Lue keskustelun säännöt.
Säästeliäästi elävät, kertokaa asioita, missä ette pihistele
03.06.2017 |
1. Vessapaperi. En halua pyyhkiä karheaan ja keltaiseen hiekkapaperiin. Ostan aina kalleinta.
2. Laadukas jauheliha. Mulle on vaan jotenkin vastenmielinen ajatus ostaa halpaa, ulkomaalaista jauhelihaa, kun voi ostaa suomalaista ja luomua.
3. Alusvaatteet. En ansaitse rumia ja huonolaatuisia alusvaatteita.
Kommentit (180)
Me pihistellään arjessa kaikesta mistä voi ja sitten säästyneillä rahoilla tehdään kerran vuoteen joku luxusmatka koko perheen voimin..kuulen jatkuvasti sitä että miten teillä on rahaa matkustaa,mutta ne on ne pienet jutut👍🏼
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meikit. Halpakin voi olla hyvää, mutta yleensä ei. Tosin pihistelen niiden käytössä sitten ettei kulu :D
Vierailija kirjoitti:
Kengistä. Huonot kengät pilaa jalat ennenpitkää ja tulee kipuja.
Hammaslääkärissä käynnit. Tulee halvemmaksi hoidattaa mahd. ongelmat ajoissa kuin myöhään, joten maksan vaikka extraa käydäkseni yksityisellä jos kunnalliselle ei pääse tarpeeksi usein.
Lasten ruoka. Omasta voin tinkiä vähän välillä, lasten ruuasta en.
Ei tietenkään lasten ruuasta saa tinkiä. Ei halpoja terveellisiä kasviksia lapsille vaan kallista laadukasta roskaruokaa.
Elän säästeliäästi mutten pihistele. En mistään.
Kahvi (en osta ikinä halpiksia koska ne ovat täyttä paskaa), suklaa, ruoka... Hyvin harvoin käytän taksia, mutta silloin kun käytän, on siihen hyvä syy ja silloin nautin täysin rinnoin luksuskyydistäni. Ihonpuhdistustuotteista voin maksaa vähän enemmän välttääkseni tiettyjä ainesosia, sama juttu ihovoiteissa ja -geeleissä. Maksan myös ihan mielelläni tietyistä kotihommista (ikkunanpesu ja pienet korjaukset) ja esimerkiksi huonekalujen kasaamisesta, koska itse olen niissä aivan avuton. Tai no, suoraan sanottuna en jaksa vaivautua pesemään ikkunoita ja haluan TÄYDELLISTÄ jälkeä, siksi palkkaan ammattilaisen hoitamaan sen homman kerran-kaksi vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kengistä. Huonot kengät pilaa jalat ennenpitkää ja tulee kipuja.
Hammaslääkärissä käynnit. Tulee halvemmaksi hoidattaa mahd. ongelmat ajoissa kuin myöhään, joten maksan vaikka extraa käydäkseni yksityisellä jos kunnalliselle ei pääse tarpeeksi usein.
Lasten ruoka. Omasta voin tinkiä vähän välillä, lasten ruuasta en.
Ei tietenkään lasten ruuasta saa tinkiä. Ei halpoja terveellisiä kasviksia lapsille vaan kallista laadukasta roskaruokaa.
Tarkoitin lähinnä että lapsille ostetaan esim kallista kalaa ja marjoja usein, vaikka itselle niitä ei raaski usein ostaa. En käytä eineksiä koskaan, enkä tarkoittanut etteikö edullisesti voisi saada myös terveellisiä aineksia.
Matkustelu! Se on se syy miksi muuten elän säästäväiseti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.
Kaikki haluaa ostaa laatua. Kukaan kuluttaja ei panosta huonoon laatuun, vaan hyvään. Elikkä on hiukan ristiriitaa siinä että jos haluaa profiloitua laatua kuluttavaksi, kun ei siellä toisella puolella, huonoa laatua arvostavina ole ketään.
Olen eri mieltä. Vanhemmilleni asian halpuus on arvo sinänsä. Mitä halvemmalla saa, sen parempi. Aina etsitään halvin mahdollinen vaihtoehto, laadulla ei ole väliä. Kehuvat suureen ääneen, miten on onnistuttu ostamaan Halpahallista 12 e tekonahkakävelykengät kun jotkut hullut maksavat 150 e nahkakengistä. "Laatu" on kirosana ja kertoo pröystäilystä. Missään nimessä ei haluta, että joku luulee että on ostanut jotain laadukasta. Raha pitää säilöä pankkitilille, eikä käyttää kalliiseen naudanjauhelihaan tai monikerroksiseen vessapaperiin.
T.12
Kierrätyskuidusta tehty vessapaperi on laadukkaampaa, pehmeämpää. Sillä ei ole mitään merkitystä että onko monikerroksista vai ei koska käytössä paperia voi kerrostaa itse.
Kallis vessapaperi saattaa lisäksi olla liukkaan tuntuista. Aavistus muovisen oloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.
Kaikki haluaa ostaa laatua. Kukaan kuluttaja ei panosta huonoon laatuun, vaan hyvään. Elikkä on hiukan ristiriitaa siinä että jos haluaa profiloitua laatua kuluttavaksi, kun ei siellä toisella puolella, huonoa laatua arvostavina ole ketään.
Kyllä moni ostaa vain halpaa. Mulla on useampi kaveri jotka ostaa halpoja lastenvaatteita vaik kymmenen ennemmin kuin sen yhden kalliimman. Mukuloil saattaa olla 20mekkoa! Ja itselleen 10-30€ kenkiä ja manaavat kun kestävät max vuoden. Itse ostan 100-200€ nahkakengät ja käytän niit samoja 10vuotta. Lapselle ostan vaatteita vain tarpeeseen ja kivan näköisiä. Lapselle riittää hyvin esim 7paitaa. Niit ei tartte olla 20kpl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Margariiniksi kelpaa vain Oivariini, kahviksi Juhla Mokka (hätätapauksessa kulta Katriina), pesukoneissa (kaikki markkinoiden halvimmat ovat hajonneet takuun aikana tai 4kk takuun päättymisen jälkeen..), kantapään kautta opittu, että käytettyjä renkaita autoon en enää osta :) viimeksi upposi enemmän rahaa paikkauksineen, vaihtoineen kun mitä uudet kumit olisivat maksaneet, shampoossa, hoitoaineessa, dödössä, vaippossa. Siinäpä ne varmaan oli..
Hyvästä ruuasta en tingi, mutta ravintoloissa ja kahviloissa en juurikaan käy. Kallista ja huonompaa ruokaa usein saanut. Itse tehtynä ei tule pettymyksiä. Lemmikin ruuat myös aina priimaa!! ;))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Margariiniksi kelpaa vain Oivariini, kahviksi Juhla Mokka (hätätapauksessa kulta Katriina), pesukoneissa (kaikki markkinoiden halvimmat ovat hajonneet takuun aikana tai 4kk takuun päättymisen jälkeen..), kantapään kautta opittu, että käytettyjä renkaita autoon en enää osta :) viimeksi upposi enemmän rahaa paikkauksineen, vaihtoineen kun mitä uudet kumit olisivat maksaneet, shampoossa, hoitoaineessa, dödössä, vaippossa. Siinäpä ne varmaan oli..
Epäonnistuit "halpuutuksessasi". Ehkä siksi ettei sinulla ole kapasitettia siihen. On paljon muuttujia jotka pitää ottaa huomioon, eikä se kaikilta onnistu.
Terävä esine menee myös uuden ja kalliin renkaan läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.
Kaikki haluaa ostaa laatua. Kukaan kuluttaja ei panosta huonoon laatuun, vaan hyvään. Elikkä on hiukan ristiriitaa siinä että jos haluaa profiloitua laatua kuluttavaksi, kun ei siellä toisella puolella, huonoa laatua arvostavina ole ketään.
Kyllä moni ostaa vain halpaa. Mulla on useampi kaveri jotka ostaa halpoja lastenvaatteita vaik kymmenen ennemmin kuin sen yhden kalliimman. Mukuloil saattaa olla 20mekkoa! Ja itselleen 10-30€ kenkiä ja manaavat kun kestävät max vuoden. Itse ostan 100-200€ nahkakengät ja käytän niit samoja 10vuotta. Lapselle ostan vaatteita vain tarpeeseen ja kivan näköisiä. Lapselle riittää hyvin esim 7paitaa. Niit ei tartte olla 20kpl.
Meillä on lapsilla paljon vaatteita, siksi että elämämme on ollut erinäisistä syistä viime vuodet melkoista hässäkkää. Olen halunnut poistaa muistettavien asioiden listalta sen, että on aina varmasti ehtinyt pesemään kaikille perheenjäsenille puhtaat tilanteeseen ja säähän sopivat vaatteet. (Kuulostaa pikkuasialta, mutta kun on kaikkea vähän liikaa, karsin muistettavista kaiken minkä helposti voin.) Kun vaatteita on "liikaa", ei tule sitä tilannetta, ettei lapsille olisi puhtaita vaatteita vaikka olisi ehtinyt kertymään millainen pyykkivuori vaikka noroviruksen ja työmatkan osuessa peräkkäisille viikoille. Toisaalta en ole ostanut noista uutena oikeastaan mitään, suurin osa kirpparilta ja loput saanut vanhoja käytettyinä: Ne kuluneemmatkin menevät hätävaravaatteina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkut. Meillä ei muutenkaan syödä herkkuja ylenpalttisesti, joten mun mielestä on typerää säästää suklaassa, kekseissä tai jäätelössä.
Sen kerran kun sortuu ylellisyyteen, sen on oltava hyvää. Pahasta (halvasta) suklaasta jää vaan paha maku suuhun ja rahat on silti menneet.
Vessapaperi, kengät
Mun veli on pihi, mutta ei pihistele vaatteissa ja kulttuurissa.
Vierailija kirjoitti:
Kengistä. Huonot kengät pilaa jalat ennenpitkää ja tulee kipuja.
Hammaslääkärissä käynnit. Tulee halvemmaksi hoidattaa mahd. ongelmat ajoissa kuin myöhään, joten maksan vaikka extraa käydäkseni yksityisellä jos kunnalliselle ei pääse tarpeeksi usein.
Lasten ruoka. Omasta voin tinkiä vähän välillä, lasten ruuasta en.
Hyvä että on muitakin jotka käy suutarilla teettämässä kenkänsä. Saa suutarit töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.
Oletan että mies ajaa Saksalaisella autolla.
En pidä laadukkaana.
Miksi on niin vaikeaa kirjoittaa oikein saksalainen? Minkä takia?
ohis
Et säästele typeryyksien laukomisessa. On sinun antisi tähän keskusteluun.
Elän hyvin vaatimattomasti, vaatteita ja meikkejä toki ostan joskus. Vaatteet alesta ja kirpparilta tosin.
Kutsun usein mun eväitä leikkisästi biojätteiksi, on punalappuja ja edullista kotiruokaa muutenkin. En siis koskaan syö maksullista lounasta työaikaan. Ja paljon muuta penninvenytystä; pyöräilyä, avovesiuintia.. En tupakoi, juo energiajuomia tai alkoholia enkä käy kahvioissa (pakkaan mielummin termarin metsään ja syön kannonnokassa tai meren rannalla eväitä)..
Mutta! Matkustan paljon ja säästelen aina hiilijalanjälkeä ja rahoja lentoihin sekä majoituksiin; Tänä vuonna on käyty Ranskassa, Kanarialla, muutaman kerran Virossa (Tallinna ja Pärnu) sekä reissuja vielä tulossa Ruotsin saaristoon sekä Espanjaan. Kotimaassa Jyväskylässä ja Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan ihmettelesi (kenties ihmetteleekin) kaksijakoista suhtautumistani rahaan. Olen toisaalta tosi pihi ja säästän monessa arjen asiassa. Kierrätän, en osta turhaan, katson tarjoukset jne. Sitten kun ostan jotain, niin törsään laatuun. Kenkien ainakin pitää olla hyvät, samoin ulkovaatteiden. Lapsille ostetaan heidän toivomiaan merkkikamoja niin vaatteissa kuin elektoniikassa. Mies pitää tärkeänä hyvää autoa.
Kaikki haluaa ostaa laatua. Kukaan kuluttaja ei panosta huonoon laatuun, vaan hyvään. Elikkä on hiukan ristiriitaa siinä että jos haluaa profiloitua laatua kuluttavaksi, kun ei siellä toisella puolella, huonoa laatua arvostavina ole ketään.
On siinä pieni ero. Harva henkkamaukan ym. vitosen paitaa harkitseva ajattelee ostavansa laadukkaan tuotteen. Kyllä siinä on ajatus siitä, että "no tähän hintaan ihan ok". Rytkyjä käytetään Suomessa tutkimuksen mukaan keskimäärin neljä kertaa ennen kuin ne pannaan poistoon. Enpä usko, että laatutuote kuuluu tuohon kastiin.
Se on tietenkin totta, että kukaan ei sano ostavansa huonoa laatua, vaikka tietääkin, ettei esim. vaate kestä nyppyyntymättä muutamaan kertaa enempäää. Tai että kengät ovat vain juhlakäytössä, jolloin niiden mukavuudesta voi kärsiä. Kaikki on suhteellista.
Olen eri mieltä. Vanhemmilleni asian halpuus on arvo sinänsä. Mitä halvemmalla saa, sen parempi. Aina etsitään halvin mahdollinen vaihtoehto, laadulla ei ole väliä. Kehuvat suureen ääneen, miten on onnistuttu ostamaan Halpahallista 12 e tekonahkakävelykengät kun jotkut hullut maksavat 150 e nahkakengistä. "Laatu" on kirosana ja kertoo pröystäilystä. Missään nimessä ei haluta, että joku luulee että on ostanut jotain laadukasta. Raha pitää säilöä pankkitilille, eikä käyttää kalliiseen naudanjauhelihaan tai monikerroksiseen vessapaperiin.
T.12