Miksi "kasin pojat" pärjäävät myöhemmin paremmin kuin "ysin ja kympin tytöt"?
Tottakai pojat suuntautuu enemmän "rahakkaimmille aloille". Vai johtuuko se vain siitä, että tytöt saa enemmän mielistelyllä ja kiltteydellä numeroita peruskoulussa. Pojat ovat yhtä fiksuja mutta saavat huonompia numeroita. Kummallista, että tämä sama linjaus on ollut aina havaittavissa.
Kommentit (248)
Miksi ihmeessä kympin tyttöjä pitää jatkuvasti aliarvioida, ottaako se noin lujille, että joku tekee läksynsä ja lukee kokeisiin? Tämän lisäksi vielä osallistuu tunnilla.
Itse olin ysin tyttö ja luin DI:ksi, mainiosti olen työelämässä pärjännyt. Toinen luokan ysin tyttö luki lääkäriksi.
Tässä olisi muuten haastattelututkimuksen paikka jollekulle.
Oletko kympin tyttö? Koetko tehneesi töitä vai saitko numerot hymyilemällä nätisti? Oletko introvertti? Romahditko opiskeluaikana? Miten valitsit alasi? Koitko että opinnoissa olit samalla viivalla poikien kanssa? Kuinka suuri osuus professoreistasi oli miehiä? Kuinka suuri osuus heidän assistenteistaan ja tutkimusapulaisiataan oli poikia? Koetko että olit samalla viivalla poikien kanssa työnhaussa? Ylennyksissä?
Mulle tuli mielleen se, jota joku muukin kirjoitti.koulussa on helppo lukea ja opetella ulkoa, ja saada kymppi, ja tämä kympin tyttö/poika voi olla myös hyvin tarkka esim yksityiskohdista, eikä osaa lukemaansa soveltaa käytäntöön. Kun taas sillä seiskan oppilaalla on enemmän käytännön järkeä, hän voi olla töissä tarkka, muttei turhantarkka, ongelmanratkaisukyky on työelämässä tärkeämpi ominaisuus kun ulkoaluku, jota toki sitäkin tarvitaan ja työelämässä harvoin on oikita vasauksia, oikea vastaus löytyy tilannekohtaisesti. Käytännön ihmiset saavat muutenkin koulussa huonoja arvosanoja, osittain siksi, että koulu kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai ysin tytötkin haukutaan palstalla. Me olemme pärjänneet hyvin, meistä tuli juristeja ja lääkäreitä. Toisin kuin seiskan pojista.
Oikis ja lääkis ovatkin ehkä helpoimpia tapoja pärjätä melko hyvin pelkän koulutuksen avulla. Muut alat kuten kaupallinen ja tekninen ovat paljon hankalampia aloja menestyä pelkällä koulutuksella. Naisia on erittäin vähän esim. yritysten liiketoimintojen vetovastuissa (siksi myös toimareina on vähän naisia, koska toimareiksi tullaan nimenomaan liiketoimintojen vetäjien paikoilta), hr-toiminnoissa ja viestinnässä naisia on kyllä paljon.
Naisille lapset ja perhe on uraeste (miehille etu). Jos nainen erehtyy tekemään lapsia, niin aika harva pystyy samaan aikana uran kehittämään. Vastuu lapsista ja perheestä ei jakaudu tasaisisesti. Naiselle tulee myös katkoja työhistoriaan; lapsentekohalukuuus estää uralla etenemistä.
Raadollinen totuus.
Mikä ihmeen raadollinen. Jos mies olisi 10 vuotta surffaamassa, niin ei hänenkään ura kehittyisi yhtään eteenpäin, eikä siinä ole mitään raadollista, vaan elämänvalinta.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli mielleen se, jota joku muukin kirjoitti.koulussa on helppo lukea ja opetella ulkoa, ja saada kymppi, ja tämä kympin tyttö/poika voi olla myös hyvin tarkka esim yksityiskohdista, eikä osaa lukemaansa soveltaa käytäntöön. Kun taas sillä seiskan oppilaalla on enemmän käytännön järkeä, hän voi olla töissä tarkka, muttei turhantarkka, ongelmanratkaisukyky on työelämässä tärkeämpi ominaisuus kun ulkoaluku, jota toki sitäkin tarvitaan ja työelämässä harvoin on oikita vasauksia, oikea vastaus löytyy tilannekohtaisesti. Käytännön ihmiset saavat muutenkin koulussa huonoja arvosanoja, osittain siksi, että koulu kyllästyttää.
Naapurin kasin poika meni peruskoulusta ammattikouluun lukemeen eloktroniikka-asentajaksi. Minä ysin tyttönä DI:nä pärjään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli mielleen se, jota joku muukin kirjoitti.koulussa on helppo lukea ja opetella ulkoa, ja saada kymppi, ja tämä kympin tyttö/poika voi olla myös hyvin tarkka esim yksityiskohdista, eikä osaa lukemaansa soveltaa käytäntöön. Kun taas sillä seiskan oppilaalla on enemmän käytännön järkeä, hän voi olla töissä tarkka, muttei turhantarkka, ongelmanratkaisukyky on työelämässä tärkeämpi ominaisuus kun ulkoaluku, jota toki sitäkin tarvitaan ja työelämässä harvoin on oikita vasauksia, oikea vastaus löytyy tilannekohtaisesti. Käytännön ihmiset saavat muutenkin koulussa huonoja arvosanoja, osittain siksi, että koulu kyllästyttää.
Ihan tiedoksi vaan että ei niitä kymppejä nykykoulussa saa pelkällä ulkoluvulla. Tää on ihmeellinen klisee joka toistuu ja toistuu, mutta on ihan puppua.
Jos on fiksu ja osaa ratkaista ongelmia, ei saa seiskoja.
T. Opettaja
Vierailija kirjoitti:
Tässä olisi muuten haastattelututkimuksen paikka jollekulle.
Oletko kympin tyttö? Koetko tehneesi töitä vai saitko numerot hymyilemällä nätisti? Oletko introvertti? Romahditko opiskeluaikana? Miten valitsit alasi? Koitko että opinnoissa olit samalla viivalla poikien kanssa? Kuinka suuri osuus professoreistasi oli miehiä? Kuinka suuri osuus heidän assistenteistaan ja tutkimusapulaisiataan oli poikia? Koetko että olit samalla viivalla poikien kanssa työnhaussa? Ylennyksissä?
Nää on melko turhia. Ehkä jossain pienyrityksessä on äärimmäisen tärkeää, ettei tule rekrytointihassia. Itsekin rekrynneenä tiedän, että lopulta se tilanne selviää kentällä, vaikka paperilla olisi miten hyvä tahansa.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus huokuu naisvihaa.
Kyllä ne tytöt ne numeronsa ihan älyllä ja ahkeruudella saa.
Minä olen kympin tyttö ja niin ovat tyttärenikin, eikä meillä ole kasin pojat missään ohi kiilanneet.
Kulttuurissa ilmenevä naisviha estää naisia etenemästä uralla (yksi syy).
Tutkimukset puhuvat pikemminkin sen puolesta, että naisia suositaan (esim. ketjuun linkattu temperamenttitutkimus).
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset ottavat numerot tunnollisuudella ja ahkeruudella ja pojat ottavat numerot lähinnä pelkällä älyllä ja nopealla oppimiskyvyllä. Silloin kun ei voi vain opetella asioita ulkoa ja suoltaa samoja asioita paperille, niin ollaankin sormi suussa.
En yleistäisi tässäkään. Omat kielten numeroni otin kyllä ahkeruudella, mutta reaaliaineiden sillä että asiat kiinnostivat ja olin niistä lukenut paljon jo etukäteen. Matematiikan klaarasin silkalla älyllä, siinähän riittää että ajattelee, ja se olikin paras aineeni.
Työelämässä en sitten ole löytänyt matemaattiselle lahjakkuudelle yhtään mitään käyttöä.
Ihmettelen, miksi ahkeruutta vähätellään, pidetään jopa huonona asiana. Tai tunnollisuutta. Mikään ei niin ärsytä kuin joku mahtaileva remppareiska, joka käy tekemässä yhden pikku kytkennän ja jättää jälkeensä sotkun, jonka siivoamisessa menee paljon enemmän aikaa kuin siinä itse työssä. Ja silti se reiska kuvittelee itse saaneensa kaiken aikaan. Miehet myös tuntuvat vähättelevän tekemiään virheitä. Itse suosinkin naisia remonttihommissa, autonkorjaajana, suutarina ym. sillä tekevät yleensä huolellisempaa jälkeä eivätkä yritä viilata linssiin.
Eikä ahkeruus ja älykkyys ole toisensa poissulkevia asioita. Niinkin voi käydä, että selviää koulusta silkkaa älykkyyttään tai hyvää ulkomuistiaan, jolloin jää oppimatta, että todellisen menestyksen eteen joutuu myös työskentelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai ysin tytötkin haukutaan palstalla. Me olemme pärjänneet hyvin, meistä tuli juristeja ja lääkäreitä. Toisin kuin seiskan pojista.
Oikis ja lääkis ovatkin ehkä helpoimpia tapoja pärjätä melko hyvin pelkän koulutuksen avulla. Muut alat kuten kaupallinen ja tekninen ovat paljon hankalampia aloja menestyä pelkällä koulutuksella. Naisia on erittäin vähän esim. yritysten liiketoimintojen vetovastuissa (siksi myös toimareina on vähän naisia, koska toimareiksi tullaan nimenomaan liiketoimintojen vetäjien paikoilta), hr-toiminnoissa ja viestinnässä naisia on kyllä paljon.
Naisille lapset ja perhe on uraeste (miehille etu). Jos nainen erehtyy tekemään lapsia, niin aika harva pystyy samaan aikana uran kehittämään. Vastuu lapsista ja perheestä ei jakaudu tasaisisesti. Naiselle tulee myös katkoja työhistoriaan; lapsentekohalukuuus estää uralla etenemistä.
Raadollinen totuus.
Mikä ihmeen raadollinen. Jos mies olisi 10 vuotta surffaamassa, niin ei hänenkään ura kehittyisi yhtään eteenpäin, eikä siinä ole mitään raadollista, vaan elämänvalinta.
Kyllä se on erittän raadollista nuorille lapsettomille naisille, joita epäilllään siitä, että alkavat heti tehdä lapsia jos saavat työpaikan, eli ei oteta. Urakehitys tyssää alkuunsa. Ainuttakaan 27-vuotiasta miestä ei jätetä ottamatta työsuhteeseen siksi, että arvellaan hänen perustavan perheen seuraavien 5-6 vuoden aikana.
Ei ole elämänvalinta syntyä naiseksi. 
Jos jää kotiäidiksi, se on.
Vierailija kirjoitti:
Naapurin kasin poika meni peruskoulusta ammattikouluun lukemeen eloktroniikka-asentajaksi. Minä ysin tyttönä DI:nä pärjään paremmin.
Ja meillä on kutosen poika presidenttinä. Pärjäätkö paremmin?
Ei tietenkään kaikki 8:n pojat, eikä 10:n pojat myöskään menesty erityisen hyvin myöhemmässä elämässä. Ja joku 8:n tyttökin voi taas toisaalta menestyä erinomaisesti. Toki täytyy todeta että yliopistoissa ja korkeakouluissa parhaiten pärjäävän 10%:n sukupuolijakauma on täysin toinen verrattuna vastaavaan jakaumaan peruskoulussa tai lukiossa eli todella hyvin pärjäävässä porukassa on aika paljon miehiä kyllä siinä vaiheessa kun vaatimustaso kasvaa korkeaksi ja ikää on tullut vähän enemmän. Samoin sitten työelämässä kun on kyse vaativimmista tehtävistä. Mutta kyllä erittäin päteviä naisia on silti vaikka kuinka paljon, naiset ovat usein turhan vaatimattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli mielleen se, jota joku muukin kirjoitti.koulussa on helppo lukea ja opetella ulkoa, ja saada kymppi, ja tämä kympin tyttö/poika voi olla myös hyvin tarkka esim yksityiskohdista, eikä osaa lukemaansa soveltaa käytäntöön. Kun taas sillä seiskan oppilaalla on enemmän käytännön järkeä, hän voi olla töissä tarkka, muttei turhantarkka, ongelmanratkaisukyky on työelämässä tärkeämpi ominaisuus kun ulkoaluku, jota toki sitäkin tarvitaan ja työelämässä harvoin on oikita vasauksia, oikea vastaus löytyy tilannekohtaisesti. Käytännön ihmiset saavat muutenkin koulussa huonoja arvosanoja, osittain siksi, että koulu kyllästyttää.
Ihan tiedoksi vaan että ei niitä kymppejä nykykoulussa saa pelkällä ulkoluvulla. Tää on ihmeellinen klisee joka toistuu ja toistuu, mutta on ihan puppua.
Jos on fiksu ja osaa ratkaista ongelmia, ei saa seiskoja.
T. Opettaja
Naisvihan ilmenemistä: tyttöjä vähätellään mennen tullen. Koska saisimme kulttuurin, että myös tyttöjä ja naisia, äitejä ja vaimoja, kannustettaisiin työurilla?
Varmaan aika monta syytä löytyy.
- Elämässä pärjätäkseen ei tarvitse olla älykäs. Älykkyydestä voi olla jopa haittaa, jos alkaa liikaa miettimään asioita. Parasta vain porskutella eteenpäin, eikä liikaa miettiä, miten oma toiminta vaikuttaa muihin ja maailmaan
- Miehillä on korkeampi itsetunto (tiedemaailmassa konsensus)
- Edelleen tyttöjä ja poikia kasvatetaan ja kohdellaan eri tavalla
- Äitiys, raskaus, vauvavuosi
- Naiset sairastuvat esimerkiksi masennukseen ja ahdistushäiriöön miehiä enemmän. Päihderiippuvuuden kanssa voi sinnitellä pitkään työelämässä.
- Erilaiset mielenkiinnonkohteet.
Mitä pärjääminen edes on? Sitä, että menestyy uralla ja työelämässä? Mitä tekee hyvällä uralla, jos omat sosiaaliset suhteet on retuperällä, itse on onneton eikä pysty toteuttamaan hyvää vanhemmuutta tai osaa kasvaa ihmisenä. Ne "tytöt" voivat käyttää älykkyyttään ja tietoaan kehittämällä itseään "vaatimattomimmissa" töissä ja työelämän ulkopuolella. Minkä polun jokainen itselleen valitseekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai ysin tytötkin haukutaan palstalla. Me olemme pärjänneet hyvin, meistä tuli juristeja ja lääkäreitä. Toisin kuin seiskan pojista.
Oikis ja lääkis ovatkin ehkä helpoimpia tapoja pärjätä melko hyvin pelkän koulutuksen avulla. Muut alat kuten kaupallinen ja tekninen ovat paljon hankalampia aloja menestyä pelkällä koulutuksella. Naisia on erittäin vähän esim. yritysten liiketoimintojen vetovastuissa (siksi myös toimareina on vähän naisia, koska toimareiksi tullaan nimenomaan liiketoimintojen vetäjien paikoilta), hr-toiminnoissa ja viestinnässä naisia on kyllä paljon.
Naisille lapset ja perhe on uraeste (miehille etu). Jos nainen erehtyy tekemään lapsia, niin aika harva pystyy samaan aikana uran kehittämään. Vastuu lapsista ja perheestä ei jakaudu tasaisisesti. Naiselle tulee myös katkoja työhistoriaan; lapsentekohalukuuus estää uralla etenemistä.
Raadollinen totuus.
Mikä ihmeen raadollinen. Jos mies olisi 10 vuotta surffaamassa, niin ei hänenkään ura kehittyisi yhtään eteenpäin, eikä siinä ole mitään raadollista, vaan elämänvalinta.
Kyllä se on erittän raadollista nuorille lapsettomille naisille, joita epäilllään siitä, että alkavat heti tehdä lapsia jos saavat työpaikan, eli ei oteta. Urakehitys tyssää alkuunsa. Ainuttakaan 27-vuotiasta miestä ei jätetä ottamatta työsuhteeseen siksi, että arvellaan hänen perustavan perheen seuraavien 5-6 vuoden aikana.
Ei ole elämänvalinta syntyä naiseksi.Jos jää kotiäidiksi, se on.
Kyllä meillä on paljon töissä tuon ikäisiä naisia. Et kai vain keksinyt tätä omasta päästäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus mietin, että miksi niiden kympin tyttöjen menestystä täytyy koko ajan vähätellä. Uudestaan ja uudestaan nostetaan esille se, että seiskan pojista on tullut käteviä tiilikatonuusijoita, mutta samalla unohdetaan, että kympin tyttö on aivokirurgi. Mutta kun hän ei ole jatkuvasti esillä ja kerjää kiitosta, niin asiaa ei huomata.
Fakta on, että suurin osa kympin tytöistä menestyy paremmin kuin seiskan pojat, jos menestymistä mitataan mielekkäällä ja mielenkiintoisella työllä ja hyvällä elämällä.
"Fakta". Ja sitten perustelet tuota "faktaa" niinkin konkreettisella käsitteellä kuin "hyvä elämä". Ei se ole kympin tyttöjen vähättelyä, jos nostaa esille sen faktan, että kympin (ja jopa ysin) pojat menestyvät paremmin työelämässä. Tytöt vain saavat helpommin hyviä arvosanoja kuin pojat sukupuolensa ansiosta.
Hyvä elämä = kunnon palkka, mahdollisuus kehittää itseään, ympäristön antama arvostus, lupa olla oma itsensä.
Niin kauan kun kympin tyttöjä vähätellään, säilyy illuusio siitä,että he eivät ole oikeastaan mitään ja että he ovat saaneet kymppinsä sukupuolen vuoksi. Silti ei ole voitu osoittaa, että yo-kokeissa tytöt menestyvät siksi, että ovat tyttöjä.
Jos tuo on hyvä elämä, niin pojat pärjäävät paremmin, vaikka saavatkin hieman huonompia arvosanoja tyttöjä suosivassa koulujärjestelmässä. On jo kattavasti osoitettu ja yleisesti hyväksytty fakta, että tytöt saavat huomattavasti parempia arvosanoja todistukseen kuin mitä heidän osaamistasonsa edellyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Poikien uravalinnat ja miesten työkulttuuri on sellainne, että tienaa paremmin ja ei tarvitse olla tehokas. Naisvaltaisilla aloilla vaaditaan tehokkuutta ja tulemaan toimeen minimimäärällä työntekijöitä. Miksi? Koska naiset eivät pidä puoliaan.
Parhaat palkat maksetaan just siitä että pitää työnantajan puolia.
Miksi ihmeessä oletus on että kympin tyttö olisi saanut arvosanansa millään muulla kuin älykkyydellä, kunnianhimolla ja kovalla työllä. Ja paineensietokyvyllä, minkä tietää kuka tahansa joka on kirjoittanut.
Ennemmin kiinnostavaa on, mitä yliopistojen ja työpaikkojen rakenteissa on sellaista, että nämä ei riitä - ja mikä se on mikä heiltä siinä ympäristössä puuttuu.
Oikea sukupuoli?
Teknisellä alalla parhaat, huolellisimmat ja tunnollisimmat suunnittelijat ovat naisia, mutta miehillä maksetaan enemmän ja he etenevät urallaan paremmin. Sekin on sitten varmaan taas naisten oma vika?