Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aivan absurdi tilanne. Ostettiin tontti ja rakennettiin talo lapsiperheiden suosimalle alueelle.
25.05.2017 |
Ei olla edes kauaa vielä asuttu ja nyt on jo kärhämää naapureiden kanssa.
Tämä tontti oli tyhjillään aika kauan, kunnes ostimme tämän. Naapuruston lapset oli ennen meidän muuttoa tottuneet leikkimään tuossa pienessä metsikössä (joka jäi meidän tontille) ja laskemaan tuota pientä kumpua pyörillä ja talvella pulkilla. Muutostamme asti naapurit puhuivat siitä, että heidän lapset aina leikkii tässä kummulla ja metsikössä, ei kiinnitetty sen suurempaa huomiota vaan luultiin, että puhuvat menneistä ajoista.
No kun aloin alkuviikosta istuttamaan kasveja tuohon kumpuun kun ajattelin, että siitä tulee kaunis sellainen kukkiva pieni "rinne". Naapurin äiti oli lastensa kanssa kävelyllä ja alkoi naureskella, että nuo kasvit ei kyllä kauaa kestä kun lapset siinä leikkii.
Totesin, että ei meillä ole lapsia. Tämän kun sanoin niin tuon naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Alkoi änkyttämään, että heidän lapset ja naapurien lapset rakastaa laskea tuota pientä kumpua. Ei millään tajunnut, että se hiton kumpu on nyt meidän tontilla ja en todellakaan halua vieraita lapsia laskemaan mäkeä omaan pihaani.
Sen jälkeen ei ole enää tervehtinyt minua, eikä ole moni muukaan.. Lisäksi puhuivat eilen todella kovaan ääneen tuossa meidän talon vieressä kulkevalla kävelytiellä, että "Hittoako tollaset snobit lastenvihaajat muuttaa lapsiperhe alueelle" jne. No ei vihata lapsia vaikka meillä ei lapsia vielä olekkaan. Että terveisiä vaan täältä idyllistä :D
Onko kaikkialla näin sairasta vai mikä noita vaivaa?
Kommentit (754)
No huh. Et ole meidän naapuri sitten. Täällä kaikille on selvää, että on omat pihat ja muualle ei pompita. Ei lapset eikä aikuiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja voi levittää lappua naapurin postilaatikoihin ja kertoa, että mies on nuoruudessaan tuomittu pedofiliasta ja nyt parantanut tapansa. Lapset ovat tervetulleita leikkimään pihaamme. Hoidamme myös lapsia tarpeen tullen.
Tai että olet katolinen pappi ja pidät lapsille kuoroharjoituksia....
Tai että olet hullu seksipervo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja voi levittää lappua naapurin postilaatikoihin ja kertoa, että mies on nuoruudessaan tuomittu pedofiliasta ja nyt parantanut tapansa. Lapset ovat tervetulleita leikkimään pihaamme. Hoidamme myös lapsia tarpeen tullen.
Tai että olet katolinen pappi ja pidät lapsille kuoroharjoituksia....
Tai että olet hullu seksipervo.
Joka ei jää kiinni koska Suomessa seksihullut kukoistaa ja tekee mitä lystää. Jopa naapureille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä paha tilanne kuin meillä aikoinaan, kun ostettiin landelta talo. Siinä paikalla oli aikoinaan ollut iso maatila ja aikojen kuluessa se oli jaettu erillisiksi tonteiksi ja annettu tilan isäntäväen lapsille jokaiselle oma tontti, mihin sitten jokainen oli rakentanut omat talonsa. Yksi sitten jossain vaiheessa halusi pois ja pisti omansa sitten myyntiin ja me ostettiin. Ei olisi kannattanut, koska se loput siitä klaanista piti tätä meidän ostamaa paikkaa yhä omanaan ja kulki ihan estoitta tontin poikki, koska ennenkin ovat niin tehneet. Me laitettiin Läpikulku kielletty -kyltti sinne pusikkoon ja siitä nousi hirveä huuto, kun vanhaisäntä meinasi saada sydänkohtauksen siitä ja uhkasi poliiseilla ja vaikka millä. Kerran yksi niitä käveli meille sisään, kun niillä sattui olemaan avain itsellään ja me ei oltu vielä vaihdettu lukkoja. No siinä sitten riideltiin eteisessä, että saako niillä avaimilla tulla sisälle vai ei. Sain pakotettua antamaan avaimet takaisin, mutta vaihdettiin seuraavana päivänä lukot, kun ei ollut todellakaan varmuutta, että montako kymmentä avainta oli pitkin sukua jaettu toisilleen. Ja sitten kun tehtiin keittiöremonttia, ja kun ne näki pihalla ne vanhat keittiöromut, niin siinä kyseltiin, että mikäs vika niissä vanhoissa kaapeissa oli, ihan hyväthän, suoraan 1970-luvulta ja ihan siistit. Just. No he sitten halusi ne kaapit itselleen takaisin, mutta mikäs siinä, ei tarvinnut maksaa kaatopaikalle viemisestä, kun roudasivat itse roskansa pois.
Eli opetus on seuraava. Kun ostat talon maalta, niin selvitä, ketä naapurustossa on. Toista kertaa en enää osta taloa tuollaisesta jaetusta tilasta. Joka tapauksessa, se oleminen oli pikku hiljaa niin tukalaa, että myytiin muutaman vuoden päästä koko roska pois.
Allekirjoitan täysin tuon, että yrittäkää ottaa naapureista edes vähän selvää!
Me ostettiin muutaman hehtaarin metsäinen ja rakentamaton tontti, jonka ympärillä on pienempiä tontteja taloineen. Pari naapuria ovat meidän omistamisen aikana mm. kaataneet puita luvatta, ajelevat moottoriajoneuvoilla metsässä, vahingoittaneet meidän omaisuutta. Mulkkuja olemme kuulemma me, koska olemme asiasta kehdanneet valittaa ja vaatia muutosta. Iloista rakennushanketta vaan meille, parempi aloittaa kunnon aidalla.
Noinhan se menee aina eli jos valitat sulle tehdystä vääryydestä, sulle kostetaan. Hiljaa pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia tapauksia (vaikka uskon että ovat totta). Ei siinä mitään jos joku ei tiedä asioita mutta yleensä näitä "lapsiperheiden suosimia omakotitaloja" rakentavat suht hyvin koulutetut ihmiset. Miksi he käyttäytyvät kuin apinat ja istuttavat lapsiin samaa mallia? Eikö ihmiset enää osaa olla huomaavaisia?
Olen lapsena ja nuorena asunut kahdessa maassa omakotitalossa. Silloin tultiin etuovelta kysymään (lapsia) ulos, nykyään ei rivarin pihalla saa edes juoda aamukahvia ilman että joku (muksu) on puolen metrin päässä tölläämässä ja mankumassa lasta ulos. Ovikelloa soitetaan 10 kertaa päivässä (miksei se tuu, koska se tulee, kauanko te syötte). Vanhemmat notkuu puhelimella ja tupakalla.
T: Se ikävä ihminen
Tämä oli kyllä todella rasittavaa. Nykyään asumme kerrostalossa, jonne ei pääse ilman ovikoodia ja lapsetkin on jo niin isoja, ettei ole kukaan mankumassa pihalle viiden minuutin välein. Rivitalo oli kyllä yhtä h e l v e t t i ä lasten kanssa asuessa tämän ongelman takia. Mutta kun ajattelin, että koitan sietää sitä, koska se oli lapsille helppoa, oli helppo mennä ulos, hyvät piha-alueet jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi mitään sille, että sympatiani jotenkin ovat kivan leikkipaikkansa menettäneiden lasten puolella. Itse kun kaipaan vieläkin lapsuuden leikkipaikkojani. Ehkäpä antaisin lasten jatkaa leikkijään ja tekisin istutukseni muualle. Voihan sitä lasten riemustakin iloita. (Itse olen lapseton.)
Naapureilla on tietenkin täysi oikeus olla tervehtimättä aloittajaa. Eihän tuossa mitään kränää vielä ole syntynyt, ainoastaan viileät suhteet.
Vierailija kirjoitti:
yleensä näitä "lapsiperheiden suosimia omakotitaloja" rakentavat suht hyvin koulutetut ihmiset. Miksi he käyttäytyvät kuin apinat ja istuttavat lapsiin samaa mallia? Eikö ihmiset enää osaa olla huomaavaisia?
Näissä suht hyvin koulutetuissa ihmisissä on usein juuri niitä, joiden mielestä Minun lapselleni vain parasta (paino sanalla minun), lapsi on se elämän lellitty keskipiste jonka ehdoilla mennään ja jolle ei poikkipuolista sanaa haluta sanoa.
Rahvaamman väen keskuudessa voidaan pitää enemmän kuria.
Arvaapa, kumman porukan vanhemmista on minulle enemmän vaivaa kotiinsoittojen ym. muodossa?
- ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi mitään sille, että sympatiani jotenkin ovat kivan leikkipaikkansa menettäneiden lasten puolella. Itse kun kaipaan vieläkin lapsuuden leikkipaikkojani. Ehkäpä antaisin lasten jatkaa leikkijään ja tekisin istutukseni muualle. Voihan sitä lasten riemustakin iloita. (Itse olen lapseton.)
Naapureilla on tietenkin täysi oikeus olla tervehtimättä aloittajaa. Eihän tuossa mitään kränää vielä ole syntynyt, ainoastaan viileät suhteet.
Ongelma on siinä, että ne lapset ei useimmiten ymmärrä että ovat saaneet erikoisoikeuden leikkiä tietyssä paikassa. Leikit tuppaa levitä pitemmällekin. Ja mitä jos tontin omistaja haluaa ottaa koiran, on niitäkin tilanteita ollut missä naapurit on vaatineet omistajaa luopumaan koirastaan että heidän kissansa tai lapsensa tai mikä milloinkin uskaltaa vapaasti liikkua siellä koiran omistajan tontilla. Ja mitä sitten kun ne mukulat alkaa syömään omenat ja marjat joille itsellekin olisi käyttöä, juosta taloa ympäri ja kurkkia sisälle? Käydä soittelemassa ovikelloa että on jano ja vessahätä ja sitä sun tätä. Lapset vaan ei useinkaan ymmärrä mikä on sopivaa ja mikä epäsopivaa, ja sittenkin kun alkavat ymmärtää ottavat tuollaisen tavan leikkipaikan itsestäänselvyytenä että siellä saa mellastaa, kun ennenkin on saanut. Lapset vaan on näissä asioissa tyhmiä, varsinkin kun vanhemmat ei jaksa kasvattaa. Ei se oppi itsestään niiden päähän ilmaannu, vaan jonkun pitää opettaa.
Näinhän se menee - kun on totuttu tekemään jotakin niin kestää aikansa että tottumukset muuttuu. Aikanaan kun vanhemmat rakensi kulmatontille talon, nähtiin kaikenlaisia sirkusesityksiä, milloin kuljettiin pihan poikki ja kiipeiltiin sitten aitojen yli (aiemmin meni polku tontin läpi), milloin jojotettiin koiria skeidantamaan keskelle tonttia aidan alta (poronsarviöljy tontin reunoille auttoi kummasti). Ajan mittaan oppivat, vaan hauskahan noita oli partsilta katsoa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tontti tien lopussa. Meidän pihan läpi voi oikaista kävelytielle. Tästä on tullut hirveä ongelma. Siitä nyt oikaisee joka toinen koiranulkoiluttaja jonka täytyisi päästä kävelytieltä tälle meidän etupihalla menevälle tielle. Ei ole mitään rämeikköä vaan ihan nurmikko johon muodostunut polku. Kerran yksi urpo aikoi valittaa että kaikkihan tästä kulkee kun sanoin asiasta. Ja tämä reitti menee n. 1,5m päästä meidän olkkarin ikkunasta. Kiva kun oma koira alkaa räksyttää joka kerta kun toisten koirat jatkuvasti omalla pihalla. Pakkohan siihen aita on rakentaa.
Onko mahdollista laittaa aitaa? Istuttaa oikein piikkinen pensas esim. ruusu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia tapauksia (vaikka uskon että ovat totta). Ei siinä mitään jos joku ei tiedä asioita mutta yleensä näitä "lapsiperheiden suosimia omakotitaloja" rakentavat suht hyvin koulutetut ihmiset. Miksi he käyttäytyvät kuin apinat ja istuttavat lapsiin samaa mallia? Eikö ihmiset enää osaa olla huomaavaisia?
Olen lapsena ja nuorena asunut kahdessa maassa omakotitalossa. Silloin tultiin etuovelta kysymään (lapsia) ulos, nykyään ei rivarin pihalla saa edes juoda aamukahvia ilman että joku (muksu) on puolen metrin päässä tölläämässä ja mankumassa lasta ulos. Ovikelloa soitetaan 10 kertaa päivässä (miksei se tuu, koska se tulee, kauanko te syötte). Vanhemmat notkuu puhelimella ja tupakalla.
T: Se ikävä ihminen
Tämä oli kyllä todella rasittavaa. Nykyään asumme kerrostalossa, jonne ei pääse ilman ovikoodia ja lapsetkin on jo niin isoja, ettei ole kukaan mankumassa pihalle viiden minuutin välein. Rivitalo oli kyllä yhtä h e l v e t t i ä lasten kanssa asuessa tämän ongelman takia. Mutta kun ajattelin, että koitan sietää sitä, koska se oli lapsille helppoa, oli helppo mennä ulos, hyvät piha-alueet jne.
Kun asuin kerrostalossa, ovikoodia jaettiin surutta kaikille ja oli se jopa kaiverrettu usealla ulkomaankielellä jopa oven pieleen, ettei kenellekään jää epäselväksi.
Vaikka koodia vaihdeltiin, uusi oli jaossa hetken päästä.
Ihan susi keksintö koko ovikoodi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tontti on päättyvän tien päässä mutta aidasta, porteista ja kylteistä huolimatta joka kevät/kesä jokunen pyöräilijä ajaa puoleen väliin meidän pihaa kasvimaan keskelle ja ihmettelee mihin tie loppui. En käsitä. Aina saa pelätä että koira käy vielä kiinni koska minun vikahan se tietenkin olisi lopulta.
Pitääkö siihen laittaa joku kyltti, yleinen tie päättyy tms? Ja umpikujan merkki?
Meillä on mökki saaressa ja täällä saaren keskellä kulkee sellainen kävelypolku, josta ei aina ota selvää miten se jatkuu. Täällä on yksi mökinomistaja ilmeisesti saanut tontilleen noita harhailijoita ja laittanut sinne metsän keskelle kyltin, joka ilmoittaa että on umpikuja ja pihatie tms. Että tietävät ihmiset, ettei se tonttien välissä kulkeva polku jatku sinne.
Vierailija kirjoitti:
En usko minäkään. Jokuhan sen tontin on omistanut ennen ap:ta ja pientaloalueilla ollaan tosi tarkkoja, ettei mennä toisten tonteille ilman lupaa.
Älä nyt viitsi taas. Etkö ymmärrä, että jos on rakentamaton tontti, siis tontti, jolla sen omistaja ei ole asunut, niin ihan normaalia, ettei se omistaja silloin seiso siellä kytiksellä, vaan tonttia voi käyttää. Oliko liian
vaikea?
Ihan luontevaa, että kaikki oat lapsensa sinne usuttaneet, jotteivät koko kylän kakarat tule omaan pihaan.
Ukon toki, että tänä päivänä voi olla näitäkin vanhempia, jotka toimivat kuten aloittaja kertoi naapureittensa toimivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi mitään sille, että sympatiani jotenkin ovat kivan leikkipaikkansa menettäneiden lasten puolella. Itse kun kaipaan vieläkin lapsuuden leikkipaikkojani. Ehkäpä antaisin lasten jatkaa leikkijään ja tekisin istutukseni muualle. Voihan sitä lasten riemustakin iloita. (Itse olen lapseton.)
Naapureilla on tietenkin täysi oikeus olla tervehtimättä aloittajaa. Eihän tuossa mitään kränää vielä ole syntynyt, ainoastaan viileät suhteet.
Niin, ihmisillä on oikeus olla lapsellisia, mutta ehkä kaikkia tuommoisia oikeuksia ei kannata käyttää.
Hyvät naapuruussuhteet tekevät omastakin olemisesta mukavampaa.
Ei ole iso vaiva tervehtiä, kuten normaaleihin tapoihin kuuluu. Sen enempää juttelua ei keneltäkään pidäkään odottaa, ellei se joku halua.
Anteesi, tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: onko tontilla jokin maanpäällinen merkki, joka osoittaa, missä tontin rajat menevät? Olen ehkä ostamassa ok-taloa ja piirustuksissa tontin rajat toki näkyvät, mutta entä paikan päällä? Naapureita on joka suunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä paha tilanne kuin meillä aikoinaan, kun ostettiin landelta talo. Siinä paikalla oli aikoinaan ollut iso maatila ja aikojen kuluessa se oli jaettu erillisiksi tonteiksi ja annettu tilan isäntäväen lapsille jokaiselle oma tontti, mihin sitten jokainen oli rakentanut omat talonsa. Yksi sitten jossain vaiheessa halusi pois ja pisti omansa sitten myyntiin ja me ostettiin. Ei olisi kannattanut, koska se loput siitä klaanista piti tätä meidän ostamaa paikkaa yhä omanaan ja kulki ihan estoitta tontin poikki, koska ennenkin ovat niin tehneet. Me laitettiin Läpikulku kielletty -kyltti sinne pusikkoon ja siitä nousi hirveä huuto, kun vanhaisäntä meinasi saada sydänkohtauksen siitä ja uhkasi poliiseilla ja vaikka millä. Kerran yksi niitä käveli meille sisään, kun niillä sattui olemaan avain itsellään ja me ei oltu vielä vaihdettu lukkoja. No siinä sitten riideltiin eteisessä, että saako niillä avaimilla tulla sisälle vai ei. Sain pakotettua antamaan avaimet takaisin, mutta vaihdettiin seuraavana päivänä lukot, kun ei ollut todellakaan varmuutta, että montako kymmentä avainta oli pitkin sukua jaettu toisilleen. Ja sitten kun tehtiin keittiöremonttia, ja kun ne näki pihalla ne vanhat keittiöromut, niin siinä kyseltiin, että mikäs vika niissä vanhoissa kaapeissa oli, ihan hyväthän, suoraan 1970-luvulta ja ihan siistit. Just. No he sitten halusi ne kaapit itselleen takaisin, mutta mikäs siinä, ei tarvinnut maksaa kaatopaikalle viemisestä, kun roudasivat itse roskansa pois.
Eli opetus on seuraava. Kun ostat talon maalta, niin selvitä, ketä naapurustossa on. Toista kertaa en enää osta taloa tuollaisesta jaetusta tilasta. Joka tapauksessa, se oleminen oli pikku hiljaa niin tukalaa, että myytiin muutaman vuoden päästä koko roska pois.
Allekirjoitan täysin tuon, että yrittäkää ottaa naapureista edes vähän selvää!
Me ostettiin muutaman hehtaarin metsäinen ja rakentamaton tontti, jonka ympärillä on pienempiä tontteja taloineen. Pari naapuria ovat meidän omistamisen aikana mm. kaataneet puita luvatta, ajelevat moottoriajoneuvoilla metsässä, vahingoittaneet meidän omaisuutta. Mulkkuja olemme kuulemma me, koska olemme asiasta kehdanneet valittaa ja vaatia muutosta. Iloista rakennushanketta vaan meille, parempi aloittaa kunnon aidalla.Meillä juuri tilanne,jossa ulkopuolinen alkanut rakentaa mökkiä suvun vanhalle maalle. Tulemme tekemään tuon ihmisen elämästä helvettiä,koska ei suostunut myymään tonttia meille.
Myi tai ei, se on aivan sama, koska kaltaisenne ihmiset ovat suoraan hel..tistä ja käyttäytyvät sillä tavoin ihan kaikkia kohtaan. Paikkanne ei ole vapaassa yhteiskunnassa, vaan jossain suljetussa laitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo nyt vielä mitää mut meillä seisoi marjastaja 2m ikkunasta grillin vieressä ämpäri kädessään. Ja yksi aamu herätessäni toinen poimi marjoja pihastamme vesisateessa.
Hyvähän on poimia paikassa jossa käy heittämässä aamuvedet.
Vierailija kirjoitti:
Anteesi, tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: onko tontilla jokin maanpäällinen merkki, joka osoittaa, missä tontin rajat menevät? Olen ehkä ostamassa ok-taloa ja piirustuksissa tontin rajat toki näkyvät, mutta entä paikan päällä? Naapureita on joka suunnassa.
Yleensä maanpinnassa näkyy oranssit metallikuutiot eli rajapyykit. Jos näitä ei ole, pyytäkää ehdottomasti kaupunkia ne laittamaan. Se maksaa jonkun verran, mutta eipä tarvitse naapureiden kanssa tapella rajoista.
Omat lapset ovat aikuisia mutta naapureilla on yhteensä 7 lasta, vanhimmat aloittaneet koulun. Ei ole koskaan yksikään eksynyt meidän pihaan.
Alue: Aihe vapaa
Jos kaavaan on merkitty rantaväylä niin yksikään tontti ei rajoitu rantaan asti ilman kaavamuutosta,yksikään kaupunki ei joudu näistä vääntämään kenenkään kanssa.tontin rajat on kyllä selkeästi merkitty.jos tontin ulkopuolella on ylimääraisiä rakennuksia tai muuta tavaraa niin ne on siirrettävä tai purettava.olen joutunut näistä vääntämään 30v työnipuolesta.