Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???
25.05.2017 |
"Mikkelissä englannin opetus alkaa toisella luokalla. Neljännellä luokalla on mahdollista aloittaa koko perusasteen kestävä valinnaiskielen opiskelu. Ruotsi alkaa kuudennella luokalla.
— Uudistus on saattanut kääntyä itseään vastaan. "
"Rantakylän yhtenäiskoulun neljännellä luokalla ei ensi syksynä aloita yhtään vapaaehtoista A-kielen ryhmää. Tämä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun ryhmä jää koulussa perustamatta. "
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/kolme-kielta-tuntuu-monesta-jo…
Kommentit (134)
Mä vihaan kielten opiskelua,
Se on ihan kamalaa jostain kirjasta!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.
Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.
Kuinkas monta tuntia vuorokaudessa lapsellasi käytettävissä? - On totta, että jos osaa yhtä vierasta kieltä niin on helpompi varmasti oppia toistakin vierasta kieltä. Mutta useimmat meistä tarvitsee aikaa myös oppiakseen tuon yhdenkin. Ei ruotsi niin helppo kieli ole omaksua, etteikö sen opiskelu vaatisiuseimmilta myös opettelua ja töitä. Toki se saattaa olla helpompi oppia kun mandariininkiina. Mutta toisaalta kummallakohan pärjäisi paremmin globaalisti? Tai olisiko kenties isompi ongelma, jos lapsi opiskelisi vaikka mandariininkiinaa ja ruotsinkielen asemasta saksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mekin ollaan viisivuotiaista asti lapsiamme erikseen kuskattu kielten opintojen perässä ja tehty tuhansia tunteja töitä sen kielitaidon eteen.
Saapa nähdä kummat lapset tulevaisuudessa pärjää työelämässä. Savolainen mykkä tollo vai kielitaitoinen ja ahkera helsinkiläinen.
Jos sua pätkääkään kiinnostaisi lastesi työelämä, niin sä et pakko-opettaisi niille turhia kieliä, vaan jotain oikeasti hyödyllistä. Kieli on kommunikaatioväline ja on kaikkein optimaalisinta käyttää vain yhtä kieltä ja hyödyntää rajallinen opiskeluaika johonkin sovellettavaan tietoon. Valitettavasti kun muu maailma ei Suomea puhu, niin täällä täytyy tuhlata aikaa myös englantiin. Pölvästi sen sijaan tuhlaa aikaansa vapaaehtoisesti vielä johonkin ruotsiin, jolla ei todellakaan tee yhtään mitään.
Teknologiaa kehittämällä moderni maailma on rakennettu, eikä sönköttämällä kieliä, joita ei hyvin edes tule osaamaan peruskoulutunneilla.
Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.
Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.
Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.
Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.
Kuinkas monta tuntia vuorokaudessa lapsellasi käytettävissä? - On totta, että jos osaa yhtä vierasta kieltä niin on helpompi varmasti oppia toistakin vierasta kieltä. Mutta useimmat meistä tarvitsee aikaa myös oppiakseen tuon yhdenkin. Ei ruotsi niin helppo kieli ole omaksua, etteikö sen opiskelu vaatisiuseimmilta myös opettelua ja töitä. Toki se saattaa olla helpompi oppia kun mandariininkiina. Mutta toisaalta kummallakohan pärjäisi paremmin globaalisti? Tai olisiko kenties isompi ongelma, jos lapsi opiskelisi vaikka mandariininkiinaa ja ruotsinkielen asemasta saksaa?
24.
Se yksi kieli lisää kaksi viikkotuntia. Eli ei ole ongelma lukea esim kahta ylimääräistä. Se on silti vain neljä viikkotuntia.
Hän olisi voinut ottaa myös saksan. Osa otti. Minun lapseni ottaa sen yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.
Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.
Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.
Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse lukenut ilman ongelmia englannin, ruotsin ja saksan.
Se olisi nykyäänkin ihan mahdollista, valitsemalla yläasteen 8. luokalla saksa/venäjä/ranska. Lisäksi lukiossa on tilaa vielä 4.lle kielelle.
Ongelmana on se, etteivät vanhemmat enää ohjaa lapsiaan kielten pariin. Lapsella olisi ollut mahdollisuus 6.lla ottaa venäjä valinnaisena, mutta ryhmään ei tullut riittävädti ilmoittautumisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.
Ei.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kielet ovat se avain.
Sitäpaitsi tulevaisuudessa se kielitaito on juuri se asia, millä siitä tasapäisestä matemaatikkolaumasta erottuu helmet.
Matikka ja koelet eivät myöskään ole toisensa poissulkevia... voi lukea molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsittajien mielestä pakkoruotsi ei ole mistään pois.
Olisi kiva kuulla joltain pakkoruotsittajalta mielipide Ahvenanmaan tilanteesta. Sieltähän poistettiin pakkosuomi kaikista kouluista, koska sen katsottiin olevan este monipuolisemmalle kielten opiskelulle.
Miten se on mahdollista? Ei kai pakkosuomi ole mistään pois?
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.
Olen DI ja tarvitsen työssäni englantia, ruotsia ja saksaa. Myösin ranskasta olisi hyötyä. Pelkästää englantia tarvitaan jo tekniikan alan yliopisto-opinnoissa, lisäksi meillä oli saksalainen oppikirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.
Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.
Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.
Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.
Sä ihan tosissas rinnastat ihmisen oikeuden käyttää äidinkieltään johonkin symboliin? Vau.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.
Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.
Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.
Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.
Sä ihan tosissas rinnastat ihmisen oikeuden käyttää äidinkieltään johonkin symboliin? Vau.
Eikö saamenkielisillä sitten olekaan oikeutta käyttää äidinkieltään? Vai mitä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään maailmassa ei ole pakkkoruotsimme kaltaista järjestelyä, jossa pieni vähemmistökieli on pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.
Meillä nuoret lukevat enemmän vieraita kieliä kuin muualla Euroopassa, mutta pakkoruotsi syö kielitaidolta laajuuden. Siksi esimerkiksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, että se ahvenanmaalaisten mukaan söi nuorten muun kielitaidon. Aivan saman tekee toki pakkoruotsi mannermaalla.
Opetusneuvokset vetosivat äskettäin Hesarissa: tehdään englannista pakollinen (nyt valinnainen) ja ruotsista valinnainen (nyt pakollinen) - näin saadaan kieliopinnot laajemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän pienessä koulussa A2-kieleksi oli tarjolla vain ruotsi. Ymmärrettävästi kukaan ei valinnut sitä, tuleehan se kuutosella joka tapauksessa, 2 vuotta lisäopiskelua alakoulussa ei paranna taitoa mitenkään merkittävästi.
Aikanaan ruotsinkielen otti 20 vapaaehtoisena neloselta. Muuta ei ollut tarjolla.
Vapaaehtoiseksi ja jos yksikin haluaa kun hänelle ruotsinkieltä. Huomaavat myöhemmin että hitsi olisi kantsinut ottaa ruotsinkieli. Hmmm virkaruotsi. Pakollinen suorittaa.
Täällä on hehkutettu Helsingin koulujen kielivalikoimia. Puppua! Itse sain taistella, jotta lähiökouluumme saatiin tänä syksynä A2 ryhmä. Viimeistä vaadittavaa oppilasta etsittiin pitkään. Kysyin mahdollisuutta vaihtaa lapsi naapurikouluun, johon oli tulossa ryhmä. Koulun oppilasmäärä oli täynnä joten vaihto mahdotonta. Koulu ei myöskään suostunut järjestelyyn, jossa oppilaat olisivat osallistuneet A2-opetukseen naapurikoulussa ja muuten jatkaneet omassa koulussa. Ja koulujen etäisyys toisistaan noin 600 metriä.
Vierailija kirjoitti:
Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.
Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.
Nyt on kahden lukiolaisen äitinä pakko puuttua tohon kurssimäärään. Ylioppilaskokeissa tarvittavia kursseja on A-ruotsissa 8, B-ruotsissa 7 ja terveystiedossa 3 eli kyllähän noissa kurssimäärissä on eroja mutta ei sentään noin suuria.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoiseksi ja jos yksikin haluaa kun hänelle ruotsinkieltä. Huomaavat myöhemmin että hitsi olisi kantsinut ottaa ruotsinkieli. Hmmm virkaruotsi. Pakollinen suorittaa.
Virkamiesruotsihan on pelkkä vitsi. Se tietysti poistetaan samalla, kun pakkoruotsi poistuu.
Alue: Aihe vapaa
Niin, Suomessa on niin perverssit lait, että 0,5 % ruotsinkielistä tekee kaupungista kaksikielisen. Tällaiset lait pitäisi kumota välittömästi, ei vastaavaa ole missään muualla.