HUONOIN tekosyy, minkä joku on esittänyt ettei pääse juhliin/tapahtumaan johon hänet on kutsuttu?

Säälittävää, surullista

Tuttu mies näköjään vauvapalstoissa kiinni tekemässä nostoja vanhoihin aiheisiin

Ei kaiketi tekosyy, mutta tosi loukkaava syy oli se, kun henkilö ei tullut ainutkertaiseen (eli kerran elämässä tapahtuvaan) juhlaani, koska jäi siivoamaan kaappeja!

Olisi sanottu, ettei hän nyt päässyt tulemaan, niin se ei olisi loukannut, mutta toi että kaappien siivous on mukavampaa kuin juhlani oli satuttavaa kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Oudoin oli, kun henkilö ilmoitti kolme päivää ennen rippijuhlia (vp:n oltua jo pari viikkoa aikaisemmin), että hän ei valitettavasti pääse juhliin, koska hänen piti olla matkoilla juhlien aikaan, mutta ei sitten päässytkään lähtemään. En tiedä, miten tämä esti hänen juhliin tulemisen kolmen päivän päästä, mutta niin vaan esti. Oli pahoillaan, kun ei päässyt ja olisi niin mielellään osallistunut ja joskus toiste sitten.

Rippijuhlat joskus toiste? Seuraavalla kerrallako :)?

Ehkä kolme päivää voi olla lyhyt aika shoppailla yhtäkkiä juhlavaatteet, kengät ja lahja sekä hankkia kyydit. Kaikilla ei ole juhlavaatteita varalla. Tietysti rahaa voi aina sujauttaa kuoreen jos siihen on varautunut.

Juhliin/tapahtumiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. 😌

Piti mukamas mennä töihin yövuoroon, vaikka työttömänä jo 7-vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sukulainen, joka kuuluu pakkokutsuttaviin, mutta hän yleensä aina ilmoittaa ettei tule. Tiedämme noin päivää ennen juhlia odottaa hänen tekosyytään olla osallistumatta ja huvittelemme arvaillen, mikä se tällä kertaa olisi.

Mihin ihmeen pakkokutsuttaviin?!

En kutsuisi tyyppiä, joka ei ikinä tule.

Täällä kun on tohtoreita, niin joskus 80-luvulla opetettiin koulun muistaakseni jossain valinnaisaineessa että jos ei-tohtorille tai yleensä ei-akateemiselle tulee kutsu karonkkaan, tulee siitä etiketin mukaan kieltäytyä. Toki kohteliaasti johonkin huuhaa-syyhyn vedoten. Näin olen epäakateemisena ihmisenä menetellyt, mutta jymäytettiinköhän meitä tuolloin koulussa? On toki näin menetellen helpommalla päässyt.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen voinut esittää sellaisia. Anteeksi, ehkä sitten ensi kerralla vastaan, että en tule, koska ei kiinnosta.

Niin just. Jos kutsuttu yrittää olla kohtelias ja keksiä tekosyitä niin kutsujan olisi kohteliaasti hyväksyttävä tekosyy. Ei aleta vänkäämään ja maanittelemaan ja utelemaan lisää.

Kun kutsuun on vastattu kieltävästi niin homma on selvä. Itseäni ärsyttää nuo jankkaajat että tulkaa nyt, tulee kiva ilta. Kyllä mä tiedän että on kivempi ilta kotona oman perheen kanssa ja omilla lempitarjoiluilla.

En vaan kehtaa sanoa että oikea kieltäytymiseni syy on että miehesi juo itsensä sammumispisteeseen joka kerta ja sinä keskityt keittiön puunaukseen vieraiden kanssa seurustelemisen sijaan. Vieraita viihdyttää siis televisio. Semmoinen löytyy kotoanikin.

Ei tekosyy, mutta pidän niin idioottina kaveria joka aina samana päivänä kutsuu lauantai-illan viettoon. Ovat puolisonsa kanssa siis kahdestaan ja kaipaavat seuraa (viihtyvät isommassa porukassa, kahdenolo on heistä tylsää). Tässä tulee semmoinen olo että olen nyt viimeinen vaihtoehto kun kutsu käy että nyt on sauna lämmin. No niin on kotonanikin sauna lämmin, juomat kylmiä ja kylpytakki päällä. En todellakaan lähde enää minnekään ihmisten ilmoille.

Matikan opettajani kertoi hänelle kerrotun parhaan myöhästymissyyn: Oli niin kova sivutuuli ettei polkupyörän ketjut pysyneet päällä.

Vierailija kirjoitti:

Matikan opettajani kertoi hänelle kerrotun parhaan myöhästymissyyn: Oli niin kova sivutuuli ettei polkupyörän ketjut pysyneet päällä.

Junasta puhkesi rengas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikan opettajani kertoi hänelle kerrotun parhaan myöhästymissyyn: Oli niin kova sivutuuli ettei polkupyörän ketjut pysyneet päällä.

Junasta puhkesi rengas.

En voinut millään mennä puolen kilometrin päähän naapurin synttäreille, kun purjekoneen siipi osui jaguaarin tuulilasiin.

Epäuskottavin selitys oli, että pitää mennä saunaan.

Ei voi tulla koska on lähdössä viikon päästä juhlista reissuun ja pitää pakata.

Toinen syy: meillä on sauna.

Perheainaensin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheainaensin kirjoitti:

Onpa mielenkiintoinen keskustelu. Monet sanoo täällä, ettei saapumattomuudelleen tarvitse kertoa syytä, eikä minkään bileillan vuoksi toki tarvikaan, mutta kyllä suurempiin juhliin (häät, ristiäiset, tasakympit, yo, ripari, valmistujaiset jne) tullaan jos juhlakalu on läheinen, eikä oikeasti ole mitään, mikä estää tulemisen. Kyllä perheen, suvun ja läheisten ystävien tärkeät päivät pitää mennä oman laiskuuden, saunailtojen, pyykkivuorojen tms. edelle. Itse loukkaantuisin jos tällaisessa tilanteessa peruutusta tai kutsun "torjumista" ei selitettäisi mitenkään, tai jos se selitettäisiin jollain sellaisella, jonka ajankohtaa voisi hyvin siirtää toiseen kertaan.

Joskus voi olla niin, ettei kertakaikkisesti ole varaa lahjaan. Eikä tällöin ole rahaa oman itsensä juhlakuntoon laittautumiseenkaan. Mutta häpeä omasta rahattomuudesta voi olla niin suuri, että on pakko keksiä jokin typerältä kuulostava tekosyy. Joka siis on typerä kun se on valhetta. Mutta jos ei voi sanoa, että ei vaan ole rahaa. Eikä kantti kestä mennä nuhjunnäköisenä ja ilman tuomista.

On hyvin yleistä, että hyvin toimeentulevat ihmiset eivät kertakaikkisesti voi ymmärtää niitä hankalia tilanteita, joihin varaton voi joutua.

Muistakaa siis kaikki tämä mahdollisuus, jos/kun ihmettelette, miksi joku kummi tai sukulainen ei tule juhliinne ja esittää jonkun epämääräisen syyn. Totuus voi joskus olla kipeä.

Ensinäkin huomauttaisin, että olen itse köyhyysrajan alapuolella elävä henkilö, joka on suuren osan vuodesta työtön terveydellisistä syistä. Tienaan tuet mukaan lukien hädin tuskin viisinumeroisen summan vuodessa. Ystävieni häihin ostin mekon 5€:lla kirpparilta (hieno arvokkaan näköinen mekko), samoin kengät muutamalla eurolla, meikkasin essencen tuotteilla (halvin meikkibrändi) ja hiukset laitoin itse parin kympin kihartimella, joka on palvellut jo useita vuosia. Lookini tuona päivänä maksoi koruineen reilu 10€ ja kovasti kehuttiin. Minulla oli sen verran ylimääräistä, että oli varaa kartuttaa häämatkatiliä muutamalla kympillä, mutta ystäväni olisivat varmasti tyytyneet vähempään, hyviä ja ymmärtäväisiä ystäviä kun ovat.

Eli ei, köyhyys ei voi olla syy, ettei pysty osallistumaan läheisensä juhliin. Ellei ne läheiset ole niin urpoja, että vaatii (kallista) lahjaa. Silloin on vika kutsujissa ja kutsusta kieltäytyminen on täysin ymmärrettävää. Mutta yleisesti kyllä kutsujalle paras lahja on se, että kutsuttu saapuu paikalle. Muuta ei pitäisi vaatia. Ja jos kyse on lapsen synttäreistä ja lapsi odottaa lahjaa, lahjan ei tarvitse olla sen kalliimpi kuin pikkuauto tai saippuakuplapurkki. Eli kyllä se, että oikeuttaa omalla köyhyydellään kutsusta kieltäytymisen, on yleensä vaan viitseliäisyyden tai kekseliäisyyden puutetta. Ellei sitten oikeasti ole nolla euroa tilillä, jolloin suosittelen mielummin kertomaan kutsujalle totuuden kuin keksimään tekosyyn. Huono tekosyy on huomattavasti nolompaa kuin huono rahatilanne. Todennäköisesti kutsuja on hyvin ymmärtäväinen ja pyytää tulemaan ilman lahjaa ja vaikka farkut päällä. Sen verran haluan uskoa ihmisistä hyvää.

"Eli ei, köyhyys ei voi olla syy, ettei pysty osallistumaan läheisensä juhliin."

"Ellei sitten oikeasti ole nolla euroa tilillä, jolloin suosittelen mielummin kertomaan kutsujalle totuuden"

Eipä paljon kannusta kertomaan totuutta kun on tuollaisia ihmisiä, jotka eivät sitä totuutta usko. Vai pitääkö esittää tiliote?

Mun mielestä on ikävää, että joutuu keksimään tekosyitä. Miksei pelkkä "kiitos kutsusta, mutta en voi osallistua" ei riitä? Miksi olettamus on, että jos on kutsuttu niin juhliin pitää silloin osallistua? Itsekin järjestän joskus juhlia, mutta en halua että sinne tulee ketään, joka ei oikeasti halua tulla.

Krapula. Varmistin etukäteen hyvissä ajoin, että ko. henkilö, hyvä ystävä, pääsee juhliin. Juttelimme juhlista etukäteen, ja hän tiesi kuinka tärkeä asia on minulle, tiesi myös kuinka paljon juhlien eteen nähtiin vaivaa. Väitti että on "todellakin, tietenkin" osallistumassa, ja oli olevinaan innoissaan. Olin valinnut soittolistalle biisejä ajatellen juuri tiettyjä ystäviäni, ja hänellekin oli kaksi biisiä. Hän ilmestyi kyllä, kaksi tuntia myöhässä, missaten oleellisen osan ohjelmasta, ojensi lahjan haisten karmealta, ja häipyi alle puolen tunnin sisällä vedoten krapulaan. Ilmeisesti edellisen päivän ryyppäys oli hänelle ollut tärkeämpää. En olisi tarvinnut lahjaa, vaan olisin halunnut tärkeimmät ystävät ainutlaatuiseen tärkeään tilaisuuteen kanssani. Ymmärsin yskän, ja tajusin merkitykseni hänelle.

Ei ehkä tekosyy, mutta syy jonka olisi aika helposti voinut välttää.

Mun serkulla on kaksi lasta vaimonsa kanssa ja serkkuni vanhemmat (eli enoni ja hänen vaimonsa) eivät ole koskaan tavanneet poikansa anopin aviomiestä. Lapsille on kuitenkin järjestetty ristiäiset ja aina synttärijuhlat, joihin mummo on tullut mutta ilman miestään. Mietin vaan, että mikähän siinä on syynä, ettei se mies koskaan tule vaimonsa lastenlasten synttäreille, kun hän kuitenkin asuu lähellä, eli välimatka ei ole syynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en tarvitse tekosyytä - voin kyllä ihan kertoa jos ei kiinnosta

Oletko oikeasti noin rohkea. Pääset varmasti elämässä helpolla, kun ei tarvitse mielistellä ja kielistellä ihmisille. Haluaisin pystyä samaan, mutta kiltteyttäni en voi. Pakko keksiä joku syy, koska en halua aiheuttaa mielipahaa toisille. Sen vuoksi joudunkin monesti itse kestämään mielipahaa.

Sun pitää opetella jämäkkyyttä. Kiitos kutsusta. Valitettavasti en pääse. ystävällisesti sanottuna riittää. Ei sitä tarvitse selitellä.

Minulla on paljon kavereita ja muutama tosiystäväkin. Kolme ystävää ovat kulkeneet mukana taaperosta saakka. Olen 50v. Jämäkkyys ei siis tarkoita tylyyttä eikä se karkota ihmisiä.

-eri

Mutta mitä sanot, kun se kysyjä alkaa utelemaan miksi et pääse osallistumaan, ja jankuttaa kunnes on pakko antaa joku syy?

Ei tarvitse antaa sen tarkempaa syytä. Anna jankuttaa keskenään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on synttärit heinäkuussa. Viime vuosien aikana, kun olen järjestänyt synttärit, on tullut monenmoista selitystä. Päättelin niiden perusteella sitten, ketkä ystävistä/kavereista oikeasti haluavat juhlistaa päivääni kanssani (sukulaisia ei juurikaan ole kuin kaukaisia, olen ainut lapsi, vanhemmat jo kuolleet, serkkujakin vain yksi) ja sitten viime kesänä kun täytin 40 vuotta kutsuin ja maksoin reissulle (lennot +majoitus sekä pe illan illallinen) nämä 4 ketkä 20 kutsutusta pääsi aiempina vuosina kotiini/ravintolaan/laivalle juhlimaan.

En kyllä ymmärrä mielensä pahoittajia, ketkä jäivät sinä kesänä ilman kutsua. Eiväthän he olisi päässeet osallistumaan kuitenkaan, kun esim. yhdellä aina se tietty viikko sovittu suvun mökille että ovat pelkästään oman perheen kesken, yksi ei saa lomaa koska vanhempi työntekijä valitsee ensin, yhden mies ei pärjää yksin lasten kanssa ja nyt oli vielä nuorimmainenkin vasta vuoden jne jne.

 

Olenko minä ainoa, jonka mielestä noiden ystävien syyt ovat oikein hyviä syitä? Nehän eivät ole ihmisen yksin päätetävissä olevia asioita. Sukumökin viikkojako saattaa olla monen monen ihmisen kompromissi, jos ei saa lomaa niin sitä ihan oikeasti ei saa, OK tuo miehen huonoon lastenhoitokykyyn vetoaminen on vähän heikko syy, mutta yksivuotiasta lasta ei oikeasti ole kovin helppo jättää. Olet aika kylmä, jos tulkitset nuo tekosyiksi.

Mä nyt ainakin tulkitsin asian näin, että kun tällä kertaa juhlat olisivat olleet aivan eri luokkaa kuin aiemmin, sisältäen siis viikonlopun Berliinissä lähes kokonaan kutsujan piikkiin, olisikin nämä aiemmin erinäisistä syistä kieltäytyneet päässeetkin tulemaan. Ja siis loukkaantuneet kun kutsun olivat saaneet ainoastaan ne, jotka olivat aiempinakin vuosina päässeet osallistumaan. Tekosyitä tai ei, jännästi niitä ei kuitenkaan olisi ollut kun kyseessä oli tosiaan ilmainen reissu Berliiniin..