Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???
25.05.2017 |
"Mikkelissä englannin opetus alkaa toisella luokalla. Neljännellä luokalla on mahdollista aloittaa koko perusasteen kestävä valinnaiskielen opiskelu. Ruotsi alkaa kuudennella luokalla.
— Uudistus on saattanut kääntyä itseään vastaan. "
"Rantakylän yhtenäiskoulun neljännellä luokalla ei ensi syksynä aloita yhtään vapaaehtoista A-kielen ryhmää. Tämä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun ryhmä jää koulussa perustamatta. "
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/kolme-kielta-tuntuu-monesta-jo…
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
EU on nykyään kotimaamme. EU:ssa tarvitaam mm. saksan ja ranskan osaamista.
Mä olisin tarvinnut työelämässä turkkia ja kiinaa. Repikää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt siis jotain uutta nippelikonstia kokeilemaan, jolla kuvitellaan voivan monipuolistaa kielivalintoja, mutta jossa pakkoruotsi on kaiken a ja o. Jatketaan maailman tappiin kaikenlaisia kokeiluja, kunhan vaan pakkoruotsi säilyy. Jälkeenpäin "ihmetellään", että mitäs nyt, kun ei toimi taaskaan. Kuitenkin vastaus on aivan käden ulottuvilla, eli pakkoruotsin lopettaminen. Melkoista teatteria, jonka tajuavat kaikki. Vain poliitikot ja media ovat "ihmeissään", kuitenkin tietäen oikean vastauksen, eli pakkoruotsista luopumisen. Toivottavasti tämä pakkoruotsi näivettää edelleen osaamista ja mielenkiintoa muihin kieliin, vaikka siihen pisteeseen, että kukaan ei osaa mitään muuta kuin ruotsia välttävästi, mutta jota kukaan ei tarvitse.
Missään muualla ei taatusti ole niin tyhmiä poliitikkoja kuin Suomessa. Suomelle vienti on hyvin tärkeää ja viennissä kielitaito on hyvin tärkeää. No, Suomessa sitten laitetaan kaikki resurssit mahdollisimman tarpeettoman ruotsin pakko-opettamiseen kaikilla kouluasteilla... Jopa elinkeinoelämän äänitorvi Kokoomus on ohittanut täysin Elinkeinoelämän keskusliiton esittämät toiveet pakkoruotsin poistamisesta. Kokoomukselle on tärkeämpää nuolla RKP:tä kuin kuunnella äänestäjiään !!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.
Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.
Pakkoruotsittajathan eivät koskaans uostu myöntämään todellista ongelmaa. Heidän vakiovastaus on aina se, että kunhan vaan aikaistetaan pakkoa ja kehitetään opetusmenetelmiä, niin ihan just nyt heti kohta ruotsin opiskelu nousee uuteen kukoistukseen ja kaikki oppivat hyötyruotsia ilolla ja riemuiten!
Ei kannatta pidätellä hengitystä sitä odotellessa...
Kieliä kannattaa alkaa opiskella jo viisivuotiaana ja kieliä pitää voida ottaa alakoulussa useita.
Nyt on kunnat säästösyistä ajaneet alas sitä kielitarjontaa. Esim ryhmäkoon minimivaatimuksia on nostettu ja poikkeavam kielipolun valinneita valjastetaan mm mamujen suomen kielen opettajiksi ja heitä riepotellaan sinne tänne.
Meilläkin Helsingin kaupunki oli ajaa lapsen kotiopetukseen koulu-uudistuksillaan. En tod kuskaa lasta 15 kilsan päähän luokkaan jossa ei osata suomea. Jotta hän hoitaisi sen mikä kuuluu kaupungille.
"Kielet eivät poissulje toisiaan" Tässähän on montaa kertaa todettu, että kyllä sulkee, koska koulussa on tunteja rajattu määrä. Sitäpaitsi nykyään niitä muiden kielten ryhmiä ei kunnat perusta, joten mites luet muita kieliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.
Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.
Pakkoruotsittajathan eivät koskaans uostu myöntämään todellista ongelmaa. Heidän vakiovastaus on aina se, että kunhan vaan aikaistetaan pakkoa ja kehitetään opetusmenetelmiä, niin ihan just nyt heti kohta ruotsin opiskelu nousee uuteen kukoistukseen ja kaikki oppivat hyötyruotsia ilolla ja riemuiten!
Ei kannatta pidätellä hengitystä sitä odotellessa...
Kieliä kannattaa alkaa opiskella jo viisivuotiaana ja kieliä pitää voida ottaa alakoulussa useita.
Nyt on kunnat säästösyistä ajaneet alas sitä kielitarjontaa. Esim ryhmäkoon minimivaatimuksia on nostettu ja poikkeavam kielipolun valinneita valjastetaan mm mamujen suomen kielen opettajiksi ja heitä riepotellaan sinne tänne.
Meilläkin Helsingin kaupunki oli ajaa lapsen kotiopetukseen koulu-uudistuksillaan. En tod kuskaa lasta 15 kilsan päähän luokkaan jossa ei osata suomea. Jotta hän hoitaisi sen mikä kuuluu kaupungille.
Helsinki lisäsi valtakunnallisen aikaistuksen lisäksi pakkoruotsin pakollista tuntimäärää kolmanneksella, koska Helsinki on muka "vahvasti kaksikielinen kaupunki". Todellisuudessa Helsinki ei täytä edes laissa määritettyä minimiprosenttirajaa kaksikieliselle kaupungille, joten en ymmärrä, missä fantasiamaailmassa elää ihmiset, joiden mielestä kyse on vahvasta kaksikielisyydestä. Ruotsinkielisiä on Helsingissä siis alle 6 % asukkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kielet eivät poissulje toisiaan" Tässähän on montaa kertaa todettu, että kyllä sulkee, koska koulussa on tunteja rajattu määrä. Sitäpaitsi nykyään niitä muiden kielten ryhmiä ei kunnat perusta, joten mites luet muita kieliä?
Niin. Niitä ryhmien minimikokorajoja on nostettu. Ja käytännössä on vaikeaa valita muuta kuin se tuttu ja turvallinen, koska perheet ei tiedä missä opetus on. Nämä ovat tietoisia ratkaisuja, joista luopumalla kielet alkaisi kummasti kiinnostaa.
Minun lapseni lukee kolmea a-kieltä ja ne kaksi ylimääräistä on vain lisätunteja. Niin se järjestetään.
Kaikki lapseni ovat myös käyneet englanninkielisen eskarin, siis jo ennen koulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt siis jotain uutta nippelikonstia kokeilemaan, jolla kuvitellaan voivan monipuolistaa kielivalintoja, mutta jossa pakkoruotsi on kaiken a ja o. Jatketaan maailman tappiin kaikenlaisia kokeiluja, kunhan vaan pakkoruotsi säilyy. Jälkeenpäin "ihmetellään", että mitäs nyt, kun ei toimi taaskaan. Kuitenkin vastaus on aivan käden ulottuvilla, eli pakkoruotsin lopettaminen. Melkoista teatteria, jonka tajuavat kaikki. Vain poliitikot ja media ovat "ihmeissään", kuitenkin tietäen oikean vastauksen, eli pakkoruotsista luopumisen. Toivottavasti tämä pakkoruotsi näivettää edelleen osaamista ja mielenkiintoa muihin kieliin, vaikka siihen pisteeseen, että kukaan ei osaa mitään muuta kuin ruotsia välttävästi, mutta jota kukaan ei tarvitse.
Missään muualla ei taatusti ole niin tyhmiä poliitikkoja kuin Suomessa. Suomelle vienti on hyvin tärkeää ja viennissä kielitaito on hyvin tärkeää. No, Suomessa sitten laitetaan kaikki resurssit mahdollisimman tarpeettoman ruotsin pakko-opettamiseen kaikilla kouluasteilla... Jopa elinkeinoelämän äänitorvi Kokoomus on ohittanut täysin Elinkeinoelämän keskusliiton esittämät toiveet pakkoruotsin poistamisesta. Kokoomukselle on tärkeämpää nuolla RKP:tä kuin kuunnella äänestäjiään !!!
Mikä RKP?
Ruotsin Kielen Pakottajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Ruotsin kieltä ei kuule koskaan eikä missään Suomessa, paitsi silloin kun Ruotsin laivat ovat saapuneet Helsinkiin. Se mitä täällä kuulee, on Muumi(o)ruotsia!!! Oj se oli kiva de kun tulit besöka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mekin ollaan viisivuotiaista asti lapsiamme erikseen kuskattu kielten opintojen perässä ja tehty tuhansia tunteja töitä sen kielitaidon eteen.
Saapa nähdä kummat lapset tulevaisuudessa pärjää työelämässä. Savolainen mykkä tollo vai kielitaitoinen ja ahkera helsinkiläinen.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Kieltämättä silloin tällöin tv:stä tulee ruotsalaisia dekkareita. Kotimainen ohjelmahan ei ole ruotsinkielistä vaan suomenruotsinkielistä. Itse paheksun, että kielestä käytetään väheksyvästi nimitystä muumiruotsi. Suomenruotsi on kuitenkin arvokas ja tärkeä osa Suomen kulttuuria ja historiaa. Se on myös sivistyksen kieli.
Alue: Aihe vapaa
Ruotsin kieli ei ole kaikille kuuluva kansalaistaito koska 74% väestöstä vastustaa sitä. Asiasta ei ole kysytty kansalaisia vain RKPltä.
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Viime vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonom…