Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Kakko. On perinneruoka Lounais-Suomessa, jota ei muut kuin eläkeikäiset enää käytä vaaleasta pyöreästä leivästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nato =naispuolinen sukulainen
Entisaikaan murteet olivat paljon nykyistä eriytyneempiä.
Itse olen kirjoittanut äidinkielen arvosanalla L. Puolison suvun piirissä koen kuitenkin vähättelyä, kun en tunne 'aivan tavallisia' sanoja. Kyse on kuitenkin siitä, että olen kotoisin toiselta puolelta Suomea ja en koskaan ensimmäistäkään kertaa ole kuullut puolison suvun vanhimpien jäsenten käyttämiä sanoja. Enkä esim äänneasun perusteella pysty arvaamaan, mistä voisi olla kyse.
t. tyhmä ja yksinkertainen miniä, joka ei osaa edes muistelmia kirjoittaa puhtaaksi
Vierailija kirjoitti:
Huhmare
Eikö sinulla ole sellaista keittiössäsi?
Ei, minulla on mortteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mammia sängyssä" eli maata, kasarilla kuultu. Esim. lapsi nukkuu tai mönkii sängyssä.
Rutosti on paljon ei nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syltty tarkoittaa myös hilloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karjalaiset vanhempani käyttivät pullapitkosta sanaa eltta tai pullaeltta.
Jospa tuo sana oli "lenta" tai "lentu"?
"Lenta" = ven. "nauha / palmikko" - palmikoitu pullapitko siis. Isäni käytti pullapitkosta joskus sanaa "lentu".
Eltta tai eltti on käytössä nimenomaan Raja-Karjalan seutuvilla. Lentaa en ole ikinä kuullut kenenkään sanovan.
Leeta, palmikko - Fläta ( ruotsi )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvemmin kuulee käytettävän sanaa korseletti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli = rikkalapio
Kihveli on pelkkä lapio. Rikkalapio yhtäällä putukihveli ja toisaalla rikkasihveli.
Nuo ovat jotain murteita. Kyllä kihvelin merkitys on sama kuin rikkalapio.
Kihveli on kuuppalapio!
Iso, ohuesta pellistä tehty lapio, sora- tai viljalapio!
Ei suomeksi. Ehkä jollain murteella.
Älä työnnä murrettasi joka väliin!
Eihän kihveli selvästikään ole alunperin suomalainen sana, mutta sen tarkoitus on juuri tuo! Liekö ruåtsia?
Onko täällä ruotsintaitajia? Tuoko kihveli teille jotakin mieleen?
Skyffel
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Upslaakit housun lahkeen suussa. Hurmauskihara miehillä ennen hiusvoiteiden tuloa. Parturin pyydettiin ajamaan jenkkitukka. Ja jenkkikassia käyttivät sekä miehet että naiset. Minullakin oli punertava lasten malli, johon mahtui matkaeväiksi Stil-hapoton limsa sekä pieni Hangon keksin paketti. Sain 1. barbie-nuken, jota silloin kutsuttiin pimunukeksi ja jonka rotusääriä ihailtiin.
Pannu on kans. Ennen aikaa ihmiset käytti enemmän kahvikannu öljypannu tai pelkkä pannu.
Tässä on muutamia harvinaisia tai vanhanaikaisia suomen kielen sanoja, jotka eivät välttämättä ole enää laajalti tunnettuja:
1. Ruma (merkityksessä "tyhmä" tai "julma")
2. Ruisleipä ("paksuleipä")
3. Hupsu ("typerä" tai "naurettava")
4. Nuuka ("säästeliäs" tai "pihi")
5. Tarhapöllö ("typerys" tai "hupsu")
6. Kanttura ("puukko" tai "veitsi")
7. Tuppisuu ("vaitelias" tai "hiljainen")
8. Ilkiö ("paha" tai "ilkeä henkilö")
9. Lumppu ("riekale" tai "käytetty vaate")
10. Räätäli ("vaatturi" tai "vaateompelija")
On hyvä muistaa, että kielimuodot ja sanat voivat vaihdella eri aikakausina ja eri alueilla. Jotkut sanat saattavat olla yhä käytössä jossain päin Suomea tai tietyissä yhteisöissä, mutta eivät välttämättä tunneta laajasti nykypäivänä.
Onko kärväkäs sanottu? 4-8 tappinen heinäseiväs kosteille vaikeastikuivuville niityille tai kaislikonkorjuuseen. Minä olen tehnyt heinää kärväkäälle.
Vierailija kirjoitti:
Kakko. On perinneruoka Lounais-Suomessa, jota ei muut kuin eläkeikäiset enää käytä vaaleasta pyöreästä leivästä.
pohojanmaa ja satakunnas kans
Vierailija kirjoitti:
Syltty tarkoittaa myös hilloa.
Syltty -> esim. sianpääsyltty, aladoobi jne.
Syltti oli hilloa. ;)
Täydentäisin ketjua toteamalla, että monet suomenkieliset suomalaiset eivät enää tunne sanojen nyansseja. Sekoitetaan esimerkiksi aikoinaan ja aikanaan, vaan ja vain, koettaa ja koittaa ja käytetään monia ihan kotimaisia sanoja virheellisesti. Saatetaan myös viljellä puheessa ja kirjoituksessa englannista lainattuja ilmauksia. Kuitenkin vaaditaan, että Suomeen muuttavien pitäisi puhua suomea, ja vihataan suomenruotsalaisia.