Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Hiukkasen asian vierestä; nyt on nopeasti yleistynyt sana "kera" ja sanajärjestys englannin kielestä.
Eipä juuri enää löydy netistä ruokaohjetta, jossa ei olisi käytetty esim. " kera kermavaahdon".
Tämäkin kertoo osaltaan suomen kielen katoamisesta yleismaailmallisen englannin syövereihin...
sirhanpanu kirjoitti:
Hiukkasen asian vierestä; nyt on nopeasti yleistynyt sana "kera" ja sanajärjestys englannin kielestä.
Eipä juuri enää löydy netistä ruokaohjetta, jossa ei olisi käytetty esim. " kera kermavaahdon".
Tämäkin kertoo osaltaan suomen kielen katoamisesta yleismaailmallisen englannin syövereihin...
Ja voi että mää inhoan tuota kera sen ja sen-kirjoittelua! Kliseisin blogilause mitä voi olla, kun käpertyy syyspimeällä sateen ropistessa ja tuulen tuivertaessa sohvan nurkkaan kera kultsin ja kupposen kahvia/teetä/kaakaota balmuir-viltin alle. Yäk! Ennemmin kuulisi vaikka että vötkisteli seslogilla suluhasen seurassa kahavikupponen kourassa ja nisuankkeli käjen ulottuvilla. Pitäski ruveta kirjottaan jotaki kunnon murrehirmun päiväkirjaa ihan vastalauseena tommoselle hienostelulle!
Normaali. Nykyisin kaikki normaali on "normia", ja se ei, hitto. Ieköön ole sama asia!
Voi miten ihania vanhoja sanoja. Kiitos! En tiedä, ovatko nämä jo menneet, mutta:
- baakelssi, paakkelsi, baklari = leivos
- kompiainen = makeinen, karkki
- nurkantakainen, kessu = itsekasvatettu tupakka
- kombineesi = alushame
- kaatiot = naisten alushousut
Orpana = serkku
Kyty = aviomiehen veli
Nato = aviomiehen sisar
Suvunsuku = hyvin kaukaista sukua ns. "väärän koivun kautta"
Huvittaa, kun jotkut eivät tiedä mikä on mantteli. Uutisissakin on puhuttu "mantelinperijästä". :-D
https://www.aamulehti.fi/urheilu/kiira-korven-mantelinperija-tyytyvaine…
Mä käytän mm sanoja vartoa/varrota ja ehtoo. Kaikki kyllä ymmärtää mutta kovin moni muu ei taida käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kappa = takki
Kappa = tilavuusmitta
Kappa on myös verho, salusiini
Kreikkalainen kirjain, moottori.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa, kun jotkut eivät tiedä mikä on mantteli. Uutisissakin on puhuttu "mantelinperijästä". :-D
https://www.aamulehti.fi/urheilu/kiira-korven-mantelinperija-tyytyvaine…
MantelipurijaXD
Nuorukainen ei ole aina tarkoittanut nuorta miestä:
"Nykysuomen sanakirja kuvaa 1900-luvun alun sanastoa, ja siinä merkityksiä on kolme: ensisijaisesti sana tarkoittaa nuorta, naimatonta miestä, mutta esimerkiksi Kalevalassa nimitystä käytetään myös neitosesta ja murteissa hiehosta.
Myös monissa murteissa nuorukaisella on voitu viitata naiseen: Parkanossa naispuolisia murteenkerääjiä puhuteltiin 1960-luvulla nuorukaisiksi. Halikossa taas todettiin, että ”se flik on simmone viäl ni nuarukaine”, ja Kainuussa kuvailtiin, että vanhempi sisar oli ”kolokko iso nuorukaenen”.
Nuorukaisella on siis ainakin ollut muitakin merkityksiä kuin nuori mies"
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kuukauden_kielijuttu_(2003_2011)/nuor…
Meilläpäin vessasta käytettiin myös sanaa pikkula. Menen käymään pikkulassa.
Esiliina oli essu. Puuvilla oli tyyki. Ostin tälläsen tyykihameen.
Kumiteräsaappaat oli sellaset joissa varret oli nahkaa ja teräosa kumia. Niitä varsia sitten pidettiin kauan ja vain ne teräosat uusittin.
Tosiaan jatsarit oli sitten pyhäsaappaa nahkaa. Varret sellasella haitarivekillä, niitä kiillotettiin ja pidettiin pussihousejen kanssa.
Henskeleitä piti miehet, varsinkin vanhemmat ja pikkupojat.
Nutturaneula oli sellanen luinen tai myöhemmin muovinen iso avonainen "pinni".
Usein tukka letitettiin ja sitten kierrettiin sellaiselle pinelle nupolle niskaan.
Tukka oli myös markareettalla eli kierrettiin letitetty tukka ympäri pään.
Kumpaankin nutturatyyppiin sitten pisteltiin niitä nutturaneuloja, että pysyi kasassa.
No, taisi mennä hiukan ohi aiheen, mutta sinnepäin kuitenkin.
Itse en kerran ymmärtänyt, mitä taasa tarkoittaa, kun isä käytti sitä. Se on pesuvati.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eläimet synnyttää nykyisin, eivät poi'i tai penikoi. Sitä ennen ovat raskaana, eivät tiineenä.
Nauratti kun tv ohjelmassa eläinlääkäri totesi lehmän olevan raskaana.
Okei, suomentajan sanavalinta, mut kuitenkin..
Vierailija kirjoitti:
Normaali. Nykyisin kaikki normaali on "normia", ja se ei, hitto. Ieköön ole sama asia!
Auts :) Just tänään käytin tuota sanaa pariinkin otteeseen. Otan opikseni.
Vierailija kirjoitti:
Limonaadi
meidän mummu sanoi "lemukkaa" :)
Ilon kautta kirjoitti:
Yli kolmekymppisenä Oululaisena kuulin sanan "kompiainen" ensimmäistä kertaa viime jouluna, kun isoäitini sisaruksineen muisteli vanhoja sanoja. Tällä tarkoitetaan siis makeista. Muutoin useat vanhat sanat ovat tuttuja minulle, ainakin Oulun seudun. En tiedä onko Oulun seudulta myös sanonta olla "rääpyä" tehdä jotain. Eli jaksamista/voimia.
Oulussa ajetaan myös pahki eli päälle tai kolari :)
Oon 24 ja käytän sanoja kihveli(harja ja rikkakihveli),rimputella(kulkee kylmällä vähissä vaatteissa),hyrskytellä(tuhlata,holvata),kammari,kömmänä(pieni tila),ryysyt(vaatteet),kinttu/ketara(jalka),rötvätä(sotkee),piha(koti) esim oon pihassa=oon kotona.Räntsi(maatila),lasareetti(sairaala),vanna(amme),korvo(saavi)..nämä tuli ekana mieleen.
Tiiättekö mikä on hyrysysy?
On muuten huvittavaa, että nykyään nuorukaista voidaan käyttää myös nuoresta tytöstä, naisesta, kun se perinteisesti kuitenkin on nuori poika, mies.
Entäpä sitten nuorikko? Tiesin kyllä jo lapsena sanan perusmerkityksen = tuore, nuori vaimo. Mutta mitä sitten kananuorikolla oli tekemistä nuoren vaimon kanssa. Kesäisin lehdessä ilmoitettiin, että eläinauto kulkee silloin ja silloin ja tarjolla on porsaita ja kananuorikoita. No aikanaan sitten selvisi, että nuoria, ei vielä munineita kanojahan siinä tarkoitettiin.
Ja kun nyt kotieläimiin siirryttiin, niin onko sana hieho tuttu? Maalla kyllä, mutta maatilojen ulkopuolella. Sehän on nuori, toistaiseksi vielä poikimaton lehmä, ei enää kuitenkaan vasikka. Hiehoa ei lypsetä. Vasta kun lehmä on poikinut kerran, aloitetaan lypsäminen.
Kun lehmä on poikinut, saadaan pihkamaitoa eli juustomaitoa eli ternimaitoa, josta tulee maailman paras pannukakku, mutta myös uunijuusto, jota jossakin päin Suomea kutsutaan vasikantanssiksi.