Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Ruotsin bruka =
1. Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )
2. Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )
Hohhoijaa. Bruk on ruotsiksi tehdas. Siitä tulee sana ruukki. Ruukata on verbi ja tulee ruotsin kielen verbistä bruka.
Olet väärässä, hölmö statilainen!
Takaisin ruotsin tunnille opiskelemaan tvångsvenskaa tai tarkista tämä edes sanakirjasta ennen kirjoittamista!
Onks' vaikee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen tymä sanoi isäni, kun oli paksu sumu.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli on rikkalapio ja tulee Ruotisn sanasta skyffel (lapio).
Eikä ole!
Rikkalapio on ruotsiksi sopskyffel!
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen tymä sanoi isäni, kun oli paksu sumu.
Venättä: Tjuman = sumu.
Laulu alkaa: Utro tumannoje, utro sedoje... ( Sumuinen aamu, harmaa aamu... )
Oma isäni käytti joskus sanaa nafti. Minulla meni aikuisikään saakka, ennen kuin ymmärsin sanan olevan englanninkielen nifty = niukka ( materiaalista ) tai tiukka, tarkka ( esim. tekn. sovitteesta ).
Yläaste-ikäinen tyttäreni kysyi minulta joskus englanninkielisen sanan "aaad" merkitystä. Minulta meni hetki, ennen kuin ymmärsin hänen tarkoittavan sanaa"odd" ( outo, omituinen ) mutta sanan vain tarttuneen hänen korvaansa elokuvasta paksulla amerikanneekrienglannilla!
Höyly Möyses, miten amerikan roskaviihde tekee turhaksi jopa englanninopettajien työn Suomessa!
Kieli muuttuu ja saa eri merkityksiä. Enpä vielä 10 vuotta sitten arvannu että tykki, ränni, mutterit, telaketjut, ottaa piuhalle tulee tarkoittaa ihan muuta 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsia varoitettiin/komennettiin nostamalla etusormi pystyyn sanomalla so, so, so. Jos ei se sana kuulunut, otettiin tukasta kiinni tai sitten remmi lauloi.
Remeli, ven. remelj = vyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äyhköttää
Ähöttää
Mitä se tarkoittaa?
Nykyvihervasemmisto käyttää tuota muodossa öyhöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.
Olla jotain rutosti = paljon
Rutosti = nopeasti, pian. Virossa se on ruttu.
Pirkanmaalla rutosti=paljon, isosti
Rutto -sana tulee sanasta ruttotauti (iso tauti), nykysuomeksi epidemia.
Oulussakin rutosti tarkoittaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko verbi sipittää tuttu kenellekään muulle kuin minulle?
Supattaa, kuiskata
Vierailija kirjoitti:
On muuten jännä, miten monia minulle normaaleja sanoja muut suunnilleen ikäiseni, joita tunnen (15-22) eivät ymmärrä. Täälläkin monia sellaisia, joita en olisi uskonut, että ihmiset eivät ymmärrä.
Mutta eron huomaa jo minun (18v) ja muutamaa vuotta nuoremman siskoni välillä; minä luin lähinnä äitini ja mummoni vanhoja kirjoja lapsena ja esiteininä, mutta minun jälkeeni ne pistettiin varastoon ja äidin tahdosta siskolle ostettiin 2000-luvun modernimpia lastenkirjoja. Ero meidän kahden äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisessa on niin valtava, että en kyllä osaisi uskoa syyksi sitä, että toinen on lukenut Viisikkoa, vanhaa Aku Ankkaa ja Pientä taloa Preerialla ja toinen Angry Birds -sarjakuvia. Jonkun pitäisi tehdä tutkimus tästä; kirjoista katoaa sanoja, mutta uusia vastaavia ei juuri kirjallisuuteen tule. Miten se vaikuttaa?
2000 luvun alkupuoliskolla lukion äikän opettaja sanoi että jos ette mitään muuta kielellisesti kehittävää jaksa tai halua lukea, niin lukekaa edes Aku Ankkaa. Sitähän pidettiin silloin kielellisesti rikkaana. En tiedä miten on nykyisin. Olen lukenut 1987-2006 Akkareita ja jo tuolloin huomasi laskevan laadun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raappahousut.
Niitä on valitettavan vaikea löytää kiaupoista nykyään.
Raappahousut ovat niin hauskat, muistan lapsena kun ne ulkona kuivuessaan jäätyi tönköksi 👖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oma isäni käytti joskus sanaa nafti. Minulla meni aikuisikään saakka, ennen kuin ymmärsin sanan olevan englanninkielen nifty = niukka ( materiaalista ) tai tiukka, tarkka ( esim. tekn. sovitteesta )."
Tässä taitaa olla läheisemmin taustalla samaa merkitsevä saksan ja ruotsin adjektiivi knapp.
Vierailija kirjoitti:
Raappahousut ovat niin hauskat, muistan lapsena kun ne ulkona kuivuessaan jäätyi tönköksi 👖
Meilläpäin tamppahousut. Armeijassa oli vielä 70-luvulla. Pakkasella bermudat, tamppahousut, villahousut, sarkahousut ja M62 maastopuvun housut päällekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruukata tarkoittaa olla tapana. Minä ruukaan tehdä jouluna lanttulaatikkoa.
Ruotsin bruka =
1. Pitää jotakin tapanaan ( "Jag bruka baka för julen" = mulla on tapana leipoa jouluksi )
2. Valmistaa jotakin massamaisesti ( esim. rautaruukki, selluruukki )
Hohhoijaa. Bruk on ruotsiksi tehdas. Siitä tulee sana ruukki. Ruukata on verbi ja tulee ruotsin kielen verbistä bruka.
Oulun seudulla sanotaan ruukata ja etelä-pohjanmaalla bruukata = olla tapana
Minusta tämä tarkoittaa, että joka ähöttää, niin sillä on jotenkin vaivautunut olo ja henkilö olisi mieluummin jossain muualla esim. Siellä me jouduttiin ähöttämään täydessä kirkossa. Tämä on savon murretta.
Mummoni käytti sanaa husvontti, tarkotti muistaakseni kieroa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli on rikkalapio ja tulee Ruotisn sanasta skyffel (lapio).
Eikä ole!
Rikkalapio on ruotsiksi sopskyffel!
Spade on lapio.
Alue: Aihe vapaa
Lenseä / lieto / melto
( meltorauta = vain niukasti hiiltä sisältävä teräs. Ei karkene, koska siinä ei ole hiiltä tarpeeksi martensiittin muodostamiseksi. Ainoastaan työstökarkaisu mahdollinen. )