Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahde on tuttu sana sukunimenäkin yhä, mutta sen merkitys mäki lienee oudompi.
Varsinais-Suomessa käytössä jatkuvasti, esim. mennänks Kaskeahte kaut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuukki ja kahveli. Pöytäliina ja haarukka. Tuo kahveli on tarttunu mullekki mummolta aikoinaan, ja yritän muistaa että muut ei sanaa ymmärrä.
Kahveli kai tulee kaffel-sanasta. On muuten ollut monta jännää hetkeä, kun on kaveri ihmetellyt kun kysyn, tarviitko kahvelin, tai mä tuon veitset ja kahvelit. Että MITKÄ?
Gaffel, geellä täällä sveamamman maassa.
Yläkoululaiset ihmettelivät tunnilla porukalla, mitä tarkoittaa kaima. Muistelivat, että liittyykö se jotenkin serkkuihin. Toinen ryhmä kysyi minulta, mitä tarkoittaa konkreettinen, kun käytin sitä sanaa puheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiu sanaa ei varmaan nuoret enää käytä tai tunne??
Kokonaista tiuta ei taideta enää myydä, puoli tiuta kyllä löytyy, kananmunia.
Taitaa olla tasolla, että nippa nappa tusina jotain lamppuja sytyttää? Sekin on vaikea?
Kappa ehkä on torimyynnin kautta osalle tuttu.
Britit ylläpitää tuumaa, jalkaa (nahka myydään edelleen Suomessakin?), naula. Tuoppi on sanana jäljellä, mutta ei mittana (vanha tuoppi 1.3 l näköjään). Maili on raveissa käytössä yhä edelleen.
Vähän itse olin pihalla, kun Melbournessa tietä kysyessä neuvottiin, että 100 jaardia ja sitten vasemmalle. Ei väsyneenä sanonut juuri mitään. ;-)
Mutta ehkä näissä sanat yhä merkitsevät myös mittoja suurimmalle osalle. Paitsi tuo tiu voi olla vaikea? Osa voi väittää, että on Tiu ja tytön nimi.
Tiu ja tusina lienevät kuitenkin aika monelle tuttuja. Entäpä krossi, kortteli (siis tässä mittayksikkönä), kerppu (nahkiaisia), puntti, motti nyt ensi alkuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuukki ja kahveli. Pöytäliina ja haarukka. Tuo kahveli on tarttunu mullekki mummolta aikoinaan, ja yritän muistaa että muut ei sanaa ymmärrä.
Kahveli kai tulee kaffel-sanasta. On muuten ollut monta jännää hetkeä, kun on kaveri ihmetellyt kun kysyn, tarviitko kahvelin, tai mä tuon veitset ja kahvelit. Että MITKÄ?
Gaffel, geellä täällä sveamamman maassa.
Nii raumal?
Vierailija kirjoitti:
Paperossi= savuke
Oikeastaan nimenomaan pillitupakka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät tunne sanaa "väkevä mauste" eli väkevyys ruuassa, jolla tarkoitetaan tulisuutta. Tälläkin palstalla ihmiset virnuilevat jos sitä käyttää ja alkavat heti korjaamaan sanat, että pitää olla tarkasti sana tulinen. Ennen sen käytössä ei ollut mitään ongelmaa tai siitä ei tehty isoa numeroa, moni vielä ymmärsi mitä sillä tarkoitetaan. Ennen kirjoitettiin myös englanninkieli ja ruotsinkieli ja nyt sitä ei saa kirjoittaa, vaan oikeaoppisesti on kuulemma englannin kieli. Kieli korostuu niin, että sen voi työntää suusta ulos.
Väkevä myös tarkoituksessa vahva ei ole enää yleisessä käytössä. "Se naapurin Matti on väkevä mies".
Äpyli (lehmä)
muoska (lapsi)
moskula (moska, leka)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Mikä on maailman homoin nimi?
-P ut1n 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli = rikkalapio
Muurajat käyttää myös kihveliä, se millä laastia levitetään. En tiedä onko yleisessä käyössä tuo sana nykyään?
Hmmm. Isäni oli muurari ja käytti eri kokoisia kauhoja erilaisiin muurauksiin, riippuen mitä muurattiin. Rappaukseen tarvittiin sitten toiset välineet. Eli meilläpäin kauha oli myös (muuraus)kauha.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että monelle nuorelle tuntematon on sähke ja lennätin.
(Lennätin tarkoittaa siis sähköistä lennätintä, jossa viesti siirretään sähköisesti johdinta pitkin. Sähke on se viesti joka lennätimellä lähetettiin. 1900-luvun alkupuolen tekstiviesti, voisi sanoa.)
Almanakka voi olla vieras sana monille, eli eräänlainen kalenteri.
Sitten on sanoja, jotka eivät ole tuttuja luterilaisille, mutta siis normaalisti käytössä ortodoksien parissa. Kuten grobu, tšasouna, ja ilmaus "hän meni tuonilmaisiin".
(Eli haudan päälle rakennettu pitkänomainen "maja", rukoushuone, ja sanotaan henkilöstä, joka on kuollut, edesmennyt.)
Sitten jos vaikka otetaan erä- ja maaseutuelämään liittyvien esineiden nimiä, niin nykyinen kaupunkinuori tai tämän vanhempikaan ei välttämättä noita tiedä, laitan vaan muutaman eli äes, tiinu, kaukalo.
(Äes maan pehmentämiseen käytettävä työkalu, tiinu on korvaton sammio, astia, ja kaukalo on eläinten ruokkimiseen tarkoitettu astia.)
Tuttuja lienevät sitten myös vältti (tai fältti), hankmo, suuli, panna seisten (istuen tms.)?
kyökki, hantuuki, nästuuki, noppia, sähke-sähköttää, historia (tarina), limonaati, orkesteri, talantti
Alue: Aihe vapaa
Ja Kotus kertoo uiskosta seuraavaa: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…