Lue keskustelun säännöt.
Yllättävän harva ymmärtää, että elämän tarkoitus on rakkaus.
27.05.2017 |
Kaikki muu jää toiseksi, jos osaa kokea aitoa rakkautta. Kirjoitin osaa, koska olen tullut siihen tulokseen, että suurimmalle osalle ihmisistä ei lopulta ole täysin avautunut se, mitä rakkaus voi olla. Se esimerkiksi tekee täysin toissijaiseksi pohdinnat, miksi kannattaisi hankkia lapsia. Jos kokee suurinta rakkautta lastaan kohtaan, koko kysymys on absurdi ja osoittaa vain sen, ettei kysyjällä ole ymmärrystä elämän suurimmasta voimasta. Siksi usein kuuleekin sanottavan, "En tiennyt mitä rakkaus on ennen kuin sain oman lapsen."
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Aivoissa sähkökemia saa aikaa seksuaalista himoa (rakastumista) ja kiintymystä (rakkautta). Jos ihminen ei koe esim. aivovamman vuoksi noita tiloja, hänen elämällään ei ole tarkoitusta? Ap:kin voi joutua vielä tuollaiseen tilaan.
Tarkoitus on huono sana, myönnän sen. Mutta rakkaus on elämässä "se juttu". On aivan normaalia ja ihmisyyteen kuuluvaa, että kyvyssä kokea rakkautta on suurta vaihtelua. Tarkoitus on ihmisen keksintöä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsivä ihminen ilmaisee itseään "negatiivisesti", on todella rakkaudetonta sanoa hänen jollainlailla valinneen kärsimisen. Eikä ole rakkaudellista kärsivälle sanoa, että pitää olla positiivinen. Sehän tapahtuu ihan luonnollisesti, kun on taas hyvä olla.
Moni pitää kiinni kärsimyksestä. Muodostaa sen avulla omaa tarinaansa. Tiedostamattomuus ruokkii kärsimystä, joka kietoutuu ihmisen egoon luoden negatiivisten ajatusten, tunnetilojen ja reaktioiden kierteen. Suurimmalle osalle ihmisistä elämä on heittelehtimistä hyvien ja huonojen tunnetilojen välillä ja sen olettamista, että onnellisuuden saavuttaa, kun on kaikki on hyvin. Että ei voi olla positiivinen ennen kuin elämän ikävät asiat menevät pois.
Ap
Sä kuulostat ja vaikutat jotenkin "valaistuneelta" Lisäksi kuulostat Paulo Coelholta. Respect!
Aloittajassa on ainesta lahkojohtajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Sä kuulostat ja vaikutat jotenkin "valaistuneelta" Lisäksi kuulostat Paulo Coelholta. Respect!
Aika kaukana valaistumisesta taidan vielä olla, mutta aivan kuin jokin portti olisi avautunut. Palasia loksahtelee paikalleen pienessä ja suuressa mittakaavassa jatkuvasti. Välillä hämmästelen sitä, miten kaikki on silmiemme edessä ja silti suurin osa ihmisistä ei sitä näe. Täytyypä perehtyä Paulo Coelhon tuotantoon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan tämä arki masentavaa, jos ei rakastaisi itseään tai lähimmäisiään. Rakkaus on sitä, että nauttii toisen seurasta, haluaa olla hyvä toiselle ja näiden kahden yhdistyessä ja vastarakkautta saadessa elämästä tulee niin mukavaa kuin se vain voi olla. Elämisen arvoista....
Ihmisen kokoista.
Sori, oli pakko pistää loppuun Minkkiset.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Jotenkin naurettavaa, kun mitään ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole. Et sinä tiedä mistä hän on kärsinyt ja kärsii, jotta ruokkii ajatusta kärsimyksestä. Miksi ihmeessä kukaan tekisi niin jos voisi vapautua kärsimyksestä? Ja vastaus ei ole, että "pitää päästää irti" tms, koska hän nimenomaan päästäisi irti jos osaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
En minäkään kiistä tuota viimeistä lausetta, totta kai rakkaus on jo meissä, mutta en ymmärrä, että mitä sitten, jos se ei ole ulottuvillamme?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Jotenkin naurettavaa, kun mitään ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole. Et sinä tiedä mistä hän on kärsinyt ja kärsii, jotta ruokkii ajatusta kärsimyksestä. Miksi ihmeessä kukaan tekisi niin jos voisi vapautua kärsimyksestä? Ja vastaus ei ole, että "pitää päästää irti" tms, koska hän nimenomaan päästäisi irti jos osaisi.
Avain vapautumiseen on asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat ja kärsimyksestä voimaa saavan, sitä kohti hakeutuvan egon tiedostaminen. Ristiriitoja hamuava ego vihaa tietoisuuden valoa, koska se heikentää sitä. Ihminen ei ole yhtä kuin egonsa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Jotenkin naurettavaa, kun mitään ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole. Et sinä tiedä mistä hän on kärsinyt ja kärsii, jotta ruokkii ajatusta kärsimyksestä. Miksi ihmeessä kukaan tekisi niin jos voisi vapautua kärsimyksestä? Ja vastaus ei ole, että "pitää päästää irti" tms, koska hän nimenomaan päästäisi irti jos osaisi.
Avain vapautumiseen on asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat ja kärsimyksestä voimaa saavan, sitä kohti hakeutuvan egon tiedostaminen. Ristiriitoja hamuava ego vihaa tietoisuuden valoa, koska se heikentää sitä. Ihminen ei ole yhtä kuin egonsa.
Ap
Vapautuminen egosta ja tietoinen läsnäolo on "taivas". Jeesus puhui vertauksilla, mutta ihmiset ovat ymmärtäneet taivaan paikkana, jonne mennään kuoleman jälkeen. "Taivas" on jo keskellämme, ja "Jumala" on meissä kaikissa. Ei ole erillistä Jumalaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Jotenkin naurettavaa, kun mitään ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole. Et sinä tiedä mistä hän on kärsinyt ja kärsii, jotta ruokkii ajatusta kärsimyksestä. Miksi ihmeessä kukaan tekisi niin jos voisi vapautua kärsimyksestä? Ja vastaus ei ole, että "pitää päästää irti" tms, koska hän nimenomaan päästäisi irti jos osaisi.
Avain vapautumiseen on asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat ja kärsimyksestä voimaa saavan, sitä kohti hakeutuvan egon tiedostaminen. Ristiriitoja hamuava ego vihaa tietoisuuden valoa, koska se heikentää sitä. Ihminen ei ole yhtä kuin egonsa.
Ap
No jos luulet, että siitä tulee kenellekään tavallisilla voimavaroilla ja kapasiteetilla varustetulle ihmiselle HYVÄ OLO, että näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, jos ne ovat itseä polkevia, häpeää täynnä, ja suorastaan vaarallisia onnelliselle psyykelle, niin en tiedä mitä sanoa oivalluskyvystäsi. Siitä tulee niin hirveä romahdus, että ei siitä tavallinen (ei joku psykiatr tai todella rakastettu) ihminen selviä, vaan pahoittaa mielensä niin hirveällä tavalla, että et tiedäkään. Pitää olla rakastettu että siitä voi selvitä. Kukaan ei selviä siitä yksin. Mutta koska emme ole rakastettuja jos emme ole rakastettuja, niin mahdoton tilanne selviytyä siitä.
Pitää tunte olevansa rakastettu ollakseen rakastettu. Jos ihminen ei tunne olevansa rakastettu, niin ihminen ei silloin tunne olevansa rakastettu. Jos tuntee olevansa rakastettu, tällaiset asiat ovat tietenkin helppoja, sen kun käsittelee omat paskat tekonsa itsensä kanssa. Koska on rakastettu, uskaltaa. Se, joka ei ole rakastettu eikä myöskään tunne olevansa, ei voi tehdä millekään mitään, koska hän on yksin. Hän tuhoutuu virheisiinsä, joita hänessä on, rakastettu ihminen saa tauhassa olla vajaa. Haista paska ap, et sä oikeastaan vielä mitään tajua. Päätin nyt haistatella sinulle, koska mä uskon, että mulle on kaikki tunteet sallittuja. Rakastetuksi en tunne itseäni, vaikka en sanoisi sinulle, että painu vittuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsotaan tunnetko sä ap olosi niin rakastetuksi, etten provosoidu.
Jos ei tunne itseään rakastetuksi, niin kannattaako sitä olla oikeastaan ikinä hyvä ihmisille? Koska olemalla hyvä ei kuitenkaan tunne itseään ihmisten taholta sen rakastetummaksikaan, koska ihmiset alkavat käyttäytyä loukkaavasti ja paskasti taas heti, kun oma jaksamisesi olla hyvä loppuu ja alat toimia virheellisesti. Silloin ihmiset taas haukkuvat sinua, etkä saa heiltä minkäännäköistä tunnetta siitä, että voisit tuntea olevasi rakastettu.
Ei voi luottaa saavansa tuntea itsensä rakastetuksi niiden samanlajisten taholta, kuin mitä ne ihmiset olivat, jotka alunperin veivät tai tuhosivat itseltäsi vauvana sen uskon, että olet rakastettu. Samaa lajia, ei voi luottaa kehenkään sen lajin edustajaan että he rakastaisivat minua ikinä. Ei ikinä. Siispä voin loukata heitä jos haluan. He ovat jo loukanneet minua.
Ja jos ihminen on saanut tuntea, että ei ole rakastettu, niin ihminen ei voi tuntea itsään rakastetuksi. Koska ihminen ei voi itse päättää muiden mielipiteitä itsestään.
Jos olisi tunne, että on rakastettu, että edes yksi ihminen maailmassa puolustaa ja on minun puolellani, niin olisi helpompaa olla itsekriittinen ja korjata omat virheensä, ne, joista johtuu vaikkapa negatiivisuus, epäusko tulevaan ja siitä johtuva valitus ym. Mutta koska tällaista ihmistä ei ole, niin on valtava uhka paljastaa omat heikkoutensa muille, jotka ennemminkin hyökkäävät heikon kimppuun ja koittavat tuhota tämän ihmisenä. Siinä on rakkautta! Not. On uhka paljastaa heikkoutensa itselleenkin, koska siitä seuraava masennus ei helpotu yksin, eikä aina edes terapeutin avustuksellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten mun elämälläni ei ole eikä tule koskaan olemaan tarkoitusta koska en ole koskaan saanut enkä tule koskaan saamaan rakkautta. N28
Tässä muuten yksi esimerkki kärsimykseen kietoutumisesta. Kirjoittajan ego ruokkii itseään ajatuksella kärsimyksestä, eikä kirjoittajan todellinen olemus, "sielu", pääse vapaaksi ennen kuin hän vapautuu egonsa vallasta. Rakkaus hänessäkin kuitenkin olisi jo valmiina olemassa.
Ap
Jotenkin naurettavaa, kun mitään ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole. Et sinä tiedä mistä hän on kärsinyt ja kärsii, jotta ruokkii ajatusta kärsimyksestä. Miksi ihmeessä kukaan tekisi niin jos voisi vapautua kärsimyksestä? Ja vastaus ei ole, että "pitää päästää irti" tms, koska hän nimenomaan päästäisi irti jos osaisi.
Avain vapautumiseen on asioiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat ja kärsimyksestä voimaa saavan, sitä kohti hakeutuvan egon tiedostaminen. Ristiriitoja hamuava ego vihaa tietoisuuden valoa, koska se heikentää sitä. Ihminen ei ole yhtä kuin egonsa.
Ap
No jos luulet, että siitä tulee kenellekään tavallisilla voimavaroilla ja kapasiteetilla varustetulle ihmiselle HYVÄ OLO, että näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, jos ne ovat itseä polkevia, häpeää täynnä, ja suorastaan vaarallisia onnelliselle psyykelle, niin en tiedä mitä sanoa oivalluskyvystäsi. Siitä tulee niin hirveä romahdus, että ei siitä tavallinen (ei joku psykiatr tai todella rakastettu) ihminen selviä, vaan pahoittaa mielensä niin hirveällä tavalla, että et tiedäkään. Pitää olla rakastettu että siitä voi selvitä. Kukaan ei selviä siitä yksin. Mutta koska emme ole rakastettuja jos emme ole rakastettuja, niin mahdoton tilanne selviytyä siitä.
Olen pahoillani puolestasi, jos et ole saanut koskaan elämässäsi rakkautta. "Pelastuminen", näin uskonnollista sanastoa edelleen lainatakseni, ei kuitenkaan vaadi rakkauden saamista keneltäkään toiselta. Älä odota keneltäkään rakkautta, älä siirrä vastuuta muiden harteille. Elämän tarkoitus ei ole rakkauden vastaanottaminen, vaan sen löytäminen itsestään.
Sinulla vaikuttaa olevan erittäin vahva kärsimyksestä ja konflikteista voimansa saava ego. Puhut siitä, miten voit halutessasi loukata muita ihmisiä ja sinulla on voimakas "taisteluasenne". Haistattelit minullekin, mutta minulla ei ole mitään syytä provosoitua. Tiedätkö miksi? Koska haistattelija et ole sinä. Se on sinun ristiriitoja ja kaaosta janoava egosi ("helvetti"), jonka vallassa todellinen minäsi on. Jos tiedostat egon läsnäolon, se heikkenee.
Pelastuminen ei tarkoita pelkästään asioiden näkemistä, vaan HYVÄKSYMISTÄ sellaisena kuin ne ovat.
Ap
Kärsivä ihminen ilmaisee itseään "negatiivisesti", on todella rakkaudetonta sanoa hänen jollainlailla valinneen kärsimisen. Eikä ole rakkaudellista kärsivälle sanoa, että pitää olla positiivinen. Sehän tapahtuu ihan luonnollisesti, kun on taas hyvä olla.