Miksi "kasin pojat" pärjäävät myöhemmin paremmin kuin "ysin ja kympin tytöt"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh huh mitä viestejä langassa. Feministeillä nähtävästi viiraa päässä pahemman kerran, kun kuvittelevat naisten olevan syrjittyjä, vaikka nainen on nykyään nimenomaan se, joka syrjii miehiä. 

No, jos katselet faktoja, huomaat, että miehet on edelleen yhteiskunnassa vallassa. Presidentti on mies, pörssiyhtiöiden johtajat ovat enimmäkseen miehiä jne. jne. Teillä palstaöyhöillä ei toki ole valtaa, mutta, sitä ei ole vienyt nainen vaan ihan toinen valkoinen heteromies. 

Jooo, viisikko unohtui hassusta slurristasi. Sattumaako?

Poikkeus, joka vahvistaa säännön. Tilastoissa ei yleensä keskitytä yksittäistapauksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän ole vain yhtä syytä, mutta ainakin yhden syyn opettajana tunnistan. Kympin tyttö pärjää koulumaailmassa todella pitkälle vain lukemalla ja ulkoa opettelemalla. Se, missä raja alkaa tulla vastaan, riippuu ihan tyypistä. Kokeissa ja tenteissä ei kärjistäen tarvitse tehdä muuta kuin antaa oikeita vastauksia opettajan esittämiin kysymyksiin. Joillain tämä riittää läpi lukion, ja jopa yliopistossakin melko pitkälle.

Ongelmia tulee yleensä siinä vaiheessa, kun tiedon perusteella pitäisi rohkeasti tehdä omatoimisia päätöksiä ja tuottaa jotain mihin ei ole oikeaa vastausta. On esimerkiksi suoraviivaista mennä vaikeankin matematiikan syventävän yliopistokurssin jälkeen tenttiin, ja vastata siinä opettajan laatimaan kysymykseen, sillä siihen on olemassa oikea vastaus jonka on voinut opiskella. Hankalampaa  on suunnitella jostakin lukiotasoisesta asiasta omatoimisesti tutkimus jonka tuloksista on jotain hyötyä, sellaiseen ku

Minusta tässä vastauks3ssa ollaan oikeilla jäljillä.

Koulussa tosiaan ainakin aiemmin sai hyviä arvosanoja, kun antoi kysymyksiin oikeat vastaukset.

Työelämän haastavammissa ja paremmin palkatuissa tehtävissä on harvoin yksiselitteisen oikeita vastauksia. Siellä vaaditaan sosiaalisia taitoja, kunnianhimoa, tiimityötaitoja, puolensa pitämistä, itsenäistä päättelykykyä, ja paremmin palkatuissa töissä lisäksi rahanhimoa. Väittäisin näin.

Olin lukiossa just ja just kasin tyttö. Kokeisiin en juurikaan lukenut, koska murrosikä. Olin Hanakka kyseenalaistamaan ja tekemään omaa selvittelyä eri aiheista. Osaa koulun opettajista ärsytin, koska en pysynyt tunnollisen, myötäilevän tytön ruodussa.

Yliopistoon pääsin helposti sisään pääsykokeella eikä opiskelussa ollut ongelmia koska kas! oma ajattelu olikin se, mistä yliopistossa palkittiin. Monet kympin ja ysin keskiarvolla tulleet sen sijaan olivatkin pulassa, koska heillä oli väärä tankkaava tapa opiskella.

Kyse ei ole sukupuolen ominaisuuksista vaan stereotypioista: koulussa opettajat palkitsee hyvin numeroin tottelevaisia ja nöyriä tyttöjä. Se asenne ei ole aikuiselle ihmiselle hyväksi.

Hyvä veli verkosto pyörii

Vierailija kirjoitti:

No mites sitten, jos tyttö on kympin keskiarvon omaava, todella sosiaalinen, puolensa pitävä ja reipas, paljon harrastava, hankkinut jo 15-vuotiaana kesätyöt ja kaiken itse. Onko mahkuja ketjun mielestä? Tunnen tämmöisen tytön.  Miksi luodaan väärää mielikuvaa, että kympin tyttö on joku nössö. Omassa lähipiirissäni on vain menestyneitä kympin tyttöjä. Niitä, jotka valmistuvat lääkkiksestä, oikkiksesta, kauppatieteellisestä, insinööritieteistä jne. 

Tottakai monet pärjäävät hyvin. Mutta osa sairastuu työuupumukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja syömishäiriöihin, koska heitä on koulussa ja kotona kannustettu ruoskimaan omaa perfektionismiaan sen suitsimisen sijasta. Eliittilukioiden tytöistä todella monella on syömishäiriö.

Olen joskus miettinyt, olisiko esim. kirjastoalalla ja varhaiskasvatuksessa niin pienet palkat, jos ne olisivat miesvaltaisia aloja.

Miksi sivistystä ja tulevan polven kasvatusta ei katsota taloudellisesti arvokkaaksi työksi.

Tosin tiedän, etteivät ne alat ole rahallisesti tuottavia. Sijoitus sivistykseen ja tulevaisuuden aikuisiin ei tuota välitöntä taloudellista voittoa. Se lienee yksi selitys.

Vierailija kirjoitti:

Minä (riehuva ja tappeleva poika) ja kaveri (kiltti ja kohtelias tyttö) saatiin kokeista lähes aina likimain samoja numeroita. Kuitenkin päättötokarissa sillä oli mua kaksi numeroa parempi keskiarvo. Aika huono osaamisen mittari kieltämättä

yo kirjoitukset, siinä ei mielistelyllä pärjää

Eikö lukioissa oo tyttö enemmistä ja varsinkin yli 9 ka:n lukioissa, yliopistot tyttöistyneet. Miten tekniikan alalla esim Aalto/DI, Arkkitehti, onko poika joukkoa enemmistönä????????????

Turha yleistäminen tuntuu latistavan keskustelua. Älykkäät ja osaavat kympin tytöt pärjäävät toki ihan mainiosti myöhemmissä opinnoissa ja urallaan eikä kukaan kai voi kiistää, etteivätkö kouluarvosanat olisi heidän kohdallaan ansaittuja. Ei voi kuitekaan suoraan väittää, etteikö olisi olemassa joukko "kympin tyttöjä", joiden koulumenestys olisi perustunut etupäässä valtavaan puurtamiseen, opettajia miellyttävään kltteyteen ja tyttöjä suosivaan 1-2 numeron biakseen arvostelussa.

Ei kai olisi kovin perusteetonta heittää ilmoille hypoteesia, että huonostipärjäävät ja jopa ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät mt-tapaukset tulisivat etupäässä tuosta jälkimmäisestä joukosta.

Kvalitatiivisena tapaustutkimuksena voi kertoa olleeni naimisissa jälkimmäisen ryhmän "kympin tytön" kanssa. KTM:n paperit se oli saanut raavittua kasaan, mutta jatko-opinnoissa tie nuosi pystyyn. Alussa hämäsi, että hän kyllä pystyi aika vakuuttavasti esiintymään koulutettuna ja fiksuna naisena, mutta pikku hiljaa alkoi kaiken alta paljastumaan älykkyydeltään jokseenkin keskiverto yksilö, joka ei ymmärtänyt kovin hyvin edes oman alansa asioita. Tämä oli tietysti hyvin herkkä paikka ja jos ei osannut varoa, niin seurauksena oli feministisillä saarnoilla ryyditetty raivokohtaus.

Eroprosessissa, jonka primäärisenä syynä oli tämän erään firman johtoryhmän jäsenenä työskennelleen "kympin tytön" paljastuminen alkoholin ja bentsojen sekakäyttäjäksi, alkoi sitten asiota penkoessa selviämään mm. se, että mt-ongelmat olivat ilmeisesti alkaneet jo opiskeluaikana ja jossain välissä oli jopa selvitelty työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuuksia. Kaikki tämä olii yritetty mahdollisimman huolellisesti peittää.

Sellainen jännä juttu joka tuli huomattua, oli jotekin silmittömän suuri viha ja halveksunta oman ikäluokan paremmin pärjänneitä naisia kohtaan. Oliko niin, että "kympin tyttöys" yhdistettynä ei niin kaksiseen älykkyyteen, esti tajuamasta, että joku toinen voisi oikeasti olla häntä parempi eikä taustalla olisi mitään säärtäpitkin kiipeämistä? Ei olisi vaikea uskoa, että exä olisi ollut opinnoissa ja töissä ensimmäisenä heittämässä kapuloita paremmin pärjäävien kanssa sisarten rattaisiin...

Ei naisten tarvitse käydä koulua kun niiden pitäisi päätyä viimeistään joskus 12-vuotiaana miehen seksileluksi, nyrkkeilysäkiksi ja palvelijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olin lukiossa just ja just kasin tyttö. Kokeisiin en juurikaan lukenut, koska murrosikä. Olin Hanakka kyseenalaistamaan ja tekemään omaa selvittelyä eri aiheista. Osaa koulun opettajista ärsytin, koska en pysynyt tunnollisen, myötäilevän tytön ruodussa.

Yliopistoon pääsin helposti sisään pääsykokeella eikä opiskelussa ollut ongelmia koska kas! oma ajattelu olikin se, mistä yliopistossa palkittiin. Monet kympin ja ysin keskiarvolla tulleet sen sijaan olivatkin pulassa, koska heillä oli väärä tankkaava tapa opiskella.

Kyse ei ole sukupuolen ominaisuuksista vaan stereotypioista: koulussa opettajat palkitsee hyvin numeroin tottelevaisia ja nöyriä tyttöjä. Se asenne ei ole aikuiselle ihmiselle hyväksi.

Maailma olisi parempi paikka, jos olisi enemmän fiksuja ja nöyriä ihmisiä, jotka ei jyrää muita alleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin lukiossa just ja just kasin tyttö. Kokeisiin en juurikaan lukenut, koska murrosikä. Olin Hanakka kyseenalaistamaan ja tekemään omaa selvittelyä eri aiheista. Osaa koulun opettajista ärsytin, koska en pysynyt tunnollisen, myötäilevän tytön ruodussa.

Yliopistoon pääsin helposti sisään pääsykokeella eikä opiskelussa ollut ongelmia koska kas! oma ajattelu olikin se, mistä yliopistossa palkittiin. Monet kympin ja ysin keskiarvolla tulleet sen sijaan olivatkin pulassa, koska heillä oli väärä tankkaava tapa opiskella.

Kyse ei ole sukupuolen ominaisuuksista vaan stereotypioista: koulussa opettajat palkitsee hyvin numeroin tottelevaisia ja nöyriä tyttöjä. Se asenne ei ole aikuiselle ihmiselle hyväksi.

Maailma olisi parempi paikka, jos olisi enemmän fiksuja ja nöyriä ihmisiä, jotka ei jyrää muita alleen.

Jossittelu on turhaa. Maailma on mikä on ja sen mukaan järkevät ihmiset elävät.

Kovinkaan useaa kympin tyttöä meidän koulusta en muista, mutta se ainoa luonnontieteitä opiskellut, jonka tiedän, lähti tekemään huipputason tutkimusta kauas pois. Aika kova persoona oli, mutta silti jämpti ja asiallinen. Ilmeisen kunnianhimoinen. Muut epäilemäni kympin tytöt opiskelivat kieliä yms. ja olivat luonteeltaan enemmänkin bimboja.

Kympin pojat olivat tylsiä ja lähtivät aika tyypillisille urapoluille tekniikkaan ja lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei naisten tarvitse käydä koulua kun niiden pitäisi päätyä viimeistään joskus 12-vuotiaana miehen seksileluksi, nyrkkeilysäkiksi ja palvelijaksi.

Sulle tuli näppäilyvirhe,  eikös teikäläisillä yhdeksän vuotta ole sopiva ikä?

Vierailija kirjoitti:

Joskus mietin, että miksi niiden kympin tyttöjen menestystä täytyy koko ajan vähätellä. Uudestaan ja uudestaan nostetaan esille se, että seiskan pojista on tullut käteviä tiilikatonuusijoita, mutta samalla unohdetaan, että kympin tyttö on aivokirurgi. Mutta kun hän  ei ole jatkuvasti esillä ja kerjää kiitosta, niin asiaa ei huomata.

Fakta on, että suurin osa kympin tytöistä menestyy paremmin kuin seiskan pojat, jos menestymistä mitataan mielekkäällä ja mielenkiintoisella työllä ja hyvällä  elämällä.

Totta. Mutta se on itsestäänselvyys joten se ei ole uutinen. Sen sijaan ei ole itsestään selvää, että sillä seiskan pojalla menee hyvin. Sen takia on hyvä nostaa esiin ettei koulumenestys määritä kaikkea. 

Olen kympin tyttö, jolla koulu sujui aina  erinomaisesti. Kirjoitin kolme laudaturia ja neljä eximiaa. Mikään pingoittaja ja supertunnollinen  en ollut, välillä myöhästelin ja unohdin läksyjä, enkä joutunut juuri tekemään töitä koulun eteen, vaan koulu oli minulle lähtökohtaisesti helppoa, ja olin kiinnostunut monista opetettavista asioista, joten tieto tarttui hyvin päähän.

Opiskelemaan lähdin luokanopettajaksi, koska se kiinnosti eniten ja alalla vaikutti olevan töitä. Ammatillisesti en ole koskaan ollut kunnianhimoinen, vaan olen aina ajatellut, että perhe ja vapaa-aika ovat elämässä etusijalla, eikä eteneminen esim. esimiestehtäviin voisi vähempää kiinnostaa, olen tyytyväinen rivihommissa ja teen omasta halustani hiukan vajaata työaikaa. Työ itsessään kuitenkin on melko vaativaa, ja siinä on mahdollista kehittää ja kehittyä niin paljon kuin siihen haluaa paukkuja laittaa. Eli tietyllä tapaa olen varmaan tyyppiesimerkki kympin tytöstä, joka ei ole mikään supermenestyjä työelämässä. Korkeakoulutettu ja vakituisessa työssä kuitenkin.

Olin suoriutuja: 9.3 lukion päättötodistuksen keskiarvo ja saldona C:n paperit. Mieheni veti laudaturin paperit ALLE seiskan keskiarvolla.

Kouluttauduin matalapalkka-alalle, mieheni EI todellakaan oo matalapalkka-alalla. Miehet tienaa enemmän

Vierailija kirjoitti:

Olen kympin tyttö, jolla koulu sujui aina  erinomaisesti. Kirjoitin kolme laudaturia ja neljä eximiaa. Mikään pingoittaja ja supertunnollinen  en ollut, välillä myöhästelin ja unohdin läksyjä, enkä joutunut juuri tekemään töitä koulun eteen, vaan koulu oli minulle lähtökohtaisesti helppoa, ja olin kiinnostunut monista opetettavista asioista, joten tieto tarttui hyvin päähän.

Opiskelemaan lähdin luokanopettajaksi, koska se kiinnosti eniten ja alalla vaikutti olevan töitä. Ammatillisesti en ole koskaan ollut kunnianhimoinen, vaan olen aina ajatellut, että perhe ja vapaa-aika ovat elämässä etusijalla, eikä eteneminen esim. esimiestehtäviin voisi vähempää kiinnostaa, olen tyytyväinen rivihommissa ja teen omasta halustani hiukan vajaata työaikaa. Työ itsessään kuitenkin on melko vaativaa, ja siinä on mahdollista kehittää ja kehittyä niin paljon kuin siihen haluaa paukkuja laittaa. Eli tietyllä tapaa olen varmaan tyyppiesimerkk

Tässä yksi selitys kympin tyttöyteen. Siis mikä oli selitys? Kympin tytöstä tulee opettaja ja mitä tekee kympin tyttö opettajana? Noh palkitsee tietysti ahkeran, säntillisen ja kiltin tytön tehden tästä tulevan kympin tytön. Aiemmin mainittu 1-2 numeron biasvaikutus on todella olemassa. Aiheessa on monta ulottuvuutta ja ei se aina käänny 10 tyttöjä vasten vaan voi toimia myös poikia lannistavana tekijänä, kun tuo bias vaikutus onkin toisin päin. Tiedän tämän koska opettajan piti omalla kohdalla oikein erikseen mainita miksi joutui antamaan minulle kympin luokan edessä. Nosti sitten selkeän ysin tytön myös kymppiin...

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän ole vain yhtä syytä, mutta ainakin yhden syyn opettajana tunnistan. Kympin tyttö pärjää koulumaailmassa todella pitkälle vain lukemalla ja ulkoa opettelemalla. Se, missä raja alkaa tulla vastaan, riippuu ihan tyypistä. Kokeissa ja tenteissä ei kärjistäen tarvitse tehdä muuta kuin antaa oikeita vastauksia opettajan esittämiin kysymyksiin. Joillain tämä riittää läpi lukion, ja jopa yliopistossakin melko pitkälle.

Ongelmia tulee yleensä siinä vaiheessa, kun tiedon perusteella pitäisi rohkeasti tehdä omatoimisia päätöksiä ja tuottaa jotain mihin ei ole oikeaa vastausta. On esimerkiksi suoraviivaista mennä vaikeankin matematiikan syventävän yliopistokurssin jälkeen tenttiin, ja vastata siinä opettajan laatimaan kysymykseen, sillä siihen on olemassa oikea vastaus jonka on voinut opiskella. Hankalampaa  on suunnitella jostakin lukiotasoisesta asiasta omatoimisesti tutkimus jonka tuloksista on jotain hyötyä, sellaiseen ku

Moi kusipää, me kympit tytöt ei olla mitään ulkoaopettelulla pärjääviä papukaijoja.

Vaihda asenne tai ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tähän ole vain yhtä syytä, mutta ainakin yhden syyn opettajana tunnistan. Kympin tyttö pärjää koulumaailmassa todella pitkälle vain lukemalla ja ulkoa opettelemalla. Se, missä raja alkaa tulla vastaan, riippuu ihan tyypistä. Kokeissa ja tenteissä ei kärjistäen tarvitse tehdä muuta kuin antaa oikeita vastauksia opettajan esittämiin kysymyksiin. Joillain tämä riittää läpi lukion, ja jopa yliopistossakin melko pitkälle.

Ongelmia tulee yleensä siinä vaiheessa, kun tiedon perusteella pitäisi rohkeasti tehdä omatoimisia päätöksiä ja tuottaa jotain mihin ei ole oikeaa vastausta. On esimerkiksi suoraviivaista mennä vaikeankin matematiikan syventävän yliopistokurssin jälkeen tenttiin, ja vastata siinä opettajan laatimaan kysymykseen, sillä siihen on olemassa oikea vastaus jonka on voinut opiskella. Hankalampaa  on suunnitella jostakin lukiotasoisesta asiasta omatoimisesti tutki

Joo ei todellakaan. Kympin tyttöjä on moneksi. Yhdellä on menestyvä asianajotoimisto, toinen  on kirurgi ja kolmas huippupolitikko. Siinä kolme kympintyttö esimerkkiä elävästä elämästä. Koirat haukkuu ja kympin tytön karavaani kulkee. Ja sitten nämä höpöjutut syömishäiriöistä ja muista mielenterveysongelmista. Aivan tutkittu asia, että amislaisten sekä mielenterveys että kokonaisterveys on paljon huonompi kuin kympin tyttöjen.