Lue keskustelun säännöt.
HUONOIN tekosyy, minkä joku on esittänyt ettei pääse juhliin/tapahtumaan johon hänet on kutsuttu?
Kerro, mikä on huonoin ja läpinäkyvin kuulemasi selitys minkä juhliin kutsuttu on esittänyt syyksi, että on estynyt tulemasta juhliin tai tapahtumaan, johon hänet on kutsuttu.
Kommentit (1454)
Opiskeluporukka tulee koolle ympäri Suomea ja kun jo istuvat ravintolassa lauantai-iltana, soittavat minulle, että tule sinäkin. Asun puolen tunnin ajomatkan päässä. Minulla sattuikin olemaan poskiontelotulehdus. Olisiko ollut ystävällistä kertoa kokoontumisesta aikaisemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen voinut esittää sellaisia. Anteeksi, ehkä sitten ensi kerralla vastaan, että en tule, koska ei kiinnosta.
No minä taas olisin voinut esittää tekosyynä, että en tule, koska ei kiinnosta, vaikka oikea syy, jota en halua kertoa, olisi ollut se, että ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Perheainaensin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheainaensin kirjoitti:
Onpa mielenkiintoinen keskustelu. Monet sanoo täällä, ettei saapumattomuudelleen tarvitse kertoa syytä, eikä minkään bileillan vuoksi toki tarvikaan, mutta kyllä suurempiin juhliin (häät, ristiäiset, tasakympit, yo, ripari, valmistujaiset jne) tullaan jos juhlakalu on läheinen, eikä oikeasti ole mitään, mikä estää tulemisen. Kyllä perheen, suvun ja läheisten ystävien tärkeät päivät pitää mennä oman laiskuuden, saunailtojen, pyykkivuorojen tms. edelle. Itse loukkaantuisin jos tällaisessa tilanteessa peruutusta tai kutsun "torjumista" ei selitettäisi mitenkään, tai jos se selitettäisiin jollain sellaisella, jonka ajankohtaa voisi hyvin siirtää toiseen kertaan.
Joskus voi olla niin, ettei kertakaikkisesti ole varaa lahjaan. Eikä tällöin ole rahaa oman itsensä juhlakuntoon laittautumiseenkaan. Mutta häpeä omasta rahattomuudesta voi olla niin suuri, että on pakko keksiä jokin typerältä kuulostava tekosyy. Joka siis on typerä kun se on valhetta. Mutta jos ei voi sanoa, että ei vaan ole rahaa. Eikä kantti kestä mennä nuhjunnäköisenä ja ilman tuomista.
On hyvin yleistä, että hyvin toimeentulevat ihmiset eivät kertakaikkisesti voi ymmärtää niitä hankalia tilanteita, joihin varaton voi joutua.
Muistakaa siis kaikki tämä mahdollisuus, jos/kun ihmettelette, miksi joku kummi tai sukulainen ei tule juhliinne ja esittää jonkun epämääräisen syyn. Totuus voi joskus olla kipeä.Ensinäkin huomauttaisin, että olen itse köyhyysrajan alapuolella elävä henkilö, joka on suuren osan vuodesta työtön terveydellisistä syistä. Tienaan tuet mukaan lukien hädin tuskin viisinumeroisen summan vuodessa. Ystävieni häihin ostin mekon 5€:lla kirpparilta (hieno arvokkaan näköinen mekko), samoin kengät muutamalla eurolla, meikkasin essencen tuotteilla (halvin meikkibrändi) ja hiukset laitoin itse parin kympin kihartimella, joka on palvellut jo useita vuosia. Lookini tuona päivänä maksoi koruineen reilu 10€ ja kovasti kehuttiin. Minulla oli sen verran ylimääräistä, että oli varaa kartuttaa häämatkatiliä muutamalla kympillä, mutta ystäväni olisivat varmasti tyytyneet vähempään, hyviä ja ymmärtäväisiä ystäviä kun ovat.
Eli ei, köyhyys ei voi olla syy, ettei pysty osallistumaan läheisensä juhliin. Ellei ne läheiset ole niin urpoja, että vaatii (kallista) lahjaa. Silloin on vika kutsujissa ja kutsusta kieltäytyminen on täysin ymmärrettävää. Mutta yleisesti kyllä kutsujalle paras lahja on se, että kutsuttu saapuu paikalle. Muuta ei pitäisi vaatia. Ja jos kyse on lapsen synttäreistä ja lapsi odottaa lahjaa, lahjan ei tarvitse olla sen kalliimpi kuin pikkuauto tai saippuakuplapurkki. Eli kyllä se, että oikeuttaa omalla köyhyydellään kutsusta kieltäytymisen, on yleensä vaan viitseliäisyyden tai kekseliäisyyden puutetta. Ellei sitten oikeasti ole nolla euroa tilillä, jolloin suosittelen mielummin kertomaan kutsujalle totuuden kuin keksimään tekosyyn. Huono tekosyy on huomattavasti nolompaa kuin huono rahatilanne. Todennäköisesti kutsuja on hyvin ymmärtäväinen ja pyytää tulemaan ilman lahjaa ja vaikka farkut päällä. Sen verran haluan uskoa ihmisistä hyvää.
"Eli ei, köyhyys ei voi olla syy, ettei pysty osallistumaan läheisensä juhliin."
"Ellei sitten oikeasti ole nolla euroa tilillä, jolloin suosittelen mielummin kertomaan kutsujalle totuuden"
Eipä paljon kannusta kertomaan totuutta kun on tuollaisia ihmisiä, jotka eivät sitä totuutta usko. Vai pitääkö esittää tiliote?
Jos sanoo, että ei ole varaa, niin usein saa vastatarjouksen "minä voin lainata". Eihän siitä ole mitään iloa, seuraavat kuukaudet ovat vain entistä tiukempia taloudellisesti.
Se on hieno juttu, jos joku löytää kirpparilta juhlavaatteita muutamalla eurolla. Sitä varten siellä paikkakunnan ainoalla kirpparilla pitäisi käydä monta kertaa viikossa etsimässä juhlavaatteita erilaisiin tilaisuuksiin. Niihinkin menee rahaa, samoin matkoihin kirpparille ja samoin matkoihin juhlapaikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Krapula. Varmistin etukäteen hyvissä ajoin, että ko. henkilö, hyvä ystävä, pääsee juhliin. Juttelimme juhlista etukäteen, ja hän tiesi kuinka tärkeä asia on minulle, tiesi myös kuinka paljon juhlien eteen nähtiin vaivaa. Väitti että on "todellakin, tietenkin" osallistumassa, ja oli olevinaan innoissaan. Olin valinnut soittolistalle biisejä ajatellen juuri tiettyjä ystäviäni, ja hänellekin oli kaksi biisiä. Hän ilmestyi kyllä, kaksi tuntia myöhässä, missaten oleellisen osan ohjelmasta, ojensi lahjan haisten karmealta, ja häipyi alle puolen tunnin sisällä vedoten krapulaan. Ilmeisesti edellisen päivän ryyppäys oli hänelle ollut tärkeämpää. En olisi tarvinnut lahjaa, vaan olisin halunnut tärkeimmät ystävät ainutlaatuiseen tärkeään tilaisuuteen kanssani. Ymmärsin yskän, ja tajusin merkitykseni hänelle.
Ei ehkä tekosyy, mutta syy jonka olisi aika helposti voinut välttää.
Mulla kaveri väitti, että on iltavuorossa ja ylitöissä kun pidin juhlat. Myöhemmin selvisi, että oli ollut uuden hoitonsa kanssa baarissa koko ajan. Prioriteettinsa kullakin. Alkaa mennä kyllä aika alkkismeiningiksi, jos baarissa istumista ei malta jättää aikuinen ihminen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Uuva kirjoitti:
Muutama viikko aiemmin sovittu illanvietto pienellä porukalla. Ystävättäreni perui koska poikaystävänsä joutuikin jäämään illaksi töihin. Poikaystävää ei ollut kutsuttu vaikka toki olisi ollut ihan tervetullut. Illanvieton sijasta istui ystävätär sitten illan yksin kotona odottelemassa miestään. Järki hoi parisuhdesymbioosissakin.
Tuli tästä mieleen, kun oltiin tyttöjen kesken iltaa viettämässä ja sanoin, että olipas kiva nähdä ja nähdään toistekin tyttöjen kesken. Kaveri siinä alkoi ihmettelemään, että miksi, kun hän ainakin haluaa seurustellessa olla koko ajan yhdessä kumppanin kanssa..
Mulla taas ystävä lähti kesken polttareiden kotiin, koska halusi olla avopuolisonsa kanssa. Ok, ei siinä mitään, mutta ihmettelin kuitenkin kun eivät olleet edes mikään uusi pari vaan asuivat yhdessä ostamassaan talossa (ei siis esim. toinen vaan viettänyt aikaa toisen asunnossa) eikä mies ollut esim. reissutöissä tai armeijassa tms. Eipä häntä kyllä häissäkään näkynyt, vaikka molemmat oli toki kutsuttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järjestin pojalleni yo-juhlia viime vuonna. Olin kutsunut juhliin ystäväperheen (nainen, mies ja 2 lasta) hyvissä ajoin, noin 2 viikkoa ennen juhlia.
Edeltävänä päivänä ystäväni lähetti minulle viestin, etteivät pääsekään koska äitinsä oli hetkeä aiemmin viestittänyt hänelle että mitäs me laitetaan ruoaksi huomenna sukulaiselle x (kyseessä oli siis joku äitinsä serkku tms)? Lisäselityksenä oli, ettei ystäväni ollenkaan muistanut että oli jo ajat sitten sopinut että näkevät äitinsä kanssa kyseistä Lapista ohiajavaa sukulaista juuri meidän juhlapäivänä.
En siinä juhlakiireessä alkanut vänkäämään, että etteköhän voi tavata ko sukulaista klo 15 ja tulla meidän juhliin klo 13. Tai toistepäin. Ystäväni asuu meiltä 500m päässä ja äitinsä 20 km päässä ja autoja on käytössä.
Päättelin, että jostain syystä ystäväni ei nyt vaan halunnut juhliin tulla, oisko ollut vaatetuspulmia tai tuskaa mahdollisen lahjanhankinnan kanssa. Tai sitten jänistys, koska eivät tunteneet meidän muita vieraita. En tiedä.
Itse en ois noin typerää tekosyytä käyttänyt, ennemmin oisin kertonut, että nyt tuli mahatauti. Meidän juhlissa käymisen olisi voinut sijoittaa aivan hyvin ennen tai jälkeen sukulaistapaamisen. Sukulainenkin oli ohikulkumatkalla, ei siis mikään yöttely. Ja vaikka olisi yötäkin ollut, niin ei mikään olisi estänyt ystävääni tulemasta vaikka yksin ilman muuta perhettään piipahtamaan juhlissa pikaisesti yhden ruusun kera.
Joku muu syy nyt oli kun eivät juhliin saapuneet, ikuinen ihmetys mulla, että mikähän se syy oli.
- Kaksi viikkoa etukäteen
- Hyvissä ajoin
Valitse toinen. Mulla on nytkin marras. ja joulukuulle asti viikonloppumenoja sovittu enkä todellakaan ole poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestin pojalleni yo-juhlia viime vuonna. Olin kutsunut juhliin ystäväperheen (nainen, mies ja 2 lasta) hyvissä ajoin, noin 2 viikkoa ennen juhlia.
Edeltävänä päivänä ystäväni lähetti minulle viestin, etteivät pääsekään koska äitinsä oli hetkeä aiemmin viestittänyt hänelle että mitäs me laitetaan ruoaksi huomenna sukulaiselle x (kyseessä oli siis joku äitinsä serkku tms)? Lisäselityksenä oli, ettei ystäväni ollenkaan muistanut että oli jo ajat sitten sopinut että näkevät äitinsä kanssa kyseistä Lapista ohiajavaa sukulaista juuri meidän juhlapäivänä.
En siinä juhlakiireessä alkanut vänkäämään, että etteköhän voi tavata ko sukulaista klo 15 ja tulla meidän juhliin klo 13. Tai toistepäin. Ystäväni asuu meiltä 500m päässä ja äitinsä 20 km päässä ja autoja on käytössä.
Päättelin, että jostain syystä ystäväni ei nyt vaan halunnut juhliin tulla, oisko ollut vaatetuspulmia tai tuskaa mahdollisen lahjanhankinnan kanssa. Tai sitten jänistys, koska eivät tunteneet meidän muita vieraita. En tiedä.
Itse en ois noin typerää tekosyytä käyttänyt, ennemmin oisin kertonut, että nyt tuli mahatauti. Meidän juhlissa käymisen olisi voinut sijoittaa aivan hyvin ennen tai jälkeen sukulaistapaamisen. Sukulainenkin oli ohikulkumatkalla, ei siis mikään yöttely. Ja vaikka olisi yötäkin ollut, niin ei mikään olisi estänyt ystävääni tulemasta vaikka yksin ilman muuta perhettään piipahtamaan juhlissa pikaisesti yhden ruusun kera.
Joku muu syy nyt oli kun eivät juhliin saapuneet, ikuinen ihmetys mulla, että mikähän se syy oli.
- Kaksi viikkoa etukäteen
- Hyvissä ajoin
Valitse toinen. Mulla on nytkin marras. ja joulukuulle asti viikonloppumenoja sovittu enkä todellakaan ole poikkeus.
Minulla on sovittu jo ensi kesälle useita menoja ja vain lähipiirin hautajaiset tai kuolemantapaus menee edelle. Mikään muu ei. Tämän sanon siksi että isäni kuoleman takia jouduin jäämään kerran pois tapahtumasta mitä olin järjestämässä Itse. Oma lähipiiri huomioi toistensa menot jo lähtökohtaisesti ja muut ei ole tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei päästä kuuskymppisille ku pitää mennä mökille haravoimaan
Vierailija kirjoitti:
Juhliin/tapahtumiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. 😌
Tietenkin, mutta jos on todella spessut juhlat, niin kyllä kuuluu osallistua, vaikkei niin huvittaisi, jos kyseessä on läheinen ihminen. Esim. kummi, isovanhemmat rippijuhliin, valmistujaisiin ym. Myös synttärit ovat lapselle iso asia. Kyllä täytyy pystyä ottamaan huomioon toisten tunteet ja pitää omata käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, että välillä nyt vaan on pakko tehdä asioita, joita ei huvittaisi, eli läheisten tärkeisiin juhliin osallistuminen.
Itselle helpotuksen huokaus kun lopulta tajusin olla enää kutsumatta sellaisia jotka ei koskaan tule. Aiheuttivat aina mielipahaa minulle selityksillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sit nää ketkä ei osallistu muiden juhliin olettaa, että heidän juhliin tietenkin tulee ne, keiden juhliin itse ei mene. Ja jos ne toiset ei tulekaan, niin hirvee Haloo ympäri kyliä, vaikka ne toiset ei ikinä nosta haloota, vaikka tää yks ei osallistu.
Päihde+mt-ongelmainen sukulainen saa aina flunssan ennen kaikkea mahdollista. Alkaa pohjustamaan ja lavastamaan sairaustarinaa jo hyvissä ajoin. Ja jos saapuu niin kahta kättä iloisesti heilutellen eikä koskaan osallistu yhtään mihinkään. Saa itsensä sängystä ylös aikaisintaan iltapäivällä, joten juhlissa lykätään ruokailua tämän vuoksi jos hän sattuu saamaan itsensä paikalle. Tätä jatkunut koko aikuisiän eli kohta 20v. Sanoisi suoraan että nyt(kään) ei kiinnosta, en pääse paikalle, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en edes viitsi järjestää juhlia, ettei kenenkään ole pakko tulla. 😔 En juhlinut kolmekymppisiä, en nelikymppisiä, en valmistujaisia. En ole pitänyt juhlia myöskään muuten vaan. Moni tuttu kuitenkin juhlii aikuisena esim. pyöreitä vuosia. En ikinä ole ollut suosittu ja luulen, että mun juhlat olisi monelle just sellaiset "onko hei pakko mennä... 🥱".
Olen ostanut yhden keskimittaisen, mustan juhlamekon. Sillä pärjää häät, hautajaiset, valmistujaiset, työpaikan illanistujaiset, pikkujoulut ja muut. Yksi mekko, eikä aikuisena juuri mitat muutu.
Ei tarvitse koskaan miettiä, onko mitään laittaa tilaisuuteen.
Kaikki ihmiset eivät pidä juhlista. Itse olen elämäni aikana järjestänyt vain ne ihan pakolliset juhlat, muistaakseni ainoastaan rippijuhlat ja lakkiaisjuhlat. Aikuisena olen juhlistanut täysiä syntymäpäiviä matkustamalla itsekseni jonnekin minulle mieluiseen kohteeseen. Olen siitä onnellinen, että suurin osa lähisukulaisistani tuntee minut hyvin ja meillä on hyvät välit, vaikken muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olekaan heidän juhliin osallistunut. Itselleni merkitsee enemmän ystävyys- ja sukulaissuhde kokonaisuutena jokapäiväisessä elämässä eikä sitä määritellä juhlien perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuva kirjoitti:
Muutama viikko aiemmin sovittu illanvietto pienellä porukalla. Ystävättäreni perui koska poikaystävänsä joutuikin jäämään illaksi töihin. Poikaystävää ei ollut kutsuttu vaikka toki olisi ollut ihan tervetullut. Illanvieton sijasta istui ystävätär sitten illan yksin kotona odottelemassa miestään. Järki hoi parisuhdesymbioosissakin.
Tuli tästä mieleen, kun oltiin tyttöjen kesken iltaa viettämässä ja sanoin, että olipas kiva nähdä ja nähdään toistekin tyttöjen kesken. Kaveri siinä alkoi ihmettelemään, että miksi, kun hän ainakin haluaa seurustellessa olla koko ajan yhdessä kumppanin kanssa..
Mulla taas ystävä lähti kesken polttareiden kotiin, koska halusi olla avopuolisonsa kanssa. Ok, ei siinä mitään, mutta ihmettelin kuitenkin kun eivät olleet edes mikään uusi pari vaan asuivat yhdessä ostamassaan talossa (ei siis esim. toinen vaan viettänyt aikaa toisen asunnossa) eikä mies ollut esim. reissutöissä tai armeijassa tms. Eipä häntä kyllä häissäkään näkynyt, vaikka molemmat oli toki kutsuttu!
Siellä kotona taitaa odotella mustasukkainen puoliso, joka on antanut tarkan kellonajan, milloin pitää olla takaisin.
Miehen sisko ei tullut poikamme ylioppilasjuhliin, koska silloin oli jotkin pikkujoulukahvittelut vapaaehtoistyössä.
En ikinä selittele mitään, sanon vain että en pääse. Selittely on typerää.
Useimmiten vastaan ihan vaan, että en pääse, koska syy on niin epämääräinen, että en jaksa selittää sitä. Tyyliin "Mies on silloin vielä palaamassa työreissusta, eikä tiedä ehtiikö hakemaan lapsen kaverisynttäreiltä, jotka olisivat vielä kutsujen/tapahtuman aikaan käynnissä. Toinen lapsi on vielä flunssassa, ja jos ei ole vielä siihen mennessä parantunut, niin joudun olemaan hänen kanssaan kotona siihen asti kun mies tulee takaisin. Joka tapauksessa ainakin kaverisynttäreiden alkuun klo 16 asti olen sidottu, eli ainakin vähintään alun missaan."