Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.
Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.
Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.
Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.
'Muinaisruotsissa' futh. Sama sana kuin saksan die Fotze.
Laajenna sanavarastoasi. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä...
Vierailija kirjoitti:
Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)
Henkilöä? Arvaapa uudestaan.
Lainasanoja ehkä, mutta käytettiin ennen: kooli, hantyyki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.
Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.
Sulla on huono sanakirja tai ehkä se on liian uusi! Sanakirjoista nimittäin poistuu sanoja eikä niihin edes alkujaan kaikkea kirjata koulukakarain kikateltavaksi.
Hauska kirjoitus aiheesta: Skottirotasta kryppysukkaan Haukkumasanoja 1600-luvun Turusta
https://kalmistopiiri.fi/2020/04/09/skottirotasta-kryppysukkaan-haukkum…
Liitta = hella, liesi
Pitskat = tulitikut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Ruotsin bruka =
1. Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )
2. Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )
Hohhoijaa. Bruk on ruotsiksi tehdas. Siitä tulee sana ruukki. Ruukata on verbi ja tulee ruotsin kielen verbistä bruka.
Mielestäni: Jag brukaR baka före julen. - Ei kahta infinitiiviä peräkkäin.
Kiitän korjauksesta! Tvångsvenskanini on vähän ruosteessa.
Vähän ruosteessa on kyllä lievästi sanottu! Jos osaa kieliopin, niin r ei kyllä verbin perästä unohdu missään tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Liitta = hella, liesi
Pitskat = tulitikut
Venättä: Spitski = tulitikku.
kiitos.ole hyvä.anteeksi.
näitä sanoja nuorison suusta ei kuule enää.
Vierailija kirjoitti:
Kommervenkki
ja varmaan myös vippaskonsti
Vierailija kirjoitti:
Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)
Mittee työ tyhjee työtä tiettä!
Tokkiisa, meni äetiisä, mittöö äpissöö
Vierailija kirjoitti:
"Oma isäni käytti joskus sanaa nafti. Minulla meni aikuisikään saakka, ennen kuin ymmärsin sanan olevan englanninkielen nifty = niukka ( materiaalista ) tai tiukka, tarkka ( esim. tekn. sovitteesta )."
Tässä taitaa olla läheisemmin taustalla samaa merkitsevä saksan ja ruotsin adjektiivi knapp.
Alasaksan knaftich
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kortteeri > väliaikainen asunto tai majapaikka
Ven. kvartira = majoituspaikka, vaikkapa sotaväellä.
Monet lainasanat ja slangisanat on tulleet venäläisestä sotilasslangista. Venäjän armeijassa upseerit puhui ranskaa, aliupseerit saksaa ja jiddishia, ammattimiehet jiddisiä ja muiden yleiskieli oli venäjä. Lisäksi etnisissä yksiköissä puhuttiin vielä sitä omaa kieltä (suomea, tataarikieliä, ukrainaa, puolaa...)
Olen huomannut, että ihmiset eivät enää tiedä parahultaisen merkitystä. Joku luulee, että se on 'hulvaton', toinen 'mielipuolinen' jne. Viimeksi eilen Ville Vasama käytti tube-videollaan oudossa merkityksessä parahultaista.