Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli = rikkalapio
Kihveli on pelkkä lapio. Rikkalapio yhtäällä putukihveli ja toisaalla rikkasihveli.
Nuo ovat jotain murteita. Kyllä kihvelin merkitys on sama kuin rikkalapio.
Kihveli on kuuppalapio!
Iso, ohuesta pellistä tehty lapio, sora- tai viljalapio!
Ei suomeksi. Ehkä jollain murteella.
Älä työnnä murrettasi joka väliin!
Eihän kihveli selvästikään ole alunperin suomalainen sana, mutta sen tarkoitus on juuri tuo! Liekö ruåtsia?
Onko täällä ruotsintaitajia? Tuoko kihveli teille jotakin mieleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.
Olla jotain rutosti = paljon
Rutosti = nopeasti, pian. Virossa se on ruttu.
Kihveli on rikkalapio ja tulee Ruotisn sanasta skyffel (lapio).
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
Keltanevaara johtui kuskien ajotyylistä, siniset oli vaan TLO:n busseja (Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiö)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heinähangoilla. Ne olivat puuriukuja joiden varaan niitetyt heinät aseteltiin kuivumaan.
Onkohan näiden sanojen käytössä alueellista eroa? Itse olen oppinut, että heinähangoilla heiniä nosteltiin heinäseipäille eli puuriu'uille, joissa oli reikiä tappeja varten.
Tämä on kiva ketju, kiitos, Ap ja kaikki osallistujat (paitsi haukkujat)!
"Hanko" on pitkävartinen, ponneton kaksipiikkinen talikko ( voi olla myös kolmipiikkinen ), jota käytetään heinän seivästykseen ja karjan ruokintaan. Heinähanko.
"Hanko" < sanasta "hanka", "oksanhanka".
Wanhoina aikoina hanko tehtiin soppelista oksanhangasta veistäen. Näin siihen ei tarvittu kallista rautaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ätö ja lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Tarkoittaa kipuherkkää helposti valittavaa tyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli on rikkalapio ja tulee Ruotisn sanasta skyffel (lapio).
Ach! Siis sittenkin lapio! MOT!
Vaan olettaisin rikkalapiollekin kuitenkin olevan ruotsissa oma sanansa, onhan meilläkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.
Olla jotain rutosti = paljon
Rutosti = nopeasti, pian. Virossa se on ruttu.
Ruttotauti = "nopea tauti", tauti, joka leviää nopeasti, paiserutto, puhek. lyh. rutto
Vierailija kirjoitti:
Mummo kun suuttui, tokas meille kakaroille että jos ette rauhoitu niin kohta morkoonit soi. Tarkoitti jotain että turvat tukkoon, hiljaa tms. Hiljennyttiin ja rauhoituimme.
No eikö ollut väkevä tokaisu? Ette edes tienneet mitä se tarkoitti, mutta aloitte käyttäytyä siivosti. Tuohan oli nerokasta...
Voisiko tarkoittaa jotain tuomiopäivän pasuunojen sointia tai muuta raamatullista, sellaista vanhatestamentillistä tasoa olevaa satikutia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vehnänen
= nisu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri luin vanhaa Vernen kirjaa ja siinä seikkaili n.... n... no, se kuitenkin, ja se sana oli silloin vielä täysin neutraali vaikka nykyään kovaa viduilua ja poisto tulee.
SE sana on suomenkielessä EDELLEEN täysin normaali ja neutraali!
Ei anneta periksi woke-wokelle!
Sinun mielipiteesi ei muuta sitä faktaa, että tuota sanaa pidetään yleisesti erittäin loukkaavana, halventavana ja syrjivänä.
Miksi pidät n**keri-sanaa loukkaavana? Mitä sinulla on n**kereitä vastaan? Mitä pahaa n**kerit ovat tehneet sinulle?
Oletko sinä sellainen RASISTI?
Onko tosiaan noiden woke-hörhöjen mielestä sellainen häpeä olla n**keri, että koko n**keri-sanakin on heistä loukkaava?
Minusta n**keri on täysin tavallinen, neutraali suomenkielen sana, enkä itse pidä minään häpeänä olla syntynyt n**keriksi, jos vain käyttäytyy ihmisiksi!
Hävetkää itse, jotka pahaa puhutte! Miksi alapeukut?
Honi soit qui mal y pense!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on aktiivisessa sanavarastossa ja ilman mitään pilkettä silmäkulmassa "einehtiä". Kai tuon nyt melkein kaikki vielä ymmärtää mutta harvemmin tulee käytettyä.
Yksi tuttu perhe käyttää kaikissa asiayhteyksissä sanaa suvi kesän sijasta. Asuivat yli kymmenen vuotta ulkomailla pääosin ennen internetin valtakautta, joten olisiko siitä tullut tuo että lapsillekin tarttui vanhahtavaa suomea sanavarastoon.
Suomen yleiskieli laitettiin 1800-luvulla kasaan sekoittamalla länsimurteiden ja itämurteiden sanoja. Siksi monelle asialle on (ainakin) kaksi eri sanaa. Kesä on itämuoto, suvi länsimuoto. Ero on siis murteissa. Yleiskielen sana on kesä, mutta sana suvi esiintyy virallisissa muodoissa myös, kuten sanassa suviseurat.
Länsi vs. itä:
- suvi vai kesä
- vihta tai vasta
- ehtoo tai ilta
jne...
Vihta ja vasta ovat eri asioita!
Vihta laaditaan pyöreäksi, kun taas vasta ladotaan lappeelleen litteäksi, viuhkamaiseksi!
Tunnen tämän asian hyvin, sillä isäni oli hämäläinen mutta äitee ol' sit'vastoin Karjalast' Jaakkima pitäjäst' ja sekä vihdan että vastan teko opetettiin minulle pienenä asia huolella selostaen!
Sitäpaitsi ensin kuuluu mennä saunaan, sitten syödään vasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olkain
= hänkseli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ronkeli = nirso
Malin veljesten laulun mukaan Forssan Finlaysonilla oli töissä "ronkeli pumpulienkeli"...
Se ei suostunut kuljetettavaksi tansseista kotiin polkupyörällä, kun "sulla on ikäkulu mankeli, ei tangollesi istu ykskään enkeli!"
Vorsasta kajahtaa!
Tunnustan, etten lukenut koko ketjua, mutta muistan, kun ex-poikaystävälle sanoin mökillä, että "haetko klitsusta aamiaistarpeet" ja hän lähti liikkeelle, mutta palasi, kun ei tiennyt mikä tai missä se klitsu on. Klitsu = kylmäkellari.
äkänen akka kirjoitti:
Tunnustan, etten lukenut koko ketjua, mutta muistan, kun ex-poikaystävälle sanoin mökillä, että "haetko klitsusta aamiaistarpeet" ja hän lähti liikkeelle, mutta palasi, kun ei tiennyt mikä tai missä se klitsu on. Klitsu = kylmäkellari.
Kiitos, tämä oli uutta minulle!
Missä päin tuota sanaa käytetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo kun suuttui, tokas meille kakaroille että jos ette rauhoitu niin kohta morkoonit soi. Tarkoitti jotain että turvat tukkoon, hiljaa tms. Hiljennyttiin ja rauhoituimme.
No eikö ollut väkevä tokaisu? Ette edes tienneet mitä se tarkoitti, mutta aloitte käyttäytyä siivosti. Tuohan oli nerokasta...
Voisiko tarkoittaa jotain tuomiopäivän pasuunojen sointia tai muuta raamatullista, sellaista vanhatestamentillistä tasoa olevaa satikutia?
Taitaa olla sukua sanonnalle:"...tai muuten käy kuin Kälviällä!"
Kukaan ei tietäne, mitä Kälviällä kävi, kenelle ja milloin? Parasta varoa kuitenkin!
Kun olin pieni, pappani tapasi sanoa minulle, että "varovasti, älä lankea". Kysymys ei ollut moraalisesta hairahtumisesta, vaan ihan kaatumisesta.
Alue: Aihe vapaa
Kyseessä on "tavarateline".
"Tarakka" on lyhennys "tavaratelineestä" ja "pakkari" "pakettitelineestä".
Sanaa "ritsi" en ole tässä yhteydessä koskaan kuullut, mutta joskus "punkka, vuode" -merkityksessä kyllä.
Murteilla ei ole tässä sijaa, paitsi ehkä pääkaupunkiseutulaisten tavassa sössöttää. Ne syövät "jätskiä istuessaan nurtsilla notskin vieressä ja juovat limpsaa."