HUONOIN tekosyy, minkä joku on esittänyt ettei pääse juhliin/tapahtumaan johon hänet on kutsuttu?
Kerro, mikä on huonoin ja läpinäkyvin kuulemasi selitys minkä juhliin kutsuttu on esittänyt syyksi, että on estynyt tulemasta juhliin tai tapahtumaan, johon hänet on kutsuttu.
Kommentit (1454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain lapsen ja kavereilla ei omia ollut, jatkui kutsujen tulo milloin juhliin, milloin muuten vain ulos. Mutta en tietenkään voinut ikinä vastata myöntävästi, kun olin sidottu vauvaan. Ja lisäksi oln umpiväsynyt yövalvomisista, vähissä rahoissa, ja kuukausia meni niin, että keskustelin lähinnä vain vauvan, sen isän ja neuvolaeukon kanssa aiheena: vauva (ja nallet ja puput ja nukkumatti ja vaipat jne.) - eli olin täysin out ajankohtaisuuksista ja ylipäätään ajattelusta ja aivojen käyttämisestä, joita sosiaaliseen elämään sentään tarvitaan. Tulos: puhelin alkoi hiljetä, kutsuja ei enää tullut. Muiden elämä jatkui.
Mutta: minun syyni jäädä pippalosta pois oli vedenpitävä!
Jos lapsen isällä oli joskus vapaata, sinulla olisi ollut mahdollisuus mennä joskus ulos ystäviesi kanssa.
Aina voi syyttää vauvaa, mutta harvoin vauvat valvottaa 24/7.
Eri asia on, jos oot 3-> yh äiti ja vauvalla on koliikki.Ystävyys menee kumpaankin suuntaan. Jos toinen sanoo aina ei, eikä ikinä ehdota mitään , se on siinä sitten
Höpsis. En ollut yh eikä vauvoillani ollut koliikkia. Silti kärsin jatkuvasta univajeesta, olin uupunut ja täysin zombie. Jos joskus sainkin hetken omaa aikaa, ei tullut mieleenikään lähteä muualle kuin nukkumaan. Edes kävelylenkille en jaksanut lähteä. Onneksi minulla on fiksuja ystäviä. Lapseni ovat nyt jo melkein täysi-ikäisiä ja ystävyyssuhteet ovat säilyneet kaikkien kanssa hyvinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on itsekästä ja kauheeta porukkaa. Merkittäviin juhliin osallistutaan vaikka ei huvittaisi. Elämässä on paljon asioita, jotka on vaan pakko tehdä. Miettikää sitä juhlasankaria, se on hänelle ainutlaatuinen päivä.
Juhlat eivät kuulu elämän pakollisiin asioihin. Ne, jotka viihtyvät juhlissa, voivat niihin mennä ihan vapaasti. Muiden ei tarvitse mennä eikä tarvitse keksiä edes mitään tekosyitä poisjäämiselle.
Ja tosiaan, voi olla ihan proosallinen ja todellinen syykin. Kasvanut juhlavaatteista ulos, ei ole varaa ostaa uusia vaatteita, ei ole varaa ostaa lahjaa, ei ole kovin läheisissä väleissä juhlijan kanssa jne.
No sitten tietenkin keksitään tekosyy, jota muut porukalla ihmettelevät.
Auto ei lähtenyt käyntiin. Ehdotin bussia (peruuttanut kaveri asui bussipysäkin vieressä) ja taksia, mutta en saanut enää vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on itsekästä ja kauheeta porukkaa. Merkittäviin juhliin osallistutaan vaikka ei huvittaisi. Elämässä on paljon asioita, jotka on vaan pakko tehdä. Miettikää sitä juhlasankaria, se on hänelle ainutlaatuinen päivä.
Juhlat eivät kuulu elämän pakollisiin asioihin. Ne, jotka viihtyvät juhlissa, voivat niihin mennä ihan vapaasti. Muiden ei tarvitse mennä eikä tarvitse keksiä edes mitään tekosyitä poisjäämiselle.
Kuulostaapa yksinkertaistetulta. Kummin kaiman siskon miehen polttareihin ei tietenkään tarvitse osallistua, mutta minusta olisi todella outoa jättää vaikkapa oman läheisen vanhemman hautajaiset tai siskon häät väliin, ellei oikeasti ole mitään muuta syytä kuin se, ettei viitsi lähteä eikä viihdy juhlissa.
Toki saa jättää osallistumatta, mutta se, ettei yhtään olisi valmis avaamaan poisjäännin syytä, olisi minusta kummallista. Jos siis oikeasti ei ole kyse mistään pitkästä välimatkasta, välien rikkoontumisesta tai muusta painavasta syystä.
Joillekin ihmisille on pakko keksiä tekosyitä. Kaikki kun ei pysty käsittämään sitä, että aina ei ole taloudellisesti mahdollista osallistua.
Itselleni vaakakupissa painaa enemmän se, että saan omaan jääkaappiini ruokaa.
Ja osallistuminen esimerkiksi jonkun häihin tuntuu niin turhalta, kun parista on aina nähnyt, että suhde ei tule kestämään. Ja oikeassa olen ollutkin.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko koskaan ajatelleet, että teidän juhlat on vaan yksinkertaisesti liian tylsiä, että jaksaisi vaivautua paikalle?
Vierailla itsellään voi olla sellainen elämäntilanne menossa, että aikaa/jaksamista/rahaa ei ole osallistumiseen.
-ohis
No mites...kun täytin pyöreitä vuosia minulta kysyttiin pidänkö juhlia. Vastasin kiitos kysymästä en juhli ja merkkipäiväni jälkeen sain ystävältäni viestin. Viestissä kysyttiin miltäs nyt tuntuu kun olet vuoden vanhempi!
Mun äiti on ihme selittelijä. Meillä on välimatkaa ollut n. 40 kilsaa ollut sen 20 vuotta. Jatkuvasti se selittää, ettei saa kyytiä. Juna on niin hankala, vaikka lähes ovelta ovelle menis. Nyt olis tyttären poikaystävä käynyt hakemassa mummelin tyttären ylppäreihin, mutta ei voi lähteä niin kokemattoman kuskin kyytiin. Siskoni lähti väärään aikaan sieltä ajamaan, eikä hän mahdukaan, jos se lapset (2) ottaa mukaan. jne.
"tuun sitten joku toinen kerta piipahtaa, ei mua varten tarvii mitään, jos nyt vettä saan!"
Jaaha. Hän on sosiaalinen ihminen. Tehnyt työuransa ravintoloissa. Ettei kyse ole siitä, että karttaa juhlia yleensä, mutta ei vaan meillä käy muiden kanssa samaan aikaan. En ole päässyt jyvälle ketä karttelee, mutta juhlapäivänä häntä ei saa paikalle.
Enpä sitte mennyt äidin 60 vuotiaspäiville, kun oli jo hämärää, en tykkää ajella. No, ei vaan makasin sairaalassa ja odotin leikkausta. Äiti suuttu. Olin kuulemma tahallani joutunut onnettomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
No mites...kun täytin pyöreitä vuosia minulta kysyttiin pidänkö juhlia. Vastasin kiitos kysymästä en juhli ja merkkipäiväni jälkeen sain ystävältäni viestin. Viestissä kysyttiin miltäs nyt tuntuu kun olet vuoden vanhempi!
Oliko tässä nyt jotain kummallista? Mä en tajuu.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin ihmisille on pakko keksiä tekosyitä. Kaikki kun ei pysty käsittämään sitä, että aina ei ole taloudellisesti mahdollista osallistua.
Itselleni vaakakupissa painaa enemmän se, että saan omaan jääkaappiini ruokaa.
Ja osallistuminen esimerkiksi jonkun häihin tuntuu niin turhalta, kun parista on aina nähnyt, että suhde ei tule kestämään. Ja oikeassa olen ollutkin.
Eipä ole vielä koskaan tarvinnut tekosyitä keksiä. "Kiitos kutsusta, mutta tällä kertaa en pääse osallistumaan!".
Jos jälkikyselyitä tulee, niin sanon: "mulla on omat syyni." ei kuulu kellekään, miksi en juuri silloin osallistu.
Veljen tyttären lakkiaisiin en halunnut lähteä "arvosteltavaksi" joten kerroin olevani sairaana. Lähetin kuitenkin muiden sukulaisten mukana rahalahjan. Sain kuitenkin vihat tältä neitokaiselta. Ei ollut tuntevinaan kun tuli vastaan kaupungilla.
Tuossa joku mainitsi, että hautajaisiin osallistuminen tulee kalliiksi. Niihin ei suinkaan tarvitse tulla
kukkalaitteen kera, jos ei ole rahaa hankkia. Hautajaisiin voi tulla vain adressin kanssa ja vaatteiden
ei tarvitse olla muodikkaat. Kunhan on jotain tummaa.
Kun äitini hautajaiset pidettiin, ilahduin kovasti runsaasta vierasmäärästä. Niihin ei henkilökohtaisesti
kutsuttu puhelimella montaakaan, mutta pyysimme välittämään sanaa eteenpäin, että paikalle voi
tulla. Niinpä entisen pikku kylämme asukkaita tuli lähes joka talosta paikalle ja se lämmitti mieltä.
Kun minulle tärkeän tätini kuollessa oli hautajaiset, halusin mennä paikalle. Jalkani oli kipsissä, mutta
konkkasin sinne keppien kanssa.
Minä olen elämäni aikana käynyt monissa juhlissa, joihin ei ole alunperin huvittanut mennä. Osassa niissä on ollut ihan kivaa ja osassa juuri niin tylsää, kun olin ajatellutkin. Yhtään en ole näihin juhliin menemisiä myöhemmin kuitenkaan katunut. Menin niihin vain ja ainoastaan sen vuoksi, että tiesin juhlien olevan järjestäjälle tärkeät. Siitä yksistään tuli loppupelissä hyvä mieli.
Sitten on niitä juhlia, joihin en viitsinyt mennä ja keksin tekosyitä. Näitä juttuja sitten olen kyllä nolona myöhemmin miettinyt, eli voi sanoa että katunut. En mennyt ja tiesin, että päätökseni loukkasi juhlien järjestäjää. Sen vuoksi minulle on jäänyt huono mieli omasta käytöksestäni.
Vuorotyö. Paras tekosyy, joskus jopa tottakin. Olen välttynyt miehen suvun kissanristiäisistä niin
Kymmenen kertaa. Eikä kukaan loukkaannu, mies ymmärtää hyvin eikä itsekään aina halua mennä. On kuitenkin sosiaalisempi kuin minä. Voi pahus sattui juuri työ tuolle viikonlopulle. Ehkä sitten seuraavalla kerralla. Ei pahaa mieltä kenellekään. Vuorotyö on hieno asia.
Ei ole mitään huonoa tekosyytä olla osallistumatta. KENELLÄKÄÄN ei ole velvollisuutta olla mieliksi toiselle. Ei edes ystävän tarvitse selittää menojaan toiselle jos ei halua.
Flunssa lähes jokaisen juhlan kohdalla.
Itselläni töitä joka toinen sunnuntai ja monesti se jonkun lapsen synttärijuhla sattuu olemaan juuri samana sunnuntaina. Tätä jatkunut jo niin monta vuotta, että tätä varmaan jo monet pitävät tekosyynä, kun vastaukset vähän pettyneen kuuloisia ja joskus vielä ihmettelyjä, kuinka voi olla pyhänä töissä :D Siis vielä 2020-luvulla vielä niin ihmeellinen asia.
Yleensä ymmärrän todella hyvin, jos joku ei halua kotisohvalta lähteä juhlimaan. Oli syy mikä tahansa niin en nosta mitään äläkkää. Itsekin luistan kaikista juhlista milloin milläkin tekosyyllä. Uskoisin, että kaikki tämän jopa tietävät, joten miksi selitellä mitään turhia.
En ole hyvä seuraihminen, joten ajattelen, että muilla on kivempaa ilman minua. Se ei siis ole tekosyy, vaan oikea syy. Yleensä kai sitten sanon vaan, että en pääse jostakin syystä, ja yleensä se ihmisille riittää. En ymmärrä, miksi ihmiset loukkaantuisivat siitä, jos minä en osallistu, kun sinne on kuitenkin kutsuttu myös liuta muita, kivempia ihmisiä. Kai he ovat vain iloisia, jos en osallistu, jos sitä edes huomaavat.
Tämä ei siis koske häitä tai hautajaisia, vaan muita seurustelujuhlia.
Juhlat eivät kuulu elämän pakollisiin asioihin. Ne, jotka viihtyvät juhlissa, voivat niihin mennä ihan vapaasti. Muiden ei tarvitse mennä eikä tarvitse keksiä edes mitään tekosyitä poisjäämiselle.