Aivan absurdi tilanne. Ostettiin tontti ja rakennettiin talo lapsiperheiden suosimalle alueelle.
Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.
Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.
No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.
Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.
Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D
Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?
Kommentit (754)
Niilo Tersvajärveltä kirjoitti:
Kannattaa muistaa että Tontti ei ole Piha. Jos tontti on iso, siellä voi jokamies liikkua suksin, jalan ja pyörällä, mutta pihalle ei saa tulla. Myöskään tontin aitaaminen ja laittomat kieltokyltit eivät kiellä liikkumasta tontilla.
Mutta jos tontti = piha, normaali taajaman muutaman sadan neliön tilkkutäkki, niin pääsy tapahtuu vain luvalla. Ymmärrettävästi rakentaminen/huono, ympäristöä huomioimation kaavoitus aiheuttaa skismaa kun ulkoilualueet kapenevat.
Meillä on maalla pihapelto josta on tehty puisto. Se on suoraan jatketta pihalle. Matkaa tulee aika paljon mutta jokamiehenoikeudella ei siellä kuljeta. Sopii yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Tonttia voi laajentaa myös ajotielle päin. Jälkeläiset kertovat olevansa omassa pihassa kun ovat tiellä.
Tämä on normaali käytäntö monilla alueilla, ja monesti ok, mutta silloin kun tonttia laajentavan kanssa ei olla väleissä, ja on epäilys ellei varmuus, että hän tekee tahallista haittaa ja kiusaa tonttia laajentamalla, keräämällä lauman mahdollisimman lähelle kiusanteon kohdetta aamusta iltaan vuosien ajan, pitäisi miettiä ihmisoikeuksia (yksityisyys, kotirauha, koskemattomuus, )myös okt-alueilla.
Nythän niitä ei tämänkään ketjun perusteella ole
Metsäpalstalle vie tie. Joku on rakentanut n.500 m ennen tien päättymistä mökin. Mökkiä ei näy missään asiakirjoissa eikä kunnan lupa-asiakirjoissa. Rakentaja on joku maamittausinsinööri Hesestä. Ensi kuussa menee käräjille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteesi, tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: onko tontilla jokin maanpäällinen merkki, joka osoittaa, missä tontin rajat menevät? Olen ehkä ostamassa ok-taloa ja piirustuksissa tontin rajat toki näkyvät, mutta entä paikan päällä? Naapureita on joka suunnassa.
Yleensä maanpinnassa näkyy oranssit metallikuutiot eli rajapyykit. Jos näitä ei ole, pyytäkää ehdottomasti kaupunkia ne laittamaan. Se maksaa jonkun verran, mutta eipä tarvitse naapureiden kanssa tapella rajoista.
Kiitos arvokkaasta tiedosta! Olen aikaisemmin asunut vain kerrostaloissa, joten nämä asiat ovat vielä uusia minulle.
Kiitos, kiitos, kiitos!! Terveisin ammatiltani kasvattaja, äiti ja ok-talon omistaja
Aart kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Kuulostaa myös eräältä O:lla alkavalta kaupungilta. Samaisessa kaupungissa tapahtunutta: Perheenäiti oli tyytymätön siihen, että tontin viereen oli kaavoitettu kävelytie, jonka asemassa oli jo olemassa oleva polku (kaava tehty ennen talon rakentamista). Perheenäiti kasasi polun täyteen ruoho- ja lehtijätettä. Käytti sitä myös lasten ulkoiluvälineiden säilytyspaikkana.
Jos kaavaan on merkitty rantaväylä niin yksikään tontti ei rajoitu rantaan asti ilman kaavamuutosta,yksikään kaupunki ei joudu näistä vääntämään kenenkään kanssa.tontin rajat on kyllä selkeästi merkitty.jos tontin ulkopuolella on ylimääraisiä rakennuksia tai muuta tavaraa niin ne on siirrettävä tai purettava.olen joutunut näistä vääntämään 30v työnipuolesta.
Ei nyt ihan noinkaan. Pelkkä kaavoitus ei muuta maan omistusta. Täällä kaupunki on joskus vuosikymmeniä sitten kaavoittanut joenrantaan kävelyväylän, mutta kaupunki ei omista kyseistä maapohjaa. Eli kaavan toteuttaakseen kaupungin pitäisi ensin lunastaa kaikista rantatonteista siivu käypään hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteesi, tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: onko tontilla jokin maanpäällinen merkki, joka osoittaa, missä tontin rajat menevät? Olen ehkä ostamassa ok-taloa ja piirustuksissa tontin rajat toki näkyvät, mutta entä paikan päällä? Naapureita on joka suunnassa.
Yleensä maanpinnassa näkyy oranssit metallikuutiot eli rajapyykit. Jos näitä ei ole, pyytäkää ehdottomasti kaupunkia ne laittamaan. Se maksaa jonkun verran, mutta eipä tarvitse naapureiden kanssa tapella rajoista.
Ei maksa,kun ennen ostoa vaatii että rajapyykit on paikallaan.silloin myyjä maksaa rajankäynnin.eikai kukaan osta tietämättä ominsilmin missä tontinrajat kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Aart kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin maitten luvan käyttöönotto pitäisi mun mielestä tehdä lailla rangaistavaksi ja sakotettavaksi.
Eräältä nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa on nyt vuosikaudet kaupunki vääntänyt kättä rannan asukkaiden kanssa, kun haluaisivat vetää virkistysreitin rantaviivaa pitkin kaupungin maille. Koska ranta on ollut luonnontilassa montakymmentä vuotta, eikä alunperin kaavoitettua rantatietä ole tehty, ovat rannan alueen asukkaat omineet rantaviivan ja pukanneet sinne aitoja ja kulkuesteitä. Röyhkein on vetänyt rauta-aidan rantaviivaan asti ja sen perään venelaiturin.
Yhdessäkään tontissa ei ole rantaoikeutta/rantaviivaa vaan kaupungin maat on otettu luvatta käyttöön, eli nyt tavallaan ihmisillä on rantatontit tavan tontin hinnalla. Ja nyt kun kaupunki haluaisi ottaa omansa takaisin, on valitusprosessia jatkunut vuosikausia kun eivät suostu purkamaan rakennelmiaan. Näyttää siltä, että luvattomat rakentajat saa tahtonsa läpi ja kävelyreittiä ei tule, eli laiturit ja aidat jää luvattomille maille ja muut alueen asukkaat saavat olla ilman rantareittiä. Joku kaavamuutoshan se on edessä sitten.
Samaisessa kaupungissa ihmiset joiden tontit rajoittuvat puistoalueeksi merkittyyn kohtaan, omivat puiston itselleen ja säilyttävät siellä peräkärryjään ja rakentavat lastenhiekkalaatikoita omaan käyttöön.
Ihmiset on niin hemmetin röyhkeitä ja itsekkäitä, että kuvottaa. Minäminäminä meidän tontti, meidän oikeus.. se on varastamista ja täysin verrattavissa siihen, että joku naapuri tulisi ja rakentaisi mun maille jonkun piha-aitan. Tässä samassa kaupunginosassa missä vallataan puistot, niin ihan kaikki kaupungin viheralueeksi merkityt palstat on jollain keinoin omittu osaksi tontteja joiden vieressä ne ovat. Vierasparkkeja, sulisverkkoja jne.
Siis ei voimassa oleva kaava vaan suunnitelma,siinä vissi ero.
Kuulostaa myös eräältä O:lla alkavalta kaupungilta. Samaisessa kaupungissa tapahtunutta: Perheenäiti oli tyytymätön siihen, että tontin viereen oli kaavoitettu kävelytie, jonka asemassa oli jo olemassa oleva polku (kaava tehty ennen talon rakentamista). Perheenäiti kasasi polun täyteen ruoho- ja lehtijätettä. Käytti sitä myös lasten ulkoiluvälineiden säilytyspaikkana.Jos kaavaan on merkitty rantaväylä niin yksikään tontti ei rajoitu rantaan asti ilman kaavamuutosta,yksikään kaupunki ei joudu näistä vääntämään kenenkään kanssa.tontin rajat on kyllä selkeästi merkitty.jos tontin ulkopuolella on ylimääraisiä rakennuksia tai muuta tavaraa niin ne on siirrettävä tai purettava.olen joutunut näistä vääntämään 30v työnipuolesta.
Ei nyt ihan noinkaan. Pelkkä kaavoitus ei muuta maan omistusta. Täällä kaupunki on joskus vuosikymmeniä sitten kaavoittanut joenrantaan kävelyväylän, mutta kaupunki ei omista kyseistä maapohjaa. Eli kaavan toteuttaakseen kaupungin pitäisi ensin lunastaa kaikista rantatonteista siivu käypään hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tontti tien lopussa. Meidän pihan läpi voi oikaista kävelytielle. Tästä on tullut hirveä ongelma. Siitä nyt oikaisee joka toinen koiranulkoiluttaja jonka täytyisi päästä kävelytieltä tälle meidän etupihalla menevälle tielle. Ei ole mitään rämeikköä vaan ihan nurmikko johon muodostunut polku. Kerran yksi urpo aikoi valittaa että kaikkihan tästä kulkee kun sanoin asiasta. Ja tämä reitti menee n. 1,5m päästä meidän olkkarin ikkunasta. Kiva kun oma koira alkaa räksyttää joka kerta kun toisten koirat jatkuvasti omalla pihalla. Pakkohan siihen aita on rakentaa.
Onko mahdollista laittaa aitaa? Istuttaa oikein piikkinen pensas esim. ruusu?
Suosittelen lämpimästi neilikkaruusua. Kaunis, nopeakasvuinen, kukkii koko kesän eikä sen läpi kyllä tule kukaan eikä mikään hyttystä suurempi.
Vielä tästä kaava-asiasta,jos kaupunki ei omista maa-alueita ni sinne on mahdotonta saada voimassa olevaa kaavaa vaan on kyseessä kaavasuunnitelma jolla ei ole mitään lain voimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteesi, tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: onko tontilla jokin maanpäällinen merkki, joka osoittaa, missä tontin rajat menevät? Olen ehkä ostamassa ok-taloa ja piirustuksissa tontin rajat toki näkyvät, mutta entä paikan päällä? Naapureita on joka suunnassa.
Yleensä maanpinnassa näkyy oranssit metallikuutiot eli rajapyykit. Jos näitä ei ole, pyytäkää ehdottomasti kaupunkia ne laittamaan. Se maksaa jonkun verran, mutta eipä tarvitse naapureiden kanssa tapella rajoista.
Hyvin usein niitä ei kyllä ole mitenkään näkyvissä, siis ainakaan niillä n. 30 okt-tontilla joita käytiin katsomassa, rajapyykit eivät olleet mitenkään esillä. Ei ole tässä meidän talossakaan, eikä ole muuten uusillakaan tonteilla (siis lähiötonteista kyse, maalla olen rajapyykkejä nähnyt). Useimmilla piha on rajattu jotenkin muuten esim pensailla tai aidoilla naapuriin, metsään päin ei välttämättä. Ja aika moni on laajentanut pihaansa sinne metsään kaupungin puolelle, ainakin puutarhajätekompostit löytyy sieltä lähes kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti sisäsiittoisuudesta jotenkin ilmenee. Pahinta on, kun serkkujaan naivien jälkeläiset levittäytyvät junttitapoineen tundralta ja maaseudulta muualle Suomeen.
No ei sinullakaan sydän ja sivistys ole parhaasta päästä. Taidat olla itse sitä mitä mölyät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tontti tien lopussa. Meidän pihan läpi voi oikaista kävelytielle. Tästä on tullut hirveä ongelma. Siitä nyt oikaisee joka toinen koiranulkoiluttaja jonka täytyisi päästä kävelytieltä tälle meidän etupihalla menevälle tielle. Ei ole mitään rämeikköä vaan ihan nurmikko johon muodostunut polku. Kerran yksi urpo aikoi valittaa että kaikkihan tästä kulkee kun sanoin asiasta. Ja tämä reitti menee n. 1,5m päästä meidän olkkarin ikkunasta. Kiva kun oma koira alkaa räksyttää joka kerta kun toisten koirat jatkuvasti omalla pihalla. Pakkohan siihen aita on rakentaa.
Onko mahdollista laittaa aitaa? Istuttaa oikein piikkinen pensas esim. ruusu?
Suosittelen lämpimästi neilikkaruusua. Kaunis, nopeakasvuinen, kukkii koko kesän eikä sen läpi kyllä tule kukaan eikä mikään hyttystä suurempi.
Rusopajuangervo tai pihlaja-angervo ei ole piikkisiä, mutta leviävät kuin tauti. Niitä pistokkaita on helppo hakea ja kaivaa sinnetänne.
Mitäpä jos olisitte ostaneet tontin ja talon vähintään kilometrin päästä lähimmästä naapurista? En voi ymmärtää näitä postimerkkitonttien omistajia-kallista eikä mitään omaa rauhaa, aivan sama olisi asua kerrostalossa tai rivarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia tapauksia (vaikka uskon että ovat totta). Ei siinä mitään jos joku ei tiedä asioita mutta yleensä näitä "lapsiperheiden suosimia omakotitaloja" rakentavat suht hyvin koulutetut ihmiset. Miksi he käyttäytyvät kuin apinat ja istuttavat lapsiin samaa mallia? Eikö ihmiset enää osaa olla huomaavaisia?
Olen lapsena ja nuorena asunut kahdessa maassa omakotitalossa. Silloin tultiin etuovelta kysymään (lapsia) ulos, nykyään ei rivarin pihalla saa edes juoda aamukahvia ilman että joku (muksu) on puolen metrin päässä tölläämässä ja mankumassa lasta ulos. Ovikelloa soitetaan 10 kertaa päivässä (miksei se tuu, koska se tulee, kauanko te syötte). Vanhemmat notkuu puhelimella ja tupakalla.
T: Se ikävä ihminen
Tämä oli kyllä todella rasittavaa. Nykyään asumme kerrostalossa, jonne ei pääse ilman ovikoodia ja lapsetkin on jo niin isoja, ettei ole kukaan mankumassa pihalle viiden minuutin välein. Rivitalo oli kyllä yhtä h e l v e t t i ä lasten kanssa asuessa tämän ongelman takia. Mutta kun ajattelin, että koitan sietää sitä, koska se oli lapsille helppoa, oli helppo mennä ulos, hyvät piha-alueet jne.
Kun asuin kerrostalossa, ovikoodia jaettiin surutta kaikille ja oli se jopa kaiverrettu usealla ulkomaankielellä jopa oven pieleen, ettei kenellekään jää epäselväksi.
Vaikka koodia vaihdeltiin, uusi oli jaossa hetken päästä.
Ihan susi keksintö koko ovikoodi.
Ollaanko asuttu samassa? Kauppakartanonkatu 16?
Tälle palstalle ei näköjään saa kirjoittaa asiallista kommenttia siitä, että jos joku tunkeutuu tontillenne, teette rikosilmoituksen. Olettaen, että teillä on tontillanne videovalvonta ja nauhoitatte tunkeutujien toiminnan. Kuka tätä palstaa moderoi?
Nykyään ihmiset on niin itsekkäitä, minkäs sille voi.
Meillä on Helsingissä kesämaja. Kun olimme tekemässä nuorna parina kauppoja, naapuri ilmoitti että on joka vuosi juhannuksena grillannut kalansa meidän rantagrillissä. Ekana vuonna näin tekikin. Naapurisovun takia ei kehdattu kieltää. Seuraavana vuonna sentään ymmärsi oma-aloitteisesti rakentaa itselleen grillin.
Mä kyllä käyttäisin pokerina kavereiden kanssa naapureiden pihaa jos he tunkisivat pentuineen mun pihalle. Esim mentäisiin sinne naapurin herran iloksi bikineissä grillaamaan yms. Saattaisi naapurin äitylin mielipide lapsensa edesottamuksista pihallani muuttua pikavauhtia.
Meillä on monen kerrostalon yhtiö. Talojen keskellä leikkipaikka, nurmikkoa, istutuksia ja pihakeinu. Tämän kesän aikana muualla asuva nuoriso on keksinyt tulla sinne hengaileen iltaisin (usein aamumyöhään). Jättävät ison sotkun, kerran kaatoivat mattotelineet ja huorittelivat mummoja. Mitähän noille keksis.