Lue keskustelun säännöt.
Säästeliäästi elävät, kertokaa asioita, missä ette pihistele
03.06.2017 |
1. Vessapaperi. En halua pyyhkiä karheaan ja keltaiseen hiekkapaperiin. Ostan aina kalleinta.
2. Laadukas jauheliha. Mulle on vaan jotenkin vastenmielinen ajatus ostaa halpaa, ulkomaalaista jauhelihaa, kun voi ostaa suomalaista ja luomua.
3. Alusvaatteet. En ansaitse rumia ja huonolaatuisia alusvaatteita.
Kommentit (180)
Matkat, kulttuuri ja ruoka. Sekä tietyt palvelut.
Matkoihin menee n. 15 000 vuodessa, mikä on suhteessa muuhun kulutukseemme paljon. Toisaalta saamme tuolla rahalla paljon - kaksi ulkomaanlomaa koko 5-henkiselle perheelle, talvella 2 viikkoa ja kesällä 4 viikkoa. Eli kyllä matkoissakin katsotaan ja verrataan mm. lentohintoja ja Airbnb:n tarjontaa.
Kulttuurissa en kiinnitä oikeastaan mitään huomiota kulupuoleen - teatterit, konsertit, tapahtumat ja kirjaostokset tehdään kiinnostuksen mukaan ja maksaa sitten sen, mitä maksaa.
Ruoassa vältän eineksiä, tehdään itse ruoka hyvistä raaka-aineista ja voimakkaalla kasvispainotuksella. Pastaa, valkoista leipää yms. halpaa "täytettä" harvoin/vähän. Ruoassa olen hintatietoinen siten, että ostan esim. paljon kausivihanneksia ja -hedelmiä, usein edulliseen hintaan.
Sitten palveluihin olen valmis käyttämään paljon rahaa, jos kyseessä on asia, jota en osaa tehdä itse. Esimerkiksi pienetkin remontit ja korjaustyöt teetän aina ulkopuolisella enkä rupea itse yrittämään. Myös jotkut siivousurakat teetän aina, vaikka itse tekemällä säästäisin jonkun satasen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Sisustus ja elektroniikka: jos tarvitsen tietyn näköisen huonekalun tai esineen, hankin sen maksoi mitä maksoi. En vain voi tyytyä "vähän sinne päin" -ratkaisuihin. Vietän kotona niin paljon aikaa että haluan silmän lepäävän minne vain katsonkin. Virheet ja puutteet ärsyttää. Tämä ei siis tarkoita ettenkö ostaisi myös kierrätyskeskuksesta tai tekisi jotain itse! Mutta jos ainoa vaihtoehto on kallis, niin olkoon sitten kallis.
- Luomuliha: minulle tulee luomulihan valitsemisesta niin hyvä mieli, että en mieti hintaa. En siis syö paljoa lihaa, joten silloin kun ostan niin valitsen luomun hinnasta viis. Valitsen luomun ajatellen eläimen parempaa elämää.
- Pari kosmetiikkatuotetta on sellaisia joita en vaihda ennekuin niiden valmistus lopetetaan. Ovat vain niin hyviä, joskin hinnakkaita. Käytän meikkiä onneksi harvoin niin säästyvät kauan.
Muuta ei nyt tule mieleen. Melkein kaikessa muussa pihistelen ja keplottelen halpiksilla tai mieluiten olen ilman.
terveisin minimalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Margariiniksi kelpaa vain Oivariini, kahviksi Juhla Mokka (hätätapauksessa kulta Katriina), pesukoneissa (kaikki markkinoiden halvimmat ovat hajonneet takuun aikana tai 4kk takuun päättymisen jälkeen..), kantapään kautta opittu, että käytettyjä renkaita autoon en enää osta :) viimeksi upposi enemmän rahaa paikkauksineen, vaihtoineen kun mitä uudet kumit olisivat maksaneet, shampoossa, hoitoaineessa, dödössä, vaippossa. Siinäpä ne varmaan oli..
Epäonnistuit "halpuutuksessasi". Ehkä siksi ettei sinulla ole kapasitettia siihen. On paljon muuttujia jotka pitää ottaa huomioon, eikä se kaikilta onnistu.
Terävä esine menee myös uuden ja kalliin renkaan läpi.
Aika jännä, että jokaisen renkaan läpi meni terävä esine. Ei, ostin ne vanteineen ja vanteet oli kierot. Ihan liikkeestä joka myi käytettyjä. Loppujen lopuksi oli pakko ostaa ne uudet vanteet ja kumitkin.
Lasten lahjoista ja heidän viemistä synttärilahjoista.
Poikani pitää synttärit jossain mättölässä ja kutsuu aina koko harrastusjoukkueen.
Yksi poika , jotka asuvat todella upeassa kodissa, isä on korkeassa virassa, äiti vain näyttää kauniilta, toi pojalleni synttärilahjaksi prinsessa muistipelin.
Koska porukassa on meidän lisäksi muita vähävaraisia, koskaan ei lahjoja avata muiden edessä vaan ne laitetaan isoon kassiin ja vasta kotona avataan ja jokaiselle lähetetään kiitosviesti sen jälkeen.
Yhden kerran poistuin ehkä 2 minuutiksi, äiti toi lapsensa myöhässä ja piti käydä kassalla ja sinä aikana ex sai kuningasajatuksen avataan lahjat,
Tätä poikaa hävetti. Lahjat vaan revittiin, siis antaja avasi oman ja sen jälkeen seuraavan ja valitettavasti prinsessamuistipeli oli seuraavana. Kaikki lapset alkoivat nauramaan ja onneksi minulla hoksottimet pelasivat, kerrankin.
Minulla on toinenkin lapsi, 3 v nuorempi tyttö. Keksin idean, poika kun saa paljon lahjoja, tää onkin sopiva pikkusiskolle.
Poika katsoi jossain vaiheessa ja oli kiitollinen. Ei muuta, mutta äiti jatkoi näitä alekorista saatuja lahjoja ja seuraaviin synttäreihintuli vst lahja, tässä perheessä on vaan isoveljiä.
Itse koin asiaksi kertoa tälle äidille mitä näillä synttäreillä oli tapahtunut ja annoin vinkin mäkin 10 e lahjakortit ovat tosi suosittuja.
Äiti nosti minulle todella kovan metelin, kaikilla ei raha kelpaa puussa ja jos meidän lahjat eivät kelpaa, ei kannata pyytää meitä synttäreille. Vähän aikaa aikaisemmin oli äiti esitellyt uutta Vuittoniaan, oli pitänyt joustaa periaatteistaan, kun yleensä ei osta yli tonnin laukkuja.
Muuten meillä kaikki menee mitä tuleekin mutta en laita lastani siihen tilanteeseen että hänen lahjalle naurettaisiin.
VAIKKA asunkin vielä vanhempieni kanssa, niin olen aina ollut tarkka rahasta. Olen maksanut kulujani jostain 16-vuotiaasta (puhelinlasku, iltariennot, vaatteet). Ja koska olen niin pihi, niin opiskelupaikan saatuani, päätin jäädä porukoideni luokse, koska a) sopivaa vuokrakämppää ei löytynyt ja b) olen pihi.
En kuole siihen, jos joudun käyttämään jotain tokmannista eurolla ostettua suihkusaippuaa, joita hamstraankin kotiin aina välillä :--D. Ja muutenkin, mulla on "euro päivässä" - taktiikka, eli laitan lasipurkkiin aina euron, joskus enemmänkin.
Mutta asiat missä en niinkään säästele on vaatteet ja tarkemmin eriteltynä, niin alusvaatteet ja takit. Maksan mielummin vähän enemmän hyvälaatuisesta takista, joka parhaimmillaan kestää monta vuotta ja menee eri tilaisuuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vessapaperi, kengät
Mun veli on pihi, mutta ei pihistele vaatteissa ja kulttuurissa.
Miten jotkut takertuu jatkuvasti johonkin vessapaperiin?
Kaikki haluaa pyhkiä niin laadukkasti ja mukavasti kuin kykenee.
En tiedä, pihistelenkö oikein missään. Mutta yritän elää ekologisesti sikäli kuin se lasten kanssa on mahdollista. Eli:
- Vaatteet kirppikseltä paitsi alus-, ulko- ja kengät.
- Sisustus vaihtuu äärimmäisen harvoin, viimeksi verhoilutin vanhan sohvan noin vuosi sitten.
- Paljon kasviksia, vähän lihaa.
- En värjää hiuksia, en meikkaa enkä harrasta maksullisia harrastuksia.
- Pieni koti lapsilukuun nähden.
- Perheenä tykätään patikoida.
Rahaa menee kyllä sitten vaikka mihin. Halpisvaatekauppaan en mene ikinä. Lapset saavat harrastaa mitä mielivät, jäätelöä kioskilta hellesäällä melkein päivittäin, kotimaisia marjoja, kotimaan matkoilla nukutaan hyvissä hotelleissa patikan päätteeksi.
Keskituloinen perhe, ainakin lapsilisien verran onnistutaan säästämään joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vessapaperissa. Sen pitää olla paksua ja kunnollista, pehmeää.
Ruoassa, ostan vain puhdasta ja laadukasta. En osta koskaan esim. broilerin paistisuikaleita vaan aina vain filelihaa. Myöskään en osta koskaan mitään valmiiksi marinoitua, koska sinne sekaan on piilotettu "huonompaa" lihaa. Ruokaan ei kuitenkaan toisaalta mene liikaa rahaa, koska teen ruoat alusta saakka itse, emme esim. syö juuri ravintoloissa.
Vaatteissa ja kengissä. Kun ostaa laadukkaita, niin ei tarvitse ostaa kuin kerran vuodessa, ja samat laadukkaat kengät kestää käytössä kolme kesää.
Hammaslääkärissä. Kelpuutan vain yksityisen hoidon, joka kyllä maksaa enemmän, mutta tässä kohdin se ei haittaa.
Miten sitten olen pihi? Emme ole ostelleet mitään huonekaluja tai sisustusjuttuja tai kodinkoneita tai viihdejuttuja kolmeen vuoteen. Asumme halvassa ja pienessä asunnossa. Emme käy kahviloissa tai ravintoloissa. Emme tilaa mitään lehtiä tai lisämaksullisia tv-kanavia. Emme osta mitään heräteostoksia, esim. kynsilakkoja, elektroniikkaa, halpoja trendi-t-paitoja tms.
Hah, vessapaperi on yksi tuotteista jossa TODELLAKIN pihistelen. Siis mitä järkeä ostaa kalliimpaa paskapaperia, en tajua sitä yhtään. Se on turhimmista turhin tuote josta maksaa ylimääräistä.
Kahvi on sellaista josta en pihistele, sen pitää olla priimaa. Myös tietyt elektroniikkalaitteet.
Mutta halvinta vessapaperia meillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pyrin säästämään kaikessa ja odotan kieli pitkällä tarjouksia. Mulla on puhelimessa lista asioista, joita haluan ostaa ja sitten vain odotan oikean tarjouksen osumista kohdille. 😄
Matkustelen usein, mutta valitsen halvat lennot, majoitun airbnb:ssa... iPhone, iPad ja macci ovat kaikki ostettu käytettyinä. Nyt pohdin puhelimen vaihtamista seiskaan, niitä on jo nyt käytettynä myynnissä (ei toki jonoksi asti)... Tykkään juoda shamppanjaa, mutta mulle kelpaa myös halvemmat merkit, ostelen vain merkkivaatteita ja -kenkiä, mutta käytettynä. Kosmetiikkaa ostan lentokentiltä.
Mutta itse asiassa merkkikosmetiikka on ainoita juttuja joita käyn hakemassa myös kaupasta "oikealla hinnalla", kun en jaksa odottaa tai tarvitsen nopeasti jos vaikka heitän puuterin lattialle niin että se leviää pitkin maita ja mantuja. 😭 Toinen mitä ostan kaupasta ovat piilolinssit, mutta nekin ovat halppiksia. 😁
Eikun nyt keksin. Koira syö kallista allergiaruokaa. Siinä en säästä, eikä se ikinä ole alessakaan.
Ja multa on usein ihmetelty miten mulla on opiskelijana varaa elää näin, mutta oikeasti kun elää säästeliäästi ja ostaa käytettyä niin hyvin saa mitä haluaa. 👌
Vierailija kirjoitti:
VAIKKA asunkin vielä vanhempieni kanssa, niin olen aina ollut tarkka rahasta. Olen maksanut kulujani jostain 16-vuotiaasta (puhelinlasku, iltariennot, vaatteet). Ja koska olen niin pihi, niin opiskelupaikan saatuani, päätin jäädä porukoideni luokse, koska a) sopivaa vuokrakämppää ei löytynyt ja b) olen pihi.
En kuole siihen, jos joudun käyttämään jotain tokmannista eurolla ostettua suihkusaippuaa, joita hamstraankin kotiin aina välillä :--D. Ja muutenkin, mulla on "euro päivässä" - taktiikka, eli laitan lasipurkkiin aina euron, joskus enemmänkin.
Mutta asiat missä en niinkään säästele on vaatteet ja tarkemmin eriteltynä, niin alusvaatteet ja takit. Maksan mielummin vähän enemmän hyvälaatuisesta takista, joka parhaimmillaan kestää monta vuotta ja menee eri tilaisuuksissa.
Viimeisen 5 vuoden aikana on alkanut tulla roskaa jonka myyminen pitäisi kieltää. Oli järkytys kun pari vuotta sitten ostin vahingossa työtakin joka olikin 100% tekokuitua. Olisi pitänyt viedä takaisin liikeeseen ja sanoa että tuotteessa on virhe, ettei sovellu työtakiksi. Eihän kukaan voi tehdä töitä "muoviin" puettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Sisustus ja elektroniikka: jos tarvitsen tietyn näköisen huonekalun tai esineen, hankin sen maksoi mitä maksoi. En vain voi tyytyä "vähän sinne päin" -ratkaisuihin. Vietän kotona niin paljon aikaa että haluan silmän lepäävän minne vain katsonkin. Virheet ja puutteet ärsyttää. Tämä ei siis tarkoita ettenkö ostaisi myös kierrätyskeskuksesta tai tekisi jotain itse! Mutta jos ainoa vaihtoehto on kallis, niin olkoon sitten kallis.
- Luomuliha: minulle tulee luomulihan valitsemisesta niin hyvä mieli, että en mieti hintaa. En siis syö paljoa lihaa, joten silloin kun ostan niin valitsen luomun hinnasta viis. Valitsen luomun ajatellen eläimen parempaa elämää.
- Pari kosmetiikkatuotetta on sellaisia joita en vaihda ennekuin niiden valmistus lopetetaan. Ovat vain niin hyviä, joskin hinnakkaita. Käytän meikkiä onneksi harvoin niin säästyvät kauan.
Muuta ei nyt tule mieleen. Melkein kaikessa muussa pihistelen ja keplottelen halpiksilla tai mieluiten olen ilman.
terveisin minimalisti.
Minimalismi on vähentänyt rahankulutusta aivan järkyttävästi. Mm kosmetiikka maksaa nyt paljon enemmän kuin ennen mutta en jätä mitään varastoa kotiin.
Asun Helsingissä, mm nyt loppuu huulikiilto, deutski ja naamaputsari. Menen huomenna ja ostan nämä 3. Käytän vanhat loppuun, kestävät vain ensi viikon.
Kaikkia saa joskus alesta mutta en välitä. Mielummin ostan ihan käyttöön, kun 20% halvemmalla ja varastoin kotiini.
Annan itse myös kuluvia lahjoja.
Ainoa kohde on, illanvietot kavereiden kanssa.
Niissä en pihistele yhtään, enkä mieti sitä rahanmenoa. (Normisti lasken kaikki kustannukset sentilleen, budjetoin kaiken ja sniidailen kaikessa mahdollisessa)
Mutta jos se kaveripoppoo, haluaa lähteä äkkilähdöllä vaikkapa saksaan, niin sitten sitä vaan lähdetään saksaan.
Ne kaverit on kuitenkin sen verran tärkeitä, ettei sitä ystävyyttä ja sitä yhteistä aikaa voi rahassa mitata. Se olisi vain puhdasta typeryyttä, lähteä jarruttelemaan rahan takia. (Koska sitä kyllä on, kiitos tuon sniidailun)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirieni ruuat ja ylläpito, hyvät ulkoiluvaatteet ja atooppiselle iholle sopiva kosmetiikka. Kaikesta muusta kun pihistää niin näihin on varaa panostaa.
Ostan vain tarpeeseen ja silloin laatua. Koskee ihan kaikkia elämän osa-alueita. Säästän siinä, että en kanna kaupasta kotiin mitään mille ei ole oikeaa tarvetta. Ja kotona niitä hankittuja huolletaan oikein ja pidetään hyvässä kunnossa. Aikuinen ihminen TARVITSEE lopulta aika vähän. Ruokaakin kun ostaa vain tarpeeseen, niin on varaa ostaa laadukasta ja oikeasti hyvää. Ei ole mitään järkeä kantaa kotiin isoja määriä kuraa vain koska oli tarjouksessa.
-hammaslääkäri, käyn 1-2 vuoden välein ja hoidatan heti kaikki kuntoon
-auto. Ostamme uutena ja teetämme huollot merkkiliikkeessä. Tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta säästää hermoja ja vaivaa. Toki sitten säästän kulkemalla pyörällä ja bussilla töihin keskustan järkyttävien parkkimaksujen takia ja samalla saa liikuntaa. Ja taloudessa yksi auto...
-eläintenruoka ja tarvikkeet...tosin tilaan netistä, niin saa halvemmalla kuin eläinkaupasta
-ruuassa tietyt tuotteet pitää olla laadukasta ja tuoretta kuten liha, kahvi, vihannekset
Vierailija kirjoitti:
Vessapaperissa. Sen pitää olla paksua ja kunnollista, pehmeää.
Ruoassa, ostan vain puhdasta ja laadukasta. En osta koskaan esim. broilerin paistisuikaleita vaan aina vain filelihaa. Myöskään en osta koskaan mitään valmiiksi marinoitua, koska sinne sekaan on piilotettu "huonompaa" lihaa. Ruokaan ei kuitenkaan toisaalta mene liikaa rahaa, koska teen ruoat alusta saakka itse, emme esim. syö juuri ravintoloissa.
Vaatteissa ja kengissä. Kun ostaa laadukkaita, niin ei tarvitse ostaa kuin kerran vuodessa, ja samat laadukkaat kengät kestää käytössä kolme kesää.
Hammaslääkärissä. Kelpuutan vain yksityisen hoidon, joka kyllä maksaa enemmän, mutta tässä kohdin se ei haittaa.
Miten sitten olen pihi? Emme ole ostelleet mitään huonekaluja tai sisustusjuttuja tai kodinkoneita tai viihdejuttuja kolmeen vuoteen. Asumme halvassa ja pienessä asunnossa. Emme käy kahviloissa tai ravintoloissa. Emme tilaa mitään lehtiä tai lisämaksullisia tv-kanavia. Emme osta mitään heräteostoksia, esim. kynsilakkoja, elektroniikkaa, halpoja trendi-t-paitoja tms.
Suosittelen serlan vessapaperia. On hyvää paksua ja pehmeää ja halpaa. Joskus nolostuttaa ostaa kun on niin halpaa. Pelkään että minusta ajatellaan etten panosta pyyhkimisessä laatuun, kun on niin halpaa:)
Tasapaino ei taida olla tuttu asia:) Miksi vessapaperin pitää olla "laadukasta" ? Siis muistan kyllä että Suomessa on joku vessapaperifetissi ihmisillä mutten ymmärrä/ muista että miksi:)
Meidän perheessä ei pihistellä missään. En koe pihisteleväni vessapaperissakaan vaikkei se ole kaikkein kalleinta laatua.
Matkustelusta en säästä. Se on elämäni suola. 😊
Hyvästä ruuasta en myöskään säästele. Toki katselen tarjouksia, mutta en osta paskaa laatua.
Muusta sitten voikin säästää. Poislukien terveys ja turvallisuus ym.seikat.
Et ole kovinkaan suvaitseva ja haluat kärjistää asiaa saadaksesi enemmän uskottavuutta omalle näkemyksellesi. Lisäksi jos sinusta tuntuu että tarvitaan vain 7 paitaa niin se on sinun mielipiteesi. Toisen mielipide voi olla että tarvitaan 20 kpl.
Ehkä sinulla on varaa vain 7 paitaan ja haluat kääntää asian niin että ne paidat on 7 laadukasta paitaa ja ehkä kateutta kun jollain on 20 paitaa ja mielesi kääntää niin että ovat halpispaitoja että paremmin kestät vähäosaisuutesi?