Aivan absurdi tilanne. Ostettiin tontti ja rakennettiin talo lapsiperheiden suosimalle alueelle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olis kamalaa asua jollain "asuinalueella" kaupungin nurkalla, hyi olkoon! Muuttakaa hyvät ihmiset maalle, täällä on tilaa kaikille. Ei haittaa meitä naapureiden lapset, koirat, kissat, hevoset jne. Eikä meidän elämänmeno naapureita. Kaikki mahtuu ja jos yksi leikkipaikka menee rakentamisen alle, niin vielä 50 jää. Meillä on tässä puolen hehtaarin tontti + saman verran metsää ja hehtaari peltoa. Ei valittamista. 

Kyllä täällä maallakin osataan. Mummot vahtaa, että kuka käy missäkin marja- tai sienimetsässä, ja kantelee sitten, että "Jorma" poimii teidän läheltä mustikkaa, ollaanko huomattu. No ei olla, kun ei kerran pihapiirissä liiku, ja ympärillä ei 10 kilsan säteellä muuta olekaan kuin metsää ja peltoa, eipä ole vielä koskaan ehtinyt "Jorma" koko metsää marjoista tyhjäämään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Ei taidakaan olla ihan harvinainen ongelma. Meilläkin on pensasaukkokiista. On meidän puolella, mutta naapuri haluaisi kasvattaa sen umpeen, vaikka itsekin sitä käyttävät. Istuttivat omat puskansa niin rajalle kuin mahdollista. Todettiin, että se tulee jäämään. Meidän puolelle. Näytti vähän kyrsiintyneeltä emäntä. Vaan ei voi mitään.

Samoin kun itse sukulaislasta työnsin vaunuissa taloyhtiön metsän halki, tuli heti valitukset. Kun kuulivat sitten, että ihan luvallisilla asioilla oltiin, niin ok.

Marjakiistaa pahempi on sienestyskiista. Salaa kytätään vakipaikat ja kirotaan, jos joku ehtii ensin. Melkoista kilpajuoksua joka kesä. Kuka se oli, joka vei ensin "minun sienet"?

Ei sitä turhaan sanota omenavarkaissa käymiseksi, kun tietää, että se on varastamista toisen tontilta ja omasta. Kyllä lapset tietävät. Jonkin pitää vaan ärähtää uudestaan, että nyt loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Ei taidakaan olla ihan harvinainen ongelma. Meilläkin on pensasaukkokiista. On meidän puolella, mutta naapuri haluaisi kasvattaa sen umpeen, vaikka itsekin sitä käyttävät. Istuttivat omat puskansa niin rajalle kuin mahdollista. Todettiin, että se tulee jäämään. Meidän puolelle. Näytti vähän kyrsiintyneeltä emäntä. Vaan ei voi mitään.

Samoin kun itse sukulaislasta työnsin vaunuissa taloyhtiön metsän halki, tuli heti valitukset. Kun kuulivat sitten, että ihan luvallisilla asioilla oltiin, niin ok.

Siis millä perusteella naapurisi haluavat teidän puolella olevan aukon umpeen? :D Kokevatko he, että se on heidän puolella?

Asuttiin aikaisemminkin rivitalossa jossa kaikilla oli samankokoinen pläntti takapihaa ja päätynaapurien takapihan kohdalla taloyhtiön nurmella oli marjapuskia, jotka omivat siten, että jatkoivat omaa aitaansa puskien kohdalle ja väliin laittoivat hiekkalaatikon.

Taloyhtiön hallituksen mielestä tämä ei haitannut tietenkään, koska hallitus asui samaan taloyhtiöön kuuluvassa erillisessä rakennuksessa, jossa oli omat puskat. Meitä se vähän sapetti, kun oltiin seinänaapureita ja ei sitten saatu yhteisiä marjoja poimia.

Kyseisellä perheellä oli muutenkin ihan liikaa valtaa taloyhtiössä. Patiolla ei saanut vasaroida kahdeksalta enää kesällä koska lapsi nukkui makuuhuoneessa sillä puolella, autokatoksessa ei saanut jutella jos lapsi sattui nukkumaan siellä etupuolella. Lapsen uni määritti sen, missä pihalla sai oleilla.

Kyseinen perhe kontrollifriikki emännän johdolla muutti omakotitaloon lähialueelle sitten, ja sattumalta bongasin heidät lenkillä ollessani. Olivat sitten ostaneet talon joka sijaitsee tontilla rinteessä, leikkipuiston alapuolella. Kyllä nauratti, kun näin naisen viskovan palloja aitansa yli ja karjuvan samalla miehelleen.

Sitä en käsitä, että miksi tuollaiset ihmiset muuttavat rivitaloon TAI omakotitaloon, joka on rakennettu tiiviiseen okt-lähiöön..? Näiden rauhaa rakastavien luulisi muuttavan metsään, mutta sen sijaan tieten tahtoen asuvat paikoissa joissa varmasti on muutakin elämää ja terrorisoivat naapureita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Minä olen ollut se lastenvaunuja lykkivä naapuri. Rivitalon osakkeilla kun ei saanut hallintaoikeutta piha-alueeseen lainkaan, vain siihen asuntoon. Kaikki muu eli pihat talon edessä ja takana oli yhteistä. Sitä oli uuden asukkaan hankala ymmärtää ja asiaa jouduttiin moneen kertaan käymään läpi yhtiökokouksessa. Kukaan ei voinut omia piha-aluetta itselleen, kaikki istutukset oli yhteisiä jne. Siksi se tukittu aitakin avattiin hyvin nopeasti takaisin käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milläs todistat, ettet ollut ampumassa räkättirastaita? Tai rauhoitusajan ulkopuolella muuta riistaa?

Taajama-alueella ampuminen on kiellettyä. Poliisit tulevat hakeen aseet pois.

Murtovarkaatko poliisille soittavat, että nyt heidän hommansa on keskeytetty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Lapsuus eletään vain kerran. Haluatko olla se naapuri, jota lapset muistelevat aikuisenakin siitä, että hänen jälkeensä paras leikkipaikka oli kiellettyä aluetta. Tuovatko jotkut kukat sinulle niin paljon iloa, että lasten lapsuuden tärkeät paikat joutavat niiden alta pois? Mitä jos joku olisi tuhonnut sinun lempipaikkasi kun olit pieni. Voisit ihan hyvin isuttaa niitä kukkia muuallakin, tuskin sinulla niin pieni tontti on ja naapurin lapset muistaisivat sinut mukavana tätinä, joka ei halunnut varastaa rakasta leikkipaikkaa. Itsekäs olet.

Minä menetin lapsuuteni suosikkipaikan kun siihen rakennettiin talo ja kyllähän se harmitti kovasti, nykyäänkin joskus muistelen kuinka mukavaa siellä oli. Mutta ikinä ei olisi käynyt mielessäkään että siellä leikkimistä oltaisiin jatkettu tai että asiasta olisi valitettu kenellekkään, vaan ihan omilla pienillä lapsen aivoillani ymmärsin silloin että tuo paikka on nyt jonkun toisen omaisuutta ja sinne ei ole enää asiaa. Mistä tulee tämä joidenkin nykyihmisten itsekkyys, vaaditaan että toisten pitäisi sietää vieraita lapsia tontillaan ja eivät saisi tehdä omaisuudellaan mitä itse haluavat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Minä olen ollut se lastenvaunuja lykkivä naapuri. Rivitalon osakkeilla kun ei saanut hallintaoikeutta piha-alueeseen lainkaan, vain siihen asuntoon. Kaikki muu eli pihat talon edessä ja takana oli yhteistä. Sitä oli uuden asukkaan hankala ymmärtää ja asiaa jouduttiin moneen kertaan käymään läpi yhtiökokouksessa. Kukaan ei voinut omia piha-aluetta itselleen, kaikki istutukset oli yhteisiä jne. Siksi se tukittu aitakin avattiin hyvin nopeasti takaisin käyttöön.

Joko olet huono provo, rikollinen tai olet erittäin typerä. Tuskinpa haluat, että naapuri tulee pitämään nudistikerhonsa grillijuhlia juuri sinun pihallesi...

ohis

Se on kuulkaas yllättävää, miten moni naapuri haluaa päättää puolestasi oman tonttisi maisemoinnista tai sen väliin jättämisestä, kun tiiviisti asuu. Ei uskoisi, jos ei olisi nähnyt eri paikoissa. Vaikka jokainen omistaa plänttinsä, löytyy aina joku neurootikko kukkahanskat ja oksasaha käsissä, joka tietää omasta mielestään paremmin, miltä sinunkin lähinnä heinänruokoa kiikkustuolissa pureskelevan tulisi pitää huolta omasta tontistasi.

Tänne kylille rakennettiin talo, mikä on "kaikkien" mielestä väärän ja ruman värinen. Niin kyllä onkin ja näkyy kauas, mutta asukkaat lokeroitiin heti sen mukaan ulkopuolisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Minä olen ollut se lastenvaunuja lykkivä naapuri. Rivitalon osakkeilla kun ei saanut hallintaoikeutta piha-alueeseen lainkaan, vain siihen asuntoon. Kaikki muu eli pihat talon edessä ja takana oli yhteistä. Sitä oli uuden asukkaan hankala ymmärtää ja asiaa jouduttiin moneen kertaan käymään läpi yhtiökokouksessa. Kukaan ei voinut omia piha-aluetta itselleen, kaikki istutukset oli yhteisiä jne. Siksi se tukittu aitakin avattiin hyvin nopeasti takaisin käyttöön.

Jos piha-alue on yhteinen, niin ei tietenkään aidata. Mutta jos on rivitalo kuten meillä, eli ei ole etupihaa lainkaan vaan ulko-ovi etupuolella, niin takapihan puoli on yksityistä aluetta ja pensasaitaan asti on omaa pihaa.

Kysyin taloyhtiöltä luvan aidan väsäämiseen, ja sain sen sillä luvalla, että aita ei muuta taloyhtiön yleistä ilmettä. Painotin lupaa kysyessäni vielä sitä, että en halua ulkopuolisten tunkeutuvan pihalleni.

Lisäksi takapiha on niin pieni, että jos jättäisin naapurin lastenvaunujen mentävän aukon siihen, pitäisi ostaa pienemmän puutarhakalusteet ja järjestää kulkurata heille. Sitäkään en tiedä, miten naapurit tykkäisivät kun koira ulvoisi joka kerta yksin ollessaan kun joku naapureista lompsii takapihan poikki?

Olen itsekin asunut rivarissa keskellä ilman päätyasunnon hienouksia, mutta ei tulisi mieleenkään kävellä naapurien pihan läpi, vaikka kuuluisi sitten taloyhtiön omistukseen. Mutta kaikki eivät omaa tätä hienotunteisuutta, olen kantapään kautta oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Hmmm en tiedä miksi kirjoitin etupiha, tarkoitin siis TAKApihaa. Ajatusvirhe. Meillä ei siis ole etupihaa vaan ovet vaan etupuolella, takapihat on yksityistä aluetta sitten. Pahoittelut.

Huvittaa, miten joku kuvittelee naapurin elävän ja hiljaa hipsuttelevan oman jälkikasvunsa unien mukaan. Yhtälailla nekin ovat asunnostaan maksaneet tai sitten vuokraa. Meidät opetettiin tarkoituksella nukkumaan jo lapsena niin, että vaikka imuri vieressä möykkäisi, ei herätä. Normaaleja arjen ääniä.

Vaikka piha-alue miten olisi yhteinen, on huonoa käytöstä ja röyhkeää oikoa toisen pihan läpi. Sivistymätön moukka tuo vaununtyöntelijä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä yhdet naapurit eivät tykänneet, kun kasvatimme pensasaitaa heidän mielestään liian pitkäksi näkösuojaksi. Pensaat olivat aidan meillä puolen. Olimme lomareissulla. Palatessa huomasimme, että ne oli leikattu lyhyeksi kysymättä lupaa. Toisten puutarhoihin ei kosketa. Samoin meillä oli kaksi parkkipaikkaa. Nuo samaiset päättivät istuttaa siihen kukkia niin, että kapeni yhdeksi. Taaskaan ei kysytty lupaa.

Mitä te teitte asioille jälkeenpäin?

Meidän järvenrantatontilla käytiin pesemässä autoa. Taloon on matkaa n. 50 metriä ja pariskunnat ajoivat autonsa rantaan ja ottivat pesuvälineet esiin. Kyllähän he ovat poistuneet, kun olemme sanoneet asiasta, mutta emme ole aina olleet kotona. Viime kesänä aidattiin koko tontti. Mutta toinen riesa ovat edelleen sukeltajat, jotka tulevat pulahtamaan rannastamme järveen. En kyllä tajua, miten he eivät tajua, ettei tonttimme ole mikään julkinen ranta. Jotkut ovat suorastaan suuttuneet, kun olemme sanoneet, että heidän pitäisi etsiä toinen paikka. Luulisi, että edes aita saisi ajattelemaan, mutta kun ei...

Jos naapuri alkaisi valittaa minulle lapsen päiväunien häiriköinnistä elämisen normaaleilla äänillä, tulisi aika pikaiseen valitus yöitkuista. Silloin nukun minä. Meillä on aika huono äänieristys ja kauhulla katson, jos joku nuoremmasta aineksesta on raskaana. Tietää, mitä on odotettavissa. Sitten kun ne kasvavat, niin kiljuvat ja pomppivat. Alakerrassa asuva mummo avautui tästä kerran suoraan. Perhe asuu hänen yläpuolelleen. On noista kuulemma lasujakin tehty, ihan kiusan vuoksi, kun suoraa puhetta ei uskota. Jos ei halua elää lapsiperhe-elämää itse, pitäkööt muksunsa kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä yhdet naapurit eivät tykänneet, kun kasvatimme pensasaitaa heidän mielestään liian pitkäksi näkösuojaksi. Pensaat olivat aidan meillä puolen. Olimme lomareissulla. Palatessa huomasimme, että ne oli leikattu lyhyeksi kysymättä lupaa. Toisten puutarhoihin ei kosketa. Samoin meillä oli kaksi parkkipaikkaa. Nuo samaiset päättivät istuttaa siihen kukkia niin, että kapeni yhdeksi. Taaskaan ei kysytty lupaa.

Mitä te teitte asioille jälkeenpäin?

Kysyttiin muilta, kuka se oli? Epäillyt jäljet johtivat sylttytehtaalle. Vanhempi pariskunta. Sanottiin suoraan, että se on meidän aita, halutaan kasvattaa se näkösuojaksi, eikä siihen enää kosketa. Autot parkkeerattiin siten, etteivät kukat todellakaan enää menestyneet.

Yllättäen ei oltu koskaan kovin hyvissä väleissä, mutta mitäpäs siitä. Oma tupa, oma lupa. Maa-alueita myöten. Jos on sisäinen viherpeukalon himo, saa vuokrata vaikka siirtolapuutarhatontin tai riehua mökillä.

Meilläkin kun on kaadettu puita tontilta, on se ollut korkeintaa ilmoitusluontoinen asia. "Puu kaatuu, tie on hetken poikki."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.

Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.

No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.

Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.

Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D

Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?

Tämä ketju naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Muutettiin juuri rivitaloon päätykämppään, ja pientä etupihaa reunustaa pensasaita jonka kulmassa meidän ulko-oven lähellä on aukko josta pääsee kätevästi parkkipaikalla. Kaveri oli muuttopäivänä siinä apuna ja tokaisi, että kannattaa muuten peittää tuo aukko aidalla, että naapurit varmasti käyttää sitä. Nauroin, että no ei todella kukaan meidän pienen pihanpoikki kulje kun pitäisi kulkea siis meidän pation läpi. Kaveri sanoi, että aikoo sitten sanoa, että mitäs mä sanoin.

Ensimmäisenä päivänä aamukahvilla siinä istuessa koira alkoi yhtäkkiä haukkumaan hulluna ja vahti ikkunasta,ja siitähän tosiaan lompsi naapurin rouva lastenvaunujen kanssa meidän olkkarin ikkunan alta ja katsoi sisälle meille, sitten oikaisi siitä puskan aukosta.. Jäin suu auki katsomaan ja rauhoittelin koiran..Ehkä ihan ymmärrettävää että koira sekoaa, koska sen silmissä tietysti on tunkeutuja omalla pihalla.

Hommasin samantien siihen portin ja kun näin naapurin miestä pihalla niin kerroin,että koiran takia aitasin takapihan, että se saa siinä kesällä mun kanssa olla karkaamatta ja ettei kukaan ULKOPUOLINEN pääse meidän pihalle.

Naapurin ukko muuttui huolestuneen näköiseksi ja kysyi, että mistäs kautta heidän lastenvaunut sitten työnnetään vaunulenkiltä takapihalle.. Siis se oikeasti sanoi sen päin mun naamaa.. :D

Naurahdin ja totesin, että teidän varmaan pitää leikata omaan aitaan aukko. Saakeli, en voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu...

Minä olen ollut se lastenvaunuja lykkivä naapuri. Rivitalon osakkeilla kun ei saanut hallintaoikeutta piha-alueeseen lainkaan, vain siihen asuntoon. Kaikki muu eli pihat talon edessä ja takana oli yhteistä. Sitä oli uuden asukkaan hankala ymmärtää ja asiaa jouduttiin moneen kertaan käymään läpi yhtiökokouksessa. Kukaan ei voinut omia piha-aluetta itselleen, kaikki istutukset oli yhteisiä jne. Siksi se tukittu aitakin avattiin hyvin nopeasti takaisin käyttöön.

Jos piha-alue on yhteinen, niin ei tietenkään aidata. Mutta jos on rivitalo kuten meillä, eli ei ole etupihaa lainkaan vaan ulko-ovi etupuolella, niin takapihan puoli on yksityistä aluetta ja pensasaitaan asti on omaa pihaa.

Kysyin taloyhtiöltä luvan aidan väsäämiseen, ja sain sen sillä luvalla, että aita ei muuta taloyhtiön yleistä ilmettä. Painotin lupaa kysyessäni vielä sitä, että en halua ulkopuolisten tunkeutuvan pihalleni.

Lisäksi takapiha on niin pieni, että jos jättäisin naapurin lastenvaunujen mentävän aukon siihen, pitäisi ostaa pienemmän puutarhakalusteet ja järjestää kulkurata heille. Sitäkään en tiedä, miten naapurit tykkäisivät kun koira ulvoisi joka kerta yksin ollessaan kun joku naapureista lompsii takapihan poikki?

Olen itsekin asunut rivarissa keskellä ilman päätyasunnon hienouksia, mutta ei tulisi mieleenkään kävellä naapurien pihan läpi, vaikka kuuluisi sitten taloyhtiön omistukseen. Mutta kaikki eivät omaa tätä hienotunteisuutta, olen kantapään kautta oppinut.

Olen asunut 5 eri rivitalossa ja kaikissa niissä sai osakkeilla oikeuden vain asuinpinta-alaan, ei minkäänlaiseen pihaan. Monet kerrat käytiin kärhämiä siitä, että joku alue on jonkun ja sitten jouduttiin osakekirjoista tavaamaan, että osakkeet oikeuttavat vain asuntoon, piha-alue on kokonaisuudessaan taloyhtiön omistuksessa ja hallinnassa. Rivitaloissa ei pääsääntöisesti ole mitään omia pihoja, vaikka asukkaat kiihkeästi sellaisia ovat itselleen omimassa.

Poikkeuksia toki on, mutta silloin ongelmaksi tulee esim. se, että jos osakkeet oikeuttavat jonkinlaiseen omaan piha-alueeseen, niin silloin sen osalta pitää maksaa vastiketta.