Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Lentsu eli nuha. En tosiaan ole varma onko kyseessä murresana, mutta ainoastaan olen kuullut mummini kyseistä käyttävän.
Ukko käyttää krapulasta tuota sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja varmaan noille härille ja sonneille löytyy jostain wikipediasta tarkat selitykset, ja miten nuo sanat virallisesti menee, mutta en maalla ole kuullut esim sanaa poikavasikka, se on härkä/sonnivasikka, tai tytön kyseessä ollessa sanotaan lehmävasikka. Toki joku voi vitsillä heittää, että tyttö tuli, mutta muuten...
Meillä mummo matkusti linjakkaalla, siis bussilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä kaplas ja ketara?
Kaplas on tuntematon mutta ketara on jalka.
"Ketarat ojossa" . Yleensä puhutaan kun joku on kaatunut tai sammunut...
Ketara on reen jalaksen ja pohjan välissä oleva tukipuu, siitä käytetään myös nimeä kaplas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanna (=amme), pirssi (=taksi), paula-anturat (=sandaalit), malka (=hirsi), ylkä (=sulhanen), eriö (=wc), rotvalli (=reunakiveys kadulla), vossikka (=vuokrattava hevosajuri), kraatari (=räätäli), lukkari (=kanttori), komelianttari (=näyttelijä)
Itseasiassa malka ei ole hirsi, vaan katolle asetettava ranka, jonka tarkoituksena on pitää kattotuohet paikallaan. Siis tuohikaton päälle ladotaan malkoja kulkemaan harjalta räystäälle ja vielä yksi harjan suuntaisesti malkojen päälle.
NG kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasikka lehmän lapsi. Lehmävasikka=lehmän tyttölapsi ja härkä/sonnivasikka=lehmän poikalapsi. Hieho on teini-ikäinen tyttölehmä. Kantava lehmä on raskaana jne jne
Mjaa, minä olen tarkoittanut vasikalla naaraspuoleista ja mullilla tai mullikalla urospuolesta.
Joo, mullikka tai mulli sanat myös olen kuullut, mut vasikka on sama kun pentu, ei kerro onko kyseessä tyttö/poika.
Tietty eri puolella suomea voi olla erilaisia tapoja käyttää eri sanoja eri tarkoitukseen. Niinkun tässä on monee kertaan todettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja varmaan noille härille ja sonneille löytyy jostain wikipediasta tarkat selitykset, ja miten nuo sanat virallisesti menee, mutta en maalla ole kuullut esim sanaa poikavasikka, se on härkä/sonnivasikka, tai tytön kyseessä ollessa sanotaan lehmävasikka. Toki joku voi vitsillä heittää, että tyttö tuli, mutta muuten...
Yhtä fiksua ja sivistynyttä kuin kutsua naista lehmäksi, onhan sekin ihan yleistä.
Sika (mies).
Laskiämpäri. Likasanko, jotakin likavettä ja ruoan tähteitä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Räätikkä = lanttu. Räätikkäloora = lanttulaatikko.
Suupaltti = puhelias, puhuu ohi suunsa yms.
Pelakuu = pelargonia
Tukkapölly = tukistaa hiuksista
Pölvästi = tyhmä, yksinkertainen, "pöllö" yms.
Mulliauto= auto, joka haki maaseudulla teuraaksi menevät lehmät ja sonnit. Se oli aina sellainen surullinen auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulliauto= auto, joka haki maaseudulla teuraaksi menevät lehmät ja sonnit. Se oli aina sellainen surullinen auto.
Auto on tunnettu myös nimellä korkealaitainen.
Vierailija kirjoitti:
Tää voi olla nyt vähän kiistanalainen aihe, mutta mummo ainakin sanoi esim onnettomuudessa loppuiäkseen loukkaantunutta tai vammaista ihmistä vaivaiseksi. Siis että on vaivoja, vammoja, sairauksia, siis siinä mielessä vaivaiseksi. Eikös ennen ollut myös vaivaistentalo, joka oli vastine nykyiselle palvelutalolle, en ole varma asuiko vaivaistalossa sitten vajaakuntoiia vai vanhuksia, mutta ilmeisesti vaivaistaloon joutuminen olisi suunnilleen pahinta, mitä henkilölle voisi tapahtua, kun vanhuksetkin ennen asuivat nuorempien kanssa samassa talossa, negatiivinen fiilis tuosta sanasta jäi. Vai oliko ennen nuo paikat muutenkin epämiellyttäviä jos sinne joku "joutui"?
Vaivaistaloon sullottiin kaikki vanhukset, vammaiset, muutoin työhön kykenemättömät, köyhät yms. Jos perheen isä kuoli, saattoi leski ja lapset joutua vaivaistaloon, jos leski ei pystynyt lapsia elättämään.
Olosuhteita ehkä kuvastaa kerran osto- ja myyntiliikkeen ikkunassa näkemäni erään entisen kunnan vaivaistalon ruokalista. Hieman kärjistäen maanantaista lauantaihin aamulla perunaa ja silakkaa, illalla silakkaa ja perunaa. Juomaksi vedellä jatkettua piimää. Sunnuntaisin muuten samaa, mutta piimä oli laimentamatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vissiin vanha kun suurin osa sanoista tuttuja, ja käytän niitä useinkin. Ehkä murrealueella on myös merkitystä ( born in the Savo)
N44
Kun harrastaa sanaristikoiden täyttämistä, niin tietää paljon vanhoja sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen vissiin vanha kun suurin osa sanoista tuttuja, ja käytän niitä useinkin. Ehkä murrealueella on myös merkitystä ( born in the Savo)
N44
Itse olen 33 ja tunnistan lähes kaikki sanat, mutta samanikäiset ystävät ei tunnista. Minä luin lapsena paljon ja aika paljon vanhoja kirjoja, joissa näihin sanoihin törmäsi.
Isovanhempani asuivat maalaistalossa, joten sekin sanasto on tuttua sieltä. Silti pääkaupunkiseudulla riitti ystäviä, jotka eivät olleet nähneet vaikka lammasta koskaan.
Jostain aiemmasta viestistä tuli mieleeni, että mummoni käyttää edelleen sanaa plastiikkipussi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vissiin vanha kun suurin osa sanoista tuttuja, ja käytän niitä useinkin. Ehkä murrealueella on myös merkitystä ( born in the Savo)
N44
Itse olen 33 ja tunnistan lähes kaikki sanat, mutta samanikäiset ystävät ei tunnista. Minä luin lapsena paljon ja aika paljon vanhoja kirjoja, joissa näihin sanoihin törmäsi.
Isovanhempani asuivat maalaistalossa, joten sekin sanasto on tuttua sieltä. Silti pääkaupunkiseudulla riitti ystäviä, jotka eivät olleet nähneet vaikka lammasta koskaan.
Jostain aiemmasta viestistä tuli mieleeni, että mummoni käyttää edelleen sanaa plastiikkipussi.
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää voi olla nyt vähän kiistanalainen aihe, mutta mummo ainakin sanoi esim onnettomuudessa loppuiäkseen loukkaantunutta tai vammaista ihmistä vaivaiseksi. Siis että on vaivoja, vammoja, sairauksia, siis siinä mielessä vaivaiseksi. Eikös ennen ollut myös vaivaistentalo, joka oli vastine nykyiselle palvelutalolle, en ole varma asuiko vaivaistalossa sitten vajaakuntoiia vai vanhuksia, mutta ilmeisesti vaivaistaloon joutuminen olisi suunnilleen pahinta, mitä henkilölle voisi tapahtua, kun vanhuksetkin ennen asuivat nuorempien kanssa samassa talossa, negatiivinen fiilis tuosta sanasta jäi. Vai oliko ennen nuo paikat muutenkin epämiellyttäviä jos sinne joku "joutui"?
Vaivaistaloon sullottiin kaikki vanhukset, vammaiset, muutoin työhön kykenemättömät, köyhät yms. Jos perheen isä kuoli, saattoi leski ja lapset joutua vaivaistaloon, jos leski ei pystynyt lapsia elättämään.
Olosuhteita ehkä kuvastaa kerran osto- ja myyntiliikkeen ikkunassa näkemäni erään entisen kunnan vaivaistalon ruokalista. Hieman kärjistäen maanantaista lauantaihin aamulla perunaa ja silakkaa, illalla silakkaa ja perunaa. Juomaksi vedellä jatkettua piimää. Sunnuntaisin muuten samaa, mutta piimä oli laimentamatonta.
Vaivainen tosiaan on yleissana, vanhempaa kieltä; mm. vaivaistalo sana ollut käytössä. Vaahteramäen Eemelissä mm. on vaivaistalo.
(Kirjallisuus tuossa esillä.)
Alue: Aihe vapaa
Isäni käytti linjabiiliä linja-autosta vielä 80-luvulla. Sana taitaa olla ensimmäinen linja-autoista käytetty sana maaseudulla.