Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Vierailija
05.06.2017 |

Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?

Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.

Mitä muita löytyy? Listataan tänne!

Kommentit (1946)

Vierailija
1201/1946 |
16.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen huomannut, että ihmiset eivät enää tiedä parahultaisen merkitystä. Joku luulee, että se on 'hulvaton', toinen 'mielipuolinen' jne. Viimeksi eilen Ville Vasama käytti tube-videollaan oudossa merkityksessä parahultaista.

Vierailija
1202/1946 |
16.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvinvointivaltio.                                                                                         8B

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1203/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.

Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.

 

Vierailija
1204/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.

Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.

 

Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.

Vierailija
1205/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)

Vierailija
1206/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.

Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.

 

Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.

'Muinaisruotsissa' futh. Sama sana kuin saksan die Fotze.

Laajenna sanavarastoasi. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä...

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1207/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)

Henkilöä? Arvaapa uudestaan.

Vierailija
1208/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lainasanoja ehkä, mutta käytettiin ennen: kooli, hantyyki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1209/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.

Ruotsia: Hunds foth = koiranvittu.

 

Mistä muinaisruotsista tuo "foth" on kaivettu? Sanakirja ei tunne. "Fitta" lienee yleisesti tunnettu.

Sulla on huono sanakirja tai ehkä se on liian uusi! Sanakirjoista nimittäin poistuu sanoja eikä niihin edes alkujaan kaikkea kirjata koulukakarain kikateltavaksi.

Hauska kirjoitus aiheesta: Skottirotasta kryppysukkaan Haukkumasanoja 1600-luvun Turusta

https://kalmistopiiri.fi/2020/04/09/skottirotasta-kryppysukkaan-haukkum…

 

 

Vierailija
1210/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liitta = hella, liesi

Pitskat = tulitikut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1211/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa. 

Ruotsin bruka =

1.   Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )

2.   Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )

 

Hohhoijaa. Bruk on ruotsiksi tehdas. Siitä tulee sana ruukki. Ruukata on verbi ja tulee ruotsin kielen verbistä bruka.

 

Mielestäni: Jag brukaR baka före julen. - Ei kahta infinitiiviä peräkkäin.

Kiitän korjauksesta! Tvångsvenskanini on vähän ruosteessa.

Vähän ruosteessa on kyllä lievästi sanottu! Jos osaa kieliopin, niin r ei kyllä verbin perästä unohdu missään tilanteessa. 

 

 

Vierailija
1212/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Liitta = hella, liesi

Pitskat = tulitikut

Venättä: Spitski = tulitikku.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1213/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiitos.ole hyvä.anteeksi.

näitä sanoja nuorison suusta ei kuule enää.

Vierailija
1214/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kommervenkki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1215/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kommervenkki

ja varmaan myös vippaskonsti

Vierailija
1216/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kimurantti

Vierailija
1217/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työ, luulevat sen tarkoittavan henkilöä ;-)

 

Mittee työ tyhjee työtä tiettä!

Vierailija
1218/1946 |
18.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tokkiisa, meni äetiisä, mittöö äpissöö

Vierailija
1219/1946 |
19.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Oma isäni käytti joskus sanaa naftiMinulla meni aikuisikään saakka, ennen kuin ymmärsin sanan olevan englanninkielen nifty = niukka ( materiaalista ) tai tiukka, tarkka ( esim. tekn. sovitteesta )."

Tässä taitaa olla läheisemmin taustalla samaa merkitsevä saksan ja ruotsin adjektiivi knapp.

Alasaksan knaftich

Vierailija
1220/1946 |
19.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kortteeri > väliaikainen asunto tai majapaikka

Ven. kvartira = majoituspaikka, vaikkapa sotaväellä.

Monet lainasanat ja slangisanat on tulleet venäläisestä sotilasslangista. Venäjän armeijassa upseerit puhui ranskaa, aliupseerit saksaa ja jiddishia, ammattimiehet jiddisiä ja muiden yleiskieli oli venäjä. Lisäksi etnisissä yksiköissä puhuttiin vielä sitä omaa kieltä (suomea, tataarikieliä, ukrainaa, puolaa...)