Säästeliäästi elävät, kertokaa asioita, missä ette pihistele

Ostan aina kotimaista lihaa, vaikka se olisi kolme kertaa kalliimpaa kuin ulkomainen. Ja silloin harvoin kun olen hotellissa yötä, olen valmis maksamaan kunnollisesta sängystä ja omasta vessasta ja kylpyhuoneesta, vaikka paljon halvemmalla saisikin jonkin motellihuoneen.

En pihistele vessapaperissa. Ostan serlan hyvää ja halpaa vessapaperia. Piilottelen katseilta kun olen niin herkkä enkä halua että kukaan näkee minua halpisvessapaperin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ostan aina kotimaista lihaa, vaikka se olisi kolme kertaa kalliimpaa kuin ulkomainen. Ja silloin harvoin kun olen hotellissa yötä, olen valmis maksamaan kunnollisesta sängystä ja omasta vessasta ja kylpyhuoneesta, vaikka paljon halvemmalla saisikin jonkin motellihuoneen.

Kunnollisesta sängystä?

Ilmeisesti tarkoitat patjaa. Erilaiset selät kaipaavat erilaisia patjoja. Tietysti jos kalliimman hotellin sängyn patjan voi valita eri vaihtoehdoista.

Vessapaperi, kahvi ja jotkut meikit, jotka olen todennut hyviksi. Tykkään myös syödä ulkona ja take away-kahvejakin tulee ostettua. Toisaalta en juo alkoholia, en tupakoi, en ostele elektroniikkaa, sisustustavaraa tai mitään muutakaan "turhaa". Vaatteita ja kosmetiikkaa ostan vain tarpeeseen pakon edessä. Mulla ei ole autoa eikä lapsia. Hyvin riittää rahat elämiseen. 

Me tolkun ihmiset tiesimme jo monta vuotta sitten, että Euroopan tapahtumat tulevat johtamaan terrorismiaaltoon. Mutta meitä haukuttiin rasisteiksi. Vaikka rasisteja me emme ole, olemme realisteja.

Meidän ääni ei kuulu päätöksenteossa. Poliitikot ovat sallineet kaiken tapahtuvat.

Kun äänestäminen ei tuo tulosta (poliitikot toimivat vasten äänestäjien tahtoa ja vasten lupauksia), niin ainut keino on vähentää kuluttaminen minimiin.

Ostamma vaatteet kirppiksiltä, ja käytämme mahdollisimman paljon ja pitkään samoja vaatteita. EMME OLE MUODIN ORJIA (sitäpaitsi muoti saastuuttaa öljyteollisuuden jälkeen eniten maailmassa).

Ja silloin jos joudumme pakosta ostamaan vaatteita, niin ostamma -70-80% ALESTA.

Lopetamme matkustelun, emme käy ravintoloissa syömässä.

RUOKAVALIOOMME KUULUU: kananmuna joka päivä, rahkaa, näkkäriä, kotimaisia juureksia, itse poimittuja sieniä, maroja, vihanneksia. Tonnikalaa, riisiä.

Ostamme ruokaa alesta ja laitamme pakkaseen.

Hirveän suuri osuus ihmisistä on lihavia. Samalla tämä ruokavalio johtaa laihtumiseen. Voimme paremmin.

ON AIKA PERUSTAA EUROOPANLAAJUINEN RYHMÄ JOKA KULUTUSKÄYTTÄYTYMISELLÄÄN ALOITAA MIELENOSOITUKSEN NYKYISTÄ VÄÄRÄÄ POLITIIKKAA VASTAAN.

ME EMME OSTA ! Emme anna rahoja valtioille eikä rikkaalle elitille, joka sallii kaiken tapahtua.

Vessapaperin pitää olla Soft Emboa ja valokynän YSL:ltä. Lisäksi tykkään panostaa antamiini synttäri- ja joululahjoihin. Annan synttärilahjoja vain vanhemmilleni, kummitytölle sekä parille lähimmälle ystävälle ja maksan silloin mieluusti sen verran kuin tarvitsee, jos löydän jonkin sellaisen elämys- tai kulttuurilahjan josta uskon lahjansaajan pitävän. Omia lomareissuja varten säästän joka kuukausi, jotta voisin kokeilla jotakin jännää uutta paikkaa tai elämystä.

Mulla ei ole lapsia tai autoa ja turhiksi kokemani kuukausittaiset menot kuten netflixit, lehtitilaukset, kuntosalijäsenyydet yms. olen lopettanut kokonaan, joten noista tulee onneksi vastaavasti säästöjä :)

Kaikessa muussa mennään kultaista keskitietä, mutta autossa ei pihistellä senttiäkään. Julkiset kulkee vuosinvuodelta huonommin, joten töihin menen mielellään toimivalla autolla. Huolto vuosittain, öljynvaihto 6 kk välein ja 98 bensaa. Mielummin iloisin mielin ajoissa töihin 20 minuutissa kun 2 h julkisilla tappelu 30 asteen pakkasella ja pää räjähtää.

Vierailija kirjoitti:

VAIKKA asunkin vielä vanhempieni kanssa, niin olen aina ollut tarkka rahasta. Olen maksanut kulujani jostain 16-vuotiaasta (puhelinlasku, iltariennot, vaatteet). Ja koska olen niin pihi, niin opiskelupaikan saatuani, päätin jäädä porukoideni luokse, koska a) sopivaa vuokrakämppää ei löytynyt ja b) olen pihi.

En kuole siihen, jos joudun käyttämään jotain tokmannista eurolla ostettua suihkusaippuaa, joita hamstraankin kotiin aina välillä :--D. Ja muutenkin, mulla on "euro päivässä" - taktiikka, eli laitan lasipurkkiin aina euron, joskus enemmänkin.

Mutta asiat missä en niinkään säästele on vaatteet ja tarkemmin eriteltynä, niin alusvaatteet ja takit. Maksan mielummin vähän enemmän hyvälaatuisesta takista, joka parhaimmillaan kestää monta vuotta ja menee eri tilaisuuksissa.

Anteeksi mutta olet varmasti tämän maan anaalisin parikymppinen. Elä hyvä ihminen, älä tuhlaa elämääs euron suihkusaippuan kanssa pelleilyyn. Olet nuori vain kerran!

1. Herkut. Jos 2,5 euron suklaalevy maistuu paremmalta kuin 60 sentin, ostan sitten mieluummin sen. Haluan välillä mieluummin makunystyröitä hivelevää kuin jotain, millä pysyy hengissä.

2. Vaatteet ja asusteet, joita on tarkoitus käyttää vuosia (takit, laukut, kengät...) Tietenkin pyrin näissäkin löytämään laadukasta merkkiä käytettynä, sillä ostan 99% vaatteista kirpparin euron laareista.

3. Taidetarvikkeet. Yksinkertaisesti olen huomannut, että tässä asiassa pihistely vie nautinnon minulle rakkaaseen harrastukseen. Ostan mieluummin parikymmentä hyvää 5e kappale maksavaa Copic-tussia tai satasen akvarellinappisalkun kuin tilaan vastaavaa kiinasta murto-osahintaan. Kokeiltu on sitäkin. Ne, jotka eivät sanoneet itseään irti ensimmäisen kuukauden aikana, lensivät kirppikselle.

4. Elektroniikka. Halvempi vaihtoehto on monesti vuosien saatossa tullut kalliimmaksi kuin laadukkaampi, vaikka ostaessa tuntui, että nyt säästin. Ja vaivaakin saa nähdä raahatessa viallisia tai hajonneita tuotteita takaisin kauppaan takuukuitin kera.

Vierailija kirjoitti:

Me pihistellään arjessa kaikesta mistä voi ja sitten säästyneillä rahoilla tehdään kerran vuoteen joku luxusmatka koko perheen voimin..kuulen jatkuvasti sitä että miten teillä on rahaa matkustaa,mutta ne on ne pienet jutut👍🏼

Minä taas mieluummin jätän jonkun matkan tekemättä ettei tarvitse koko ajan pihistellä jokapäiväisissä jutuissa. Viikon tai kahden loma menee nopeasti mutta arkea on helpompi elää kun ei tarvitse jatkuvasti penniä venyttää.

Herkuista

Wc-paperi

Hotellit-vähintään 4****

Kissan tarpeet

Kengät pitää olla laadukkaat. Samoin talvivaatteet saa maksaa.

Vessapaperi ja ruoka. En ikinä ostaisi keltaista vessapaperia tai jotain x-tra jugurttia, joka on pelkkää sokeripaskaa.

Haluan myös, että arki on kaunista joten en tee kompromisseja sisustuksessa vaan hankin sen mistä pidän.

Tähän on varaa, kun mm. ei ole autoa, asuu edullisesti, ei käytä kalliita osamaksuja ja hankkii vain sen minkä ehdottomasti tarvitsee.

Tuoreista raaka-aineista en pihistä. Joskus jos tekee oikein tiukkaa niin saatan ostaa säilykettä/pakasteita, mutta pyrin ostamaan tuoretta, ja kotimaista satokaudella.

Jotkut tietyt jutut, kuten suklaa, pitää olla tietynmerkkistä (esim. Fazer tai Lindt) eikä mitään Rainbowta.

Elektroniikka. Ostan mieluummin laadukasta ja vähän kalliimpaa joka kestää useita vuosia, kuin halpista joka hajoaa heti.

Koiranruoka. En tahdo syöttää parhaalle ystävälleni mitään Xtra-kuivamuonaa joka on tehty ties mistä kissantassuista ja kengänpohjista, vaan ostan laadukasta ruokaa eläintarvikeliikkeestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VAIKKA asunkin vielä vanhempieni kanssa, niin olen aina ollut tarkka rahasta. Olen maksanut kulujani jostain 16-vuotiaasta (puhelinlasku, iltariennot, vaatteet). Ja koska olen niin pihi, niin opiskelupaikan saatuani, päätin jäädä porukoideni luokse, koska a) sopivaa vuokrakämppää ei löytynyt ja b) olen pihi.

En kuole siihen, jos joudun käyttämään jotain tokmannista eurolla ostettua suihkusaippuaa, joita hamstraankin kotiin aina välillä :--D. Ja muutenkin, mulla on "euro päivässä" - taktiikka, eli laitan lasipurkkiin aina euron, joskus enemmänkin.

Mutta asiat missä en niinkään säästele on vaatteet ja tarkemmin eriteltynä, niin alusvaatteet ja takit. Maksan mielummin vähän enemmän hyvälaatuisesta takista, joka parhaimmillaan kestää monta vuotta ja menee eri tilaisuuksissa.

Anteeksi mutta olet varmasti tämän maan anaalisin parikymppinen. Elä hyvä ihminen, älä tuhlaa elämääs euron suihkusaippuan kanssa pelleilyyn. Olet nuori vain kerran!

Ekaa kertaa kuulen että nuoruudesta jää jotain kokematta jos käyttää euron suihkusaippuaa :D

Hei te kalliimpaan kosmetiikkaan satsaavat, mutta sitä pihistellen käyttävät: kosmetiikka ei säily  avattuna vuosikausia. Itsekin käytän rahaa tuoksuihin, voiteisiin ja meikkeihin, mutta käytän niitä tarpeen mukaan eli  suurinta osaa päivittäin. Käytössäni on usein vain yksi tuote kutakin, en tarvitse esim. kymmentä erilaista kynsilakkaa tai viittä erilaista päivävoidetta. Voin kokeilla jotain toista merkkiä, kun joku tuote loppuu mutta periaate on siis, että kaapissa on vain yksi tuote kuhunkin tarpeeseen. Tuoksuja sentään löytyy pari erilaista, eri tilaisuuksiin :)

Kosmetiikan lisäksi en pihistele kahvin enkä ruuan suhteen. Teen ruuat itse hyvistä raaka-aineista. Ravintoloissa käyn Suomessa todella harvoin, koska valitettavan usein ruoka niissä on pettymys hintaansa nähden. Myös kahvini valmistan mieluiten itse. Sehän vasta kallista onkin kahvilassa.

Vaatteissa suosin luonnonkuituja, koska ne tuntuvat mukavammilta iholla. Kenkiin panostan myös, paras materiaali on nahka, vaikken käytäkään samoja kenkiä kymmentä vuotta (paitsi jotkut klassiset juhlakorkkarit, joita harvemmin tarvitaan).

Matkailu on sellaista arjesta irtautumista, että silloin haluan suorat lennot ja hyvän majoituksen. Perillä kohteessa käytän mieluummin paikallisen yrittäjän palveluja kuin hotelliketjun vastaavia ja siihen on muitakin syitä kuin halvempi hinta.

Herkuista. Ostan kylläkin mahdollisuuksien mukaan edullisemman vaihtoehdon, mutta rahan takia en jätä herkkuja ostamatta, ostan joka sorttia mitä mieli tekee. Toinen on kauniit vaatteet, niihin menee sopivan rievun eteen tullessa rahaa, vaikka lopulta olisivatkin hutiostos tai käyttäisin esim. mekkoa vain peilin edessä enkä kehtaisi poistua siinä ulos. Sitten taas arkivaatteita en saa ostettua, vaikka kengästä olisi pohja irti ja työtakki pysyy juuri ja juuri kiinni kahdella jäljellä olevalla nepparilla... Olen mielihaluostaja, joten onneksi pihistelen sitten ruoassa ja kaikessa arkisessa, muuten olisin vararikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vessapaperi, kengät

Mun veli on pihi, mutta ei pihistele vaatteissa ja kulttuurissa. 

Miten jotkut takertuu jatkuvasti johonkin vessapaperiin?

Kaikki haluaa pyhkiä niin laadukkasti ja mukavasti kuin kykenee. 

En minä ainakaan halua. Rahasta ei ole kiinni, voisin oikein hyvin ostaa paksua ja kalliimpaakin, mutta ostan lähes aina K-menun halpispaperia paikallisesta supermarketista. Mulle on ihan sama millä takamukseni pyyhin, olen mökillä ulkovessassa käyttänyt siihen tarkoitukseen myös vanhaa sanomalehteä.

Kissanhiekasta ja laadukkaista raksuista en tingi. Niissä ei markettilaatu kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.

Minusta tämän oikeastaan ainoa järkevä tapa kuluttaa rahaa kenellekään. Typerintä on kuluttaa huomaamattaan ns. löysää rahaa semmoisiin asioihin, joissa sillä ei saa mitään lisäarvoa lopputulokseen. Ja turhan ostaminen, vaikka miten edullisesti, on aina ehdottoman hukkaan heitettyä rahaa. En pidä itseäni pihinä kun ostan pienten lasten vaatteet pääasiassa kirpparilta, pidän itseäni ainoastaan järkevänä (ja ekologisena) kuluttajana. Voisin minä ne kaupastakin ostaa, mutta en koe saavani sillä rahamäärällä mitään lisäarvoa lopputulokseen. Samoin voin hyvin ostaa kaupasta sitä mikä on tarjouksessa, ja valmistaa ateriani sen mukaan. 

Jos nyt otetaan pois laskuista kaikkein vähävaraisimmat köyhyysrajalla selviytyjät, väittäisin että aika monella työssäkäyvällä perheellä olisi mahdollisuus halutessaan paljon useampiin kalliisiin juttuihin, jos rahankäyttöä järkeistäisi muilta osin ja panostaisi selkeästi niihin itselle tärkeisiin juttuihin, mitä ne nyt sitten kellekin ovat. 

Matkustaminen. Tosin siinäkin hinta/laatusuhteen pitää olla kohdallaan. En maksa "luksuksesta" extrahintaa ellei sillä ole erityistä merkitystä/perustelua minulle. Usein Aasiassa 5* hotellihuoneenkin saa halvemmalla kuin perus Sokoshotellissa!

Laadukas jauheliha meilläkin, muuten käytän mielelläni karjasta halvempia osia ruuanlaitossa koska ne on maukkaampia.

Käytän laadukkaita vaatteita, joskus merkkivaatteitakin mutta en koskaan maksa niistä täyttä hintaa. Aina vähintään -50%. Yleensä teen ostokset ulkomalla.