Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
1221/1946
|
19.12.2023 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Kasta, älä syö pelkkää, sanoi täti kahvipöydässä, kun söin nisua hörppäämättä kahvia.
Tietääkö muuten kukaan, mistä tulee sanonta "varsinainen jefreetta" ja mitä se tarkoittaa? Jefreetta kuulostaa raamatullisesta mutta lause on kuin vanhasta Suomi-filmistä. Eräs vanhempi nainen sanoi lemmikkikissastaan, että siinä varsinainen jefreetta. Mutta mihin se viittaa?
Sana tulee venäläisestä sotilasslangista. Alunperin saksaa. Gefreiter= korpraali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla siilo saattoi tarkoittaa ttietokoneen hakemistoa.
suvi->kesä
soma->kaunis. Nämä ovat niitä vanhoja sanoja.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla siilo saattoi tarkoittaa ttietokoneen hakemistoa.
suvi->kesä
soma->kaunis. Nämä ovat niitä vanhoja sanoja.
Nuo eivät ole mitään vanhoja sanoja, vaan ihan tavallista käyttösanastoa edelleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommervenkki
ja varmaan myös vippaskonsti
Vippa = vänkä / kaatovänkä, nykyään ihan normaali metsurin työkalu.
Entisaikaan pidettiin ammattitaidottomuuden osoituksena, jos joku joutui turvautumaan vippaskonstiin saadakseen puun kaadettua haluamaansa sektoriin!
Vastuuki tai vakstuuki. Sellainen vahakankainen pöytäliina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semminkin. Joskus törmää vanhoisa kirjoissa. Tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin etenkin tai varsinkin.
Uksi= ovi. Mieheni ei ollut ikinä kuullutkaan, minä ristikoitten täyttäjänä kyllä tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini käyttää aurinkolaseista sanaa kilolasit.
Lippaset = pikkukengät.
Pasmat sekaisin, tiedätte varmaan että hullusti kävi, mutta mikäpä on pasma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porstua eli porstupa eli tila porsaille ulko-oven suussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äyhköttää
Ähöttää
Mitä se tarkoittaa?
Voin olla väärässä mutta musta tuntuu että tarkoittaa hössöttämistä. Ihmisillä on kauhea hössöttäminen varsinkin suurperheissa joulun aikaan. Näin esimerkkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koe meni penkin alle.
Nauraa kohta lännen puuhevosetkin.
Saa kai tässä kohta hameen laittaa päällesä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äimä.
Äimä on ihan normaali sana! Itsellänikin on tuossa pöydällä sellainen!
Se on iso, pyöreäkärkinen parsinneula, jota käytetään valmistettaessa ja korjattaessa sukkia tai kintaita tai muuta villalangasta "neulakinnastekniikalla". Tekniikka on paljon vanhempi kuin "tikkuaminen", siis puikoilla kutominen. Tikkuamalla valmistettu villapaita on tikkuri ja sellaiset lienevät suuressa suosiossa Tikkurilassa.
Toisin kuin parsinneulassa äimän kärki on pyöreä, jotta se menisi villalankain lomitse, ei läpi. Äimä voidaan valmistaa myös puusta tai luusta. Etenkin luusta tulee hyvä äimä, sillä se on liukas ja rautaista äimää paksumpana se on sormille mukavampi.
Oulussa on kaupunginosa nimeltään Äimärautio ( rauti
Lievästi aiheeseen liittyen käpy, jolla kudotaan verkkoja ja haaveja. Isä teki aina itse huolellisesti juuri omiin käsiinsä sopivat kävyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nykyään menee lihatiskille ja pyytää varttikilon tytinää, ei nuori myyjä varmastikaan ymmärrä. (250 g alatoopia tai sianpääsylttyä). Tai varttikilo pööniä (kahvinpapuja)...
Vierailija kirjoitti:
Porstua eli porstupa eli tila porsaille ulko-oven suussa.
Te hesalaiset olette sitten hassuja! Olen kyllä kuullut, että te kasvatitte sota-aikana porsaita kylpyhuoneissanne!
Vierailija kirjoitti:
Tuuki ja nästyyki :)
Tai läninki. Näitä sanoja mummoni käytti :)
(suom: pöytäliina, nenäliina, mekko)
ja onnikka (linja-auto)
Tuuki- sanaa käyttivät 90-luvun alussa vielä yhden kylän nuorisokin, josta ällistyin sillä olin kuullut ne vain vanhojen ihmisten puheissa.
Ei kovin vanhoja, kun kaikki sanat on jatkuvasti arkikäytössä.
Niinkin tavallinen sana kuin "mamma" aiheuttaa nykyään sekaannusta. Ennen tarkoitti isoäitiä länsisuomalaisittain. Ihan selkeä juttu. Mutta nykyään tarkoittaa myös äitiä tai raskaana olevaa.
Ystävä. Tarkoittaa henkilöä, joka ei välttämättä ole perheenjäsen, mutta joka on läheinen ja luotettu. Ystävä voi olla myös toisen eliölajin kanssa, tai jonkin abstraktin asian, kuten vaikka aatteen.
Nykyisin tuntuu, ettei kenelläkään ole käsitystä mitä se tarkoittaa. Ystävän kanssa on platoninen suhde, mutta sana on alennettu merkitsemään jopa ihan random-panoa. Etymologiassa ei edes mainita seksuaalista sidettä ystävä-sanan kanssa. Harmi miten kaikki hyvä pitää kahlita seksuaalisuuteen
Mitä on ponna? Jossakin Suomi-filmissä päähenkilö sanoo: älkää lapset itkekö, äiti keittää ponnaa, saatte makiaa.
Jäänyt mieleen, kun en ole ikinä missään kuullut ponnasta
Alue: Aihe vapaa