Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
palttoo on takki
Ranskan sanasta paletot = tietynlainen pitkä päällystakki.
Vierailija kirjoitti:
Paljon on esineitä, jotka eivät ole enää käytössä, joten niiden nimiä ei tunneta yleisesti. Tai näiden esineiden osien tai materiaalien nimiä.
Vaikkapa komsio, suonilanka, ponsi, kehrotin, kaplas, nutukas, vyölliset, kätkyt, korvalusikka, vasama, sadin, tulukset, kontti, nuoliviini, kovasin, telso, palkeet, jne...
Kaikki nuo esimerkit ovat aivan normaaleja sanoja ja esineitä!
Vierailija kirjoitti:
Holotna = kylmä
On venättä. Halodna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on esineitä, jotka eivät ole enää käytössä, joten niiden nimiä ei tunneta yleisesti. Tai näiden esineiden osien tai materiaalien nimiä.
Vaikkapa komsio, suonilanka, ponsi, kehrotin, kaplas, nutukas, vyölliset, kätkyt, korvalusikka, vasama, sadin, tulukset, kontti, nuoliviini, kovasin, telso, palkeet, jne...
Kaikki nuo esimerkit ovat aivan normaaleja sanoja ja esineitä!
Aivan normaaleja niiden pitikin otsikon mukaan olla, mutta vanhoja ja harvinaisia. Milloin viimeksi käytit komsiota?
Vierailija kirjoitti:
Miksikä muuten teidän kotiseudulla pyörän tavaratelinettä kutsutaan?
Tästä oli pienoinen kohtaus miehen kanssa viime viikonloppuna. Puhuin ritsistä, eikä ollenkaan ymmärtänyt mitä tarkoitan. Suuttui sitten viimein kun tajusi, ja yritti väittää, että tarakka se on ja on aina ollut.
Vaasan seudulla se on joppari, satula on sitsi tai lesta. Soittokello tais olla linglitin tai ringlitin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puteli=pullo
Ei liity lasipulloon ainakaan meillä täällä oulun seudulla. Liittyi kosmetiikkaan
"Puteli" tulee venäjästä, jossa butilka on pullo.
Englanniksi "bottle" ja ranskaksi "bouteille". Voi toki olla kulkeutunut Suomen joihinkin osiin myös venäjän vaikutuksesta. Mutta aika selvästi venäjä on omaksunut sen lainasanana muualta.
eri
Luojan kiitos korvatillikka, korvapuusti, luunappi, selkäsauna, tukkapölly ja pyllypiiska alkavat kadota nuoren väestön sanavarastosta.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ja! Apus minä! Se on eri nastaa/vänkää! Komeljanttari, fiftata. Hämy, diinari. Diskoteekki, kirkkoväärti.
Hei te jotka listaatte mielenkiintoisia sanoja. Voisiko niille saada myös selityksen? Ei kaikkea aina jaksa googlata eikä noistakaan kaikki ole tuttuja. Selityksen kanssa kommenteista tulee kiehtovia, ilman selityksiä ne ovat tylsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puteli=pullo
Ei liity lasipulloon ainakaan meillä täällä oulun seudulla. Liittyi kosmetiikkaan
"Puteli" tulee venäjästä, jossa butilka on pullo.
Englanniksi "bottle" ja ranskaksi "bouteille". Voi toki olla kulkeutunut Suomen joihinkin osiin myös venäjän vaikutuksesta. Mutta aika selvästi venäjä on omaksunut sen lainasanana muualta.
eri
Se on tullut venäjään ranskankielestä puolan kautta.
Lainasanoja riittää. Siksi kai se pakkoruotsi että tietää mitä tarkoittaa kun lapset steidaavat, kiflaavat tai stryykäävät. Tryykäämisestä ja liiraamisesta puhumattakaan. Itsekin harrastan takan krökkyämistä.
Steidata-siivota
Kiflata- lakaista rikkalapioon
Stryykätä- silittää vaatteita
Tryykätä- rynnistää
Krökytä- kohentaa takkaa ranstakalla ei hiilihangolla
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos korvatillikka, korvapuusti, luunappi, selkäsauna, tukkapölly ja pyllypiiska alkavat kadota nuoren väestön sanavarastosta.
Eivät taida nuorisolaiset tietää kuka on Koivuniemen herra? 🤣
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
Onko Vaara bussifirman nimi? Meillä päin puhutaan eskelisestä ja aiemmin myös salmelasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni käytti sanaa "vaara" linja-autoista. Turussa siis. Oli sininen vaara ja keltainen vaara :D
Onko Vaara bussifirman nimi? Meillä päin puhutaan eskelisestä ja aiemmin myös salmelasta?
Vai viittaisiko se koettuun vaarallisuuteen, esimerkiksi autojen tai teiden kunnon tai kuljettajien ajotavan vuoksi?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Paljon on esineitä, jotka eivät ole enää käytössä, joten niiden nimiä ei tunneta yleisesti. Tai näiden esineiden osien tai materiaalien nimiä.
Vaikkapa komsio, suonilanka, ponsi, kehrotin, kaplas, nutukas, vyölliset, kätkyt, korvalusikka, vasama, sadin, tulukset, kontti, nuoliviini, kovasin, telso, palkeet, jne...
Selityksiä:
komsio = pussi, jossa lasta kannetaan selässä
suonilanka = peuran tms. selkäjänteestä tehty lanka tai naru
ponsi = puukon, kirveen tai miekan varren paksuneva osa
kehrotin = kaira, jousipora
kaplas = pystypuu reen pohjan ja jalasten välillä, kannatinpalkki
nutukas = poronkarvatossu
vyölliset = vyöhön kiinnitetyt esineet
kätkyt = kehto
korvalusikka = korvanpuhdistusväline
vasama = tylppäkärkinen nuoli
sadin = loukkupyydys
tulukset = tulentekovälineet (tulirauta + limsiö)
kontti = reppu
nuoliviini = nuolikotelo (useimmiten nahasta)
kovasin = hiomakivi
telso = koverokirves
palkeet = ilman pumppaamiseen käytetty väline (tulenteosta tässäkin kyse)
Tuskinpa esim. johonkin ammattikuntaan tai paikallisiin olosuhteisiin liittyviä sanoja on ennenkään kaikki tunteneet, jos ne eivät ole liittyneet omaan elämänpiiriin. Mutta kiinnostava ketju, toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juice lauloi "Kun ennen oli häät, niin aidaksilla tappeli klopit...". Siis millä tappelivat?
heinäseipäillä
Aidakset on riukuaitaan kuuluvia noin ranteen vahvuisia riukuja, jotka asetellaan määrävälein lyötyjen pystytolppien väliin vaakatasosta hieman vinoon. Aidaksina on käytetty myös hieman vahvempaakin puuta, joka on halkaistu, tällöin puhutaan särentäaidasta. Pintalautaakin olen joskus nähnyt käytettävän.
Riukuaita tunnetaan myös nimillä pisteaita, risuaita, pystyaita.
Komsio on kyllä saamelainen vauvansänky.
Leninki
Uutista eli vasta keitettyä kahvia tai puuroa
Paljon on esineitä, jotka eivät ole enää käytössä, joten niiden nimiä ei tunneta yleisesti. Tai näiden esineiden osien tai materiaalien nimiä.
Vaikkapa komsio, suonilanka, ponsi, kehrotin, kaplas, nutukas, vyölliset, kätkyt, korvalusikka, vasama, sadin, tulukset, kontti, nuoliviini, kovasin, telso, palkeet, jne...