuhteet ennestäänkin: sanaa 'perhe' on alettu käyttää, kun tarkoitetaan 'sukua'. Perheeseen kuuluvat vanhempi/ vanhemmat ja heidän (kotona asuva/t) apsensa. Sukuun kuuluvat isovanhemmat, tädit, sedät, serkut, pikkuserkut jne. Varmaankin englannin familyn vaikutusta, koskapa se tarkoittaa molempia.

'Omaiset' ja 'läheiset' ovat vieläkin laajempi ryhmä kuin suku, subjektiivisesti määräytynyt ennemminkin kuin verisukulaisuuden pohjalta. Näitä sanoja voisi käyttäá enemmän ilmaistaessa surunvalitteluja mediassa vaikkapa jonkun julkisuuden henkilön kuoleman johdosta. Silloin ei oteta kantaa keitä edesmennyt tarkalleen jättää jälkeensä. (Ai oliko sillä parikymppisenä kuolleella urheilijalla jo perhekin? Voi kauheaa!")

Kuulostaa siis hurjalta, kun kerrotaan 12-vuotiaan 'muuttaneen perheensä kanssa Tampereelle'. Jos "Jari muuttaa perheineen' tai 'perheensä kanssa', Jari on ilman muuta perheen isä. Jani-Petteri 12. v muuttaa vanhempineen ja sisaruksineen tai Jani-Petterin perhe muuttaa Tampereelle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1575/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äyhköttää

Ähöttää

 

Vierailija
1576/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Hällä 

"Hällä", siis "hänellä".

Esimerkiksi: "Onko hällä kaikki kunnossa?" Ei tuo nyt niin oudolta minusta kuulosta!

Ei mikään "hänellä" vaan hella, liesi, uuni, siis. Käytettiin "pane tuli hällään"

Eikä käytetty! Hella on hella on liesi!

no kyllä käytettiin, jos et sinä niin minä. usko pois.

Hälla on sama kuin hella. Hällä on nimenomaan hänellä.  

Vierailija
1577/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikä muuten teidän kotiseudulla pyörän tavaratelinettä kutsutaan?

Tästä oli pienoinen kohtaus miehen kanssa viime viikonloppuna. Puhuin ritsistä, eikä ollenkaan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Suuttui sitten viimein kun tajusi, ja yritti väittää, että tarakka se on ja on aina ollut.

 

Tarakka se minullekin on, mutta nykyisellä asuinseudullani puhutaan hälläristä.

Toinen hankala sana on se tavaratila auton takana. Minulle se on aina ollut takafutlaari, mutta täällä kukaan ei ymmärrä sitä. Täällä sanotaan takapoksi tai -paksi.

 

Polkupyörän tavarateline on pakkari. Autossa on takakontti.

Vierailija
1578/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorukainen. Ei tunnu kovin moni tietävän että tuo sana tarkoittaa nuorta miestä, ja nimenomaan _vain_ miestä.

to

Vielä harvempi av:llä tietää että kaveri tarkoittaa miespuoleista ystävää.

 

Uusimaalaisena  se tarkoittaa minulle lievempää muotoa ystävästä, platonista sellaista. Sana on muodostettu sanoista "kamrat" ja toveri.

 

Heprean kielellä ystävä on 'çhaver'.

Vierailija
1579/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Bruukata

Oikeeta leipää (ruisleipää)

Nisuleipää (ranskanleipää)

Vierailija
1580/1946 |
04.03.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tuli ynnä siitä mitä "aterimit" oikeen mahto olla mutten kehannu kysyä, toisen kerran olin kysymysmerkkinä 8v. kun piti poiketa tohtortäjin tykönä ja se sano jotaki "pakarista", miten se liitty rokotukseen, se kun on mopon tai auton pakoputki, jonka sen piti tuikata persposkeen. Täti otti ja jopyoräytti mun nokkani viisaan ovea kohti josta olin justiisa tullu ja nykäisi housuja puolitankoon ja pyyhkäsi viinalta haisevalla paperilla ja tuikkasi piikin mun persposkeen. Että läheltä piti että ois arvannu sen tarkottavan pyllyä sillä "pakarilla" tai "pakaralla" mutta joka on joka tapauksessa ällöttävin sana mitä tiijän suomenkielessä joka saattaa olla jostain pakaramaasta lainassa. Tohtorissa kannattaa poiketa mahollisimma paljo että josko sillä sitte viisastus.