Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Raina
Katsotaan rainoja eli filmejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko varsinaisesti vanhoja samoja, vai enemmänkin jotain murretta mutta äitini käyttää(jotka pitkältä tarttunut myös minuun) paljon sanoja, jotka ovat esim. minun ikäkavereilleni ihan outoja. Olen syntynyt -94.
Mm. porstua(eteinen), matrassit(vuodevaatteet), förmaaki(oleskeluhuone), kartanolle(ulos,pihalle), hantuuki ja nestuuki(käsipyyhe ja nenäliina), solokku(eläimille menevät ruuan jämät)
Paljon muitaki sanoja, nämä nyt tuli yhtäkkiä ekana mieleen.
sirhanpanu kirjoitti:
Hiukkasen asian vierestä; nyt on nopeasti yleistynyt sana "kera" ja sanajärjestys englannin kielestä.
Eipä juuri enää löydy netistä ruokaohjetta, jossa ei olisi käytetty esim. " kera kermavaahdon".
Tämäkin kertoo osaltaan suomen kielen katoamisesta yleismaailmallisen englannin syövereihin...
Tuo "kera" oli käytössä jo viisikymmentä vuotta sitten. Ja on mahdollisesti ollut jo paljon aiemminkin.
Valiokin mainosti 70-luvun alkupuolella, että kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko varsinaisesti vanhoja samoja, vai enemmänkin jotain murretta mutta äitini käyttää(jotka pitkältä tarttunut myös minuun) paljon sanoja, jotka ovat esim. minun ikäkavereilleni ihan outoja. Olen syntynyt -94.
Mm. porstua(eteinen), matrassit(vuodevaatteet), förmaaki(oleskeluhuone), kartanolle(ulos,pihalle), hantuuki ja nestuuki(käsipyyhe ja nenäliina), solokku(eläimille menevät ruuan jämät)
Paljon muitaki sanoja, nämä nyt tuli yhtäkkiä ekana mieleen.
Förmaaki menee käyttöön välittömästi! Kiitos.
Vapun kunniaksi maistellaan Quattroförmaakipitsaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puliveivari (laitapuolen kulkija)
Sopia pirtaan (kuulua tapoihin)
Operatsiooni (operaatio)
Automobiili (auto)
Sontikka (sateenvarjo)
Sähköaivot (tietokone)
Elektrisiteetti (sähkö)
Huikentelevainen (seksuaalisesti varomaton nainen)
Poroporvari (pienporvari tai wannabe-porvari)
Puliveivari on mielestäni sellainen pikkihuijari.
Sopia pirtaan enemmänkin sopia johonkin juttuun, ei olla tapana.
Karjalaiset vanhempani käyttivät pullapitkosta sanaa eltta tai pullaeltta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirta on kangaspuiden osa, sellainen metalliaita minkä läpi menee loimet.
Loimi siis on matossa se mihin kuteet kudotaan.
Ja jos on pasmat sekaisin niin pasma taas on lankakäärössä sellainen erillinen lanka mikä pitää sen "selvänä".
Mä luin mun 24-vuotiaalle tyttärelleni ala-asteella kirjoittamaani tarinaa. Siinä luki "kotvan kuluttua....". Tytär tirskui, että kuka lapsi käyttää tollasta kieltä. Ymmärsi kyllä mitä se tarkoitti, mutta ei olisi itse osannut ilmaisua käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karjalaiset vanhempani käyttivät pullapitkosta sanaa eltta tai pullaeltta.
Mun mummo Pohjanmaalta käytti sanaa ankkastukki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
sirhanpanu kirjoitti:
Hiukkasen asian vierestä; nyt on nopeasti yleistynyt sana "kera" ja sanajärjestys englannin kielestä.
Eipä juuri enää löydy netistä ruokaohjetta, jossa ei olisi käytetty esim.
Valiokin mainosti 70-luvun alkupuolella, että kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa.Niin. Kerman kera. Nykyään sanotaan kera kerman tai jos oikein on kielipuoli niin kera kerma. Kammottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiikki = puu, johon nyljettävä eläin ripustettiin. Sanonta " jäädä kiikkiin" tulee tästä nylkypuusta.
Se on kiikki eli kinnerpuu. Tehdään tosin nykyään yleensä teräksestä. Käytetään normaalisti aina teurastuksessa.
Kiinnostavaa! Kintereestäkö ne teuraseläimet siihen ripustetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuuki ja nästyyki :)
Tai läninki. Näitä sanoja mummoni käytti :)
(suom: pöytäliina, nenäliina, mekko)
ja onnikka (linja-auto)
Tuuki- sanaa käyttivät 90-luvun alussa vielä yhden kylän nuorisokin, josta ällistyin sillä olin kuullut ne vain vanhojen ihmisten puheissa.
Itse hätkähdän joka kerran, kun jossain lehdessä tai mainoksessa puhutaan aikuisen naisen "mekosta". Mekko on pikkutyttöjen vaate. Leninki olisi ihan hyvä termi aikuisen vaatetta tarkoittamaan, vaikka se onkin lainasana. Monet muutkin kielemme sanat ovat lainaa jostakin. Tai sitten yksinkertaisesti "puku", mutta ei mekko, ei.
Paristakin lehdestä luin jonkun "häämekosta". Särähti. Aiemmin on sanottu "hääpuku".
Tirehtööri, esim. sirkuksessa, aiemmin myös johtaja yleisemminkin.
Mamselli - Wikipedian mukaan "säätyläisiin eli herrasväkeen kuuluva aateliton naimaton nainen eli neiti".
Itara-sanaa (kitsas, saita) taidetaan enää harvemmin käyttää, ehkä Aku Ankassa?
Nykynuoriso ei edes tiedä mikä on ehtoo.