Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?

Vierailija kirjoitti:

Mullekin oli joitain uusia sanoja täällä, mutta itsekin ihan ihmettelin miten paljon osasin. Luin myös nuorempana mahdottoman paljon Aku Ankkoja ja äidin vanhoja kirjoja. Hassua huomata, mutta tajusin mummoni myös käyttävän tuota "kaveri"-termiä avomiehestäni.

Ystäväni taas eivät ymmärrä sanaa permanto (lattia).

N24

Permanto on liikuntasalissa käytettävä matto

Vm-71

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahveri= (kylmä) ruokakaappi

Puoji=aitta

Anoppi käyttää näitä

Hei, missä päin Suomea on puoji, kun mm. Jalasjärvellä E-Pohjanmaa on puori? Aitta sana tunnetaan, mutta ei sitä kukaan käytä.

Niin ja Oulun seudulla puohi

Ruotsista peräisin olevat sanat: soosi, kööki,nästyyki, hantuuki, gardiinit,

porstua, polsteri, upslaakit, patiinit

Vierailija kirjoitti:

Kauppala! Nykynuorisolle varmaan outo sana, kun on "historiaa".

Markka.  (Itse lapsena ihmettelin, kun mummo sanoi summan päälle aina, että "niin ja niin paljon vanhaa rahaa" eli aikaa ennen isoja devaltointeja 40-50-l; nythän itse saatan sanoa samoin, kun puhun vaikka 1970-l hinnoista). Pankkikirja. Säästöpossu.

Kuka puhuu vielä pikitiestä?

Oppikoulu, keskikoulu, kansakoulu, kansalaiskoulu;  opisto - ihan tosissaan joku on kysynyt, että miksi menin ensin jonnekin opistoon ja sitten vaista "vanhana" tein siitä AMK:n (no ... 80-l ei voinut mennä AMK:hin...). Äiti puhuu jatkoluokista (40-l syntynyt).

Teknologia sanasto muuttuu nopeaa.

NMT-puhelin. Puhelinkoppi. Puhelinluettelo. Kaukopuhelu. Kolikkopuhelin. Hehkulamppu on kohta muinaishistoriaa. Lerppu, korppu, kasettinauhuri. Kannettava kasettinauhuri.  Kannettava radiokasettinauhuri. Levysoitin.  Enolla on vielä se kelanauhuri. Stereot.

Esim. Sairaanhoito-oppilaitos = AMK

Vierailija kirjoitti:

Kastettava (= kahvin kanssa tarjoiltava keksi yms) "En ehtinyt käydä kaupassa niin nyt ei ole mitään kastettavaa pöydässä."

Oulun seudulla topattiin

Vierailija kirjoitti:

Oma suosikkini on siera. Sen paremmin tunnettuja synonyymejä ovat kovasin, liippa ja hiomakivi.

Mikä naisten alusvaate on kaatio?

Alushousut, käsittääkseni. 20-luvun häveliäisyyttä?

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joppi = rasvatonmaito

Eikä ole.

Kurri = rasvaton maito

Joppi on rasvaton maito siinä missä kurrikin. Googlaa, jos et usko.

Se kurnali on kummallista, on sillä monta nimeä:

On ramppanpuljua, kurnaali-huljua, joppia ja pluttanaa

Tuo oli jostain laulusta...

Joo, tämä meni murresana-ketjuksi.

Piti käsitellä tavallisia sanoja.

Tyrnävällä ne meijerit pyörii joka jokitörmällä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma suosikkini on siera. Sen paremmin tunnettuja synonyymejä ovat kovasin, liippa ja hiomakivi.

Mikä naisten alusvaate on kaatio?

Alushousut, käsittääkseni. 20-luvun häveliäisyyttä?

Ai onks naisten. Ajattelin, että on "suomennos" sanasta kalsonger.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sontikka = sateensuoja

Satikka = sateenvarjo

Valitettavasti vääntyy Oulun murteessa satikaksi

Vierailija kirjoitti:

Kauppala! Nykynuorisolle varmaan outo sana, kun on "historiaa".

Markka.  (Itse lapsena ihmettelin, kun mummo sanoi summan päälle aina, että "niin ja niin paljon vanhaa rahaa" eli aikaa ennen isoja devaltointeja 40-50-l; nythän itse saatan sanoa samoin, kun puhun vaikka 1970-l hinnoista). Pankkikirja. Säästöpossu.

Kuka puhuu vielä pikitiestä?

Oppikoulu, keskikoulu, kansakoulu, kansalaiskoulu;  opisto - ihan tosissaan joku on kysynyt, että miksi menin ensin jonnekin opistoon ja sitten vaista "vanhana" tein siitä AMK:n (no ... 80-l ei voinut mennä AMK:hin...). Äiti puhuu jatkoluokista (40-l syntynyt).

Teknologia sanasto muuttuu nopeaa.

NMT-puhelin. Puhelinkoppi. Puhelinluettelo. Kaukopuhelu. Kolikkopuhelin. Hehkulamppu on kohta muinaishistoriaa. Lerppu, korppu, kasettinauhuri. Kannettava kasettinauhuri.  Kannettava radiokasettinauhuri. Levysoitin.  Enolla on vielä se kelanauhuri. Stereot.

Todennäköisesti mummosi tarkoitti vanhalla rahalla n. v. -62 rahanuudistusta, jolloin summista otettiin 2 nollaa pois, eli 1000 mk:sta tuli 10 ja pennit otettiin käyttöön. Kyse ei siis ollut devalvaatiosta.

Tuhtaaja kirjoitti:

Tehdä tuhtaa.

Tuhdata, tuhti.

Eli yhtä kuin tehdä huonoa työtä ja laskuttaa siitä.

Kylläpä oli tuhti annos! Löysättiin tuppivyötä ku tuli syötyä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullekin oli joitain uusia sanoja täällä, mutta itsekin ihan ihmettelin miten paljon osasin. Luin myös nuorempana mahdottoman paljon Aku Ankkoja ja äidin vanhoja kirjoja. Hassua huomata, mutta tajusin mummoni myös käyttävän tuota "kaveri"-termiä avomiehestäni.

Ystäväni taas eivät ymmärrä sanaa permanto (lattia).

N24

Permanto on liikuntasalissa käytettävä matto

Vm-71

Lattian tasolla oleva katsomo eli esim. paikat permannolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullekin oli joitain uusia sanoja täällä, mutta itsekin ihan ihmettelin miten paljon osasin. Luin myös nuorempana mahdottoman paljon Aku Ankkoja ja äidin vanhoja kirjoja. Hassua huomata, mutta tajusin mummoni myös käyttävän tuota "kaveri"-termiä avomiehestäni.

Ystäväni taas eivät ymmärrä sanaa permanto (lattia).

N24

Permanto on liikuntasalissa käytettävä matto

Vm-71

Liikuntatunnilla tehtiin permannolla eli punaisella n. 5cm paksuisella matolla liikesarjoja.

Vierailija kirjoitti:

Oljami = yökylässä olemeinen; Tuut sie oljamii(n)? 

Kututtaa = pyytää tuomaan; Toin nyt näitä porkkanoita kun Jussi kututti.

En ole -60 luvulla syntyneenä stadilaisena koskaan noita sanoja kuullut.

Vierailija kirjoitti:

 

Tunteeko kukaan sanaa kurjuri linja-autosta, isä oli Karjalasta.

   En ole koskaan kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kappa ei ole todellakaan sen vanhempi tai tuntemattomampi sana ainakaan minulle kuin vaikka auto. Juuri mietittiin vaimon kanssa millaiset kappaverhot ostettaisiin keittiön ikkunaan. Eikö se nyt ole ihan yleisesti edelleen käytössä oleva yleisesti tunnettu sana? Vai puhuuko suuri osa ihmisistä keittiön verhoista jos tarkoitus on laittaa kappaverhot? Ei kai kukaan laita keittiön ikkunaan täyspitkiä verhoja?

Kappa on myös mitta.

Kappa on myös päällystakki, ulsteri. Oli liikekin, Malli Kappa

Vierailija kirjoitti:

Tuuki ja nästyyki :)

Tai läninki. Näitä sanoja mummoni käytti :)

(suom: pöytäliina, nenäliina, mekko)

ja onnikka (linja-auto)

Tuuki- sanaa käyttivät 90-luvun alussa vielä yhden kylän nuorisokin, josta ällistyin sillä olin kuullut ne vain vanhojen ihmisten puheissa.

Itse hätkähdän joka kerran, kun jossain lehdessä tai mainoksessa puhutaan aikuisen naisen "mekosta". Mekko on pikkutyttöjen vaate. Leninki olisi ihan hyvä termi aikuisen vaatetta tarkoittamaan, vaikka se onkin lainasana. Monet muutkin kielemme sanat ovat lainaa jostakin. Tai sitten yksinkertaisesti "puku", mutta ei mekko, ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verkilö.

Verkilö on ripustuslenkki esim. pyyheliinassa tai takissa.

Ihan vieras sana minulle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kappa ei ole todellakaan sen vanhempi tai tuntemattomampi sana ainakaan minulle kuin vaikka auto. Juuri mietittiin vaimon kanssa millaiset kappaverhot ostettaisiin keittiön ikkunaan. Eikö se nyt ole ihan yleisesti edelleen käytössä oleva yleisesti tunnettu sana? Vai puhuuko suuri osa ihmisistä keittiön verhoista jos tarkoitus on laittaa kappaverhot? Ei kai kukaan laita keittiön ikkunaan täyspitkiä verhoja?

Kappa on myös mitta.

Kappa on myös päällystakki, ulsteri. Oli liikekin, Malli Kappa

Ulsteri-sanaa ei nykyään kuule kovin usein. Sana muistui mieleeni, kun näin ulkona jollakulla ohuemman naisten pitkän takin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppala! Nykynuorisolle varmaan outo sana, kun on "historiaa".

Markka.  (Itse lapsena ihmettelin, kun mummo sanoi summan päälle aina, että "niin ja niin paljon vanhaa rahaa" eli aikaa ennen isoja devaltointeja 40-50-l; nythän itse saatan sanoa samoin, kun puhun vaikka 1970-l hinnoista). Pankkikirja. Säästöpossu.

Kuka puhuu vielä pikitiestä?

Oppikoulu, keskikoulu, kansakoulu, kansalaiskoulu;  opisto - ihan tosissaan joku on kysynyt, että miksi menin ensin jonnekin opistoon ja sitten vaista "vanhana" tein siitä AMK:n (no ... 80-l ei voinut mennä AMK:hin...). Äiti puhuu jatkoluokista (40-l syntynyt).

Teknologia sanasto muuttuu nopeaa.

NMT-puhelin. Puhelinkoppi. Puhelinluettelo. Kaukopuhelu. Kolikkopuhelin. Hehkulamppu on kohta muinaishistoriaa. Lerppu, korppu, kasettinauhuri. Kannettava kasettinauhuri.  Kannettava radiokasettinauhuri. Levysoitin.  Enolla on vielä se kelanauhuri. Stereot.

Todennäköisesti mummosi tarkoitti vanhalla rahalla n. v. -62 rahanuudistusta, jolloin summista otettiin 2 nollaa pois, eli 1000 mk:sta tuli 10 ja pennit otettiin käyttöön. Kyse ei siis ollut devalvaatiosta.

Joo, vähänkin vanhemmat ihmiset saattoivat vielä 2000-alussa puhua vanhasta rahasta, mutta silloin ei aina tiennyt tarkoittivatko he tuota 60-luvun alun vanhaa rahaa vai eurouudistusta.