Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???

Syytä pakkoruotsiin on todella vaikea ja nolo selittää Pohjoismaiden ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille. Se näyttää siltä, että muutaman prosentin vuoksi koko väestö pakotetaan lukemaan marginaalikieltä, koska Suomi on ollut 200 vuotta sitten siirtomaa. Tämä kuulostaa esim. amerikkalaisilta täysin käsittämättömältä. Siirtomaissa valloittajan kieli on usein säilynyt kansalliskielenä, koska maassa on ollut useita eri etnisiä ryhmiä ja kieliä, ja tuollon valloittajan kieli on ollut ainoa yhteinen kieli. Suomessa ei ole näinkään, vaan on kansankielinen kulttuuri ja sivistys. Silti ei uskalleta katkaista napanuoraa muinaisen suurvaltastatuksensa ja relevanssinsa viimeistään Suuressa Pohjan Sodassa menettäneeseen emämaahan.

Ja muuten, kirjoitin ruotsista laudaturin ja olen kääntänyt asiantunitjana erityisalojen ruotsinkielisiä kirjoja suomeksi, joten käsitykseni ei liity mitenkään kielitaitooni. Osaan itse asiassa kahdeksaa kieltä ja siksi pidän ruotsia melkoisena turhakkeena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Kuinkas monta tuntia vuorokaudessa lapsellasi käytettävissä? - On totta, että jos osaa yhtä vierasta kieltä niin on helpompi varmasti oppia toistakin vierasta kieltä. Mutta useimmat meistä tarvitsee aikaa myös oppiakseen tuon yhdenkin. Ei ruotsi niin helppo kieli ole omaksua, etteikö sen opiskelu vaatisiuseimmilta myös opettelua ja töitä. Toki se saattaa olla helpompi oppia kun mandariininkiina. Mutta toisaalta kummallakohan pärjäisi paremmin globaalisti? Tai olisiko kenties isompi ongelma, jos lapsi opiskelisi vaikka mandariininkiinaa ja ruotsinkielen asemasta saksaa?   

24.

Se yksi kieli lisää kaksi viikkotuntia. Eli ei ole ongelma lukea esim kahta ylimääräistä. Se on silti vain neljä viikkotuntia.

Hän olisi voinut ottaa myös saksan. Osa otti. Minun lapseni ottaa sen yläkoulussa.

Lapsesi oppii kyllä huomattavan helposti vieraita kieliä. - Itse tarvitsen varmasti ainakin toiset kaksi tuntia usein enemmänkin tunteja oppiakseni vierasta kieltä. - Pelkkä koulussa oppitunnilla tapahtuva opetus ei riitä minulla kielen oppimiseen, joten joudun käyttämään siihen osan "vapaa-ajastani" - tai oikeammin ajasta jonka olen  varannut tai olen ollut "pakotettu" varaamaan koulun ulkopuolella tapahtuvaan opiskeluun. - Ei minua varsinaisesti kukaan pakota, mutta tulokset oppimistuloksissani olisivat vielä nykyistäkin huonommat, jollen opskelisi ja valmistautuisi oppitunneille osaksi myös kotona/ oppituntien ulkopuolella. - Tämä aika on sitten piis kaikesta muusta, mutta en varmasti ole ainoa joka näin tekee. Itse asiassa tälle ajankäytölle on ihan oma kutsumannimi: läksyjen teko.       

Vierailija kirjoitti:

Vapaaehtoiseksi ja jos yksikin haluaa kun hänelle ruotsinkieltä. Huomaavat myöhemmin että hitsi olisi kantsinut ottaa ruotsinkieli. Hmmm virkaruotsi. Pakollinen suorittaa.

Sun suomen kielen opinnot ovat tainneet jäädä kesken?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsitettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).

Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.

Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.

Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?

Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.

Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.

Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.

Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.

Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa.  Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.

Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.

Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.

Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.

Sä ihan tosissas rinnastat ihmisen oikeuden käyttää äidinkieltään johonkin symboliin? Vau.

Eikö saamenkielisillä sitten olekaan oikeutta käyttää äidinkieltään? Vai mitä tarkoitat?

Saamenkielisillä on oikeus sekä Suomen lain mukaan että minun itseni henk.koht. mielestä oikeus käyttää omaa äidinkieltään Suomessa.

Mutta tässä on se ero: suomen ja ruotsin perustuslaissa taattu virallisen kansalliskielen asema (joka siis on lain mukaan vahvempi kuin virallisen vähemmistökielen asema) OIKEUTTAA suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten saamaan tiettyjä palveluja omalla äidinkielellään koko maassa sekä myös VELVOITTAA valtion itse tarjoamaan näitä palveluja suomeksi ja ruotsiksi koko maassa, esim. toimimaan tietyissä asioissa automaattisesti molemmilla kotimaisilla virallisilla kielillä.

Ja tähän perustuu se koko toisen kotimaisen kielen opetus Suomessa. Siihen, että voidaan taata molemmille virallisille kansallisille kieliryhmille oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Tämän takia siis myös ruotsinkieliset opiskelevat "pakkosuomea". Esim. asioidessaan viranomaisten kanssa myös suomenkielisellä on lakien mukaan oikeus saada palvelua suomeksi kunnassa, jossa enemmistökieli on ruotsi.

Tätä vastaavaa oikeutta ei saamenkielisillä Suomessa ole lain mukaan saamen vähemmistökielen aseman takia, eikä valtiolla ole samoja velvollisuuksia tarjota saamenkielisiä palveluja kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Syytä pakkoruotsiin on todella vaikea ja nolo selittää Pohjoismaiden ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille. Se näyttää siltä, että muutaman prosentin vuoksi koko väestö pakotetaan lukemaan marginaalikieltä, koska Suomi on ollut 200 vuotta sitten siirtomaa. Tämä kuulostaa esim. amerikkalaisilta täysin käsittämättömältä. Siirtomaissa valloittajan kieli on usein säilynyt kansalliskielenä, koska maassa on ollut useita eri etnisiä ryhmiä ja kieliä, ja tuollon valloittajan kieli on ollut ainoa yhteinen kieli. Suomessa ei ole näinkään, vaan on kansankielinen kulttuuri ja sivistys. Silti ei uskalleta katkaista napanuoraa muinaisen suurvaltastatuksensa ja relevanssinsa viimeistään Suuressa Pohjan Sodassa menettäneeseen emämaahan.

Ja muuten, kirjoitin ruotsista laudaturin ja olen kääntänyt asiantunitjana erityisalojen ruotsinkielisiä kirjoja suomeksi, joten käsitykseni ei liity mitenkään kielitaitooni. Osaan itse asiassa kahdeksaa kieltä ja siksi pidän ruotsia melkoisena turhakkeena.

Kannattaa silti yrittää selittää. Koko maailma ansaitsee tietää, ettei Ruotsi ole mikään humaani pohjoismainen valtio vaan sairas ja sotaisa siirtomaaherra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsitettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).

Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.

Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.

Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?

Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.

Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.

Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.

Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.

Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa.  Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.

Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.

Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.

Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.

Sä ihan tosissas rinnastat ihmisen oikeuden käyttää äidinkieltään johonkin symboliin? Vau.

Eikö saamenkielisillä sitten olekaan oikeutta käyttää äidinkieltään? Vai mitä tarkoitat?

Saamenkielisillä on oikeus sekä Suomen lain mukaan että minun itseni henk.koht. mielestä oikeus käyttää omaa äidinkieltään Suomessa.

Mutta tässä on se ero: suomen ja ruotsin perustuslaissa taattu virallisen kansalliskielen asema (joka siis on lain mukaan vahvempi kuin virallisen vähemmistökielen asema) OIKEUTTAA suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten saamaan tiettyjä palveluja omalla äidinkielellään koko maassa sekä myös VELVOITTAA valtion itse tarjoamaan näitä palveluja suomeksi ja ruotsiksi koko maassa, esim. toimimaan tietyissä asioissa automaattisesti molemmilla kotimaisilla virallisilla kielillä.

Ja tähän perustuu se koko toisen kotimaisen kielen opetus Suomessa. Siihen, että voidaan taata molemmille virallisille kansallisille kieliryhmille oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Tämän takia siis myös ruotsinkieliset opiskelevat "pakkosuomea". Esim. asioidessaan viranomaisten kanssa myös suomenkielisellä on lakien mukaan oikeus saada palvelua suomeksi kunnassa, jossa enemmistökieli on ruotsi.

Tätä vastaavaa oikeutta ei saamenkielisillä Suomessa ole lain mukaan saamen vähemmistökielen aseman takia, eikä valtiolla ole samoja velvollisuuksia tarjota saamenkielisiä palveluja kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.

Ruotsin kielen korotettu asema Suomessa on täysin keinotekoinen.

Pakkoruotsille ei ole perusteita, se tekee hallaa useimmille - miksei annettaisi suomalaisten valita kieliopintonsa kuten ne muuallakin valitaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsitettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).

Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.

Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.

Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?

Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.

Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.

Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.

Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.

Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa.  Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.

Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.

Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.

Ruotsin kielelle saattaisin ehkä sallia saman aseman tulevaisuudessa. Vai olisiko se parempi poistaa kokonaan?

Itse olen muuttunut erittäin kyyniseksi kielikysymyksen suhteen, tuskin mikään tulee muuttumaan riippumatta hallituskokoonpanosta. Asiasta päättävät poliitikot ja virkamiehet ovat ruotsinkielisen eliitin taskussa, raha menee joskus järjen edelle.

Suomenruotsalaislle pitäisi olla kaksinkertainen perintövero, koska heidän erikoisvaatimuksensa ovat tulleet niin kalliiksi Suomelle.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen muuttunut erittäin kyyniseksi kielikysymyksen suhteen, tuskin mikään tulee muuttumaan riippumatta hallituskokoonpanosta. Asiasta päättävät poliitikot ja virkamiehet ovat ruotsinkielisen eliitin taskussa, raha menee joskus järjen edelle.

Tämän vuoksi äänestän itse hyvin radikaalisti. Pikkupuolueita, änkyröitä, vastarannan kiiskiä jne. Vaikkei ole järkevää, jos yhtään ymmärtää vaalimatikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsitettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).

Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.

Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.

Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?

Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.

Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.

Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.

Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.

Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa.  Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.

Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.

Virallinen vähemmistökielen asema, ei virallista kansalliskielen asemaa, joka vähemmistökielen asemaa voimakkaampi. Eli lopeta sä se lässytys.

Minä olen koko ajan sanonutkin, että saamella on virallinen asema ja se on fakta. Sinä se vaan lässytät jostain kansalliskielistä. On kansalliselämiä, kansalliskukkia jne. Ihan kivoja juttuja ovat.

Sä ihan tosissas rinnastat ihmisen oikeuden käyttää äidinkieltään johonkin symboliin? Vau.

Eikö saamenkielisillä sitten olekaan oikeutta käyttää äidinkieltään? Vai mitä tarkoitat?

Saamenkielisillä on oikeus sekä Suomen lain mukaan että minun itseni henk.koht. mielestä oikeus käyttää omaa äidinkieltään Suomessa.

Mutta tässä on se ero: suomen ja ruotsin perustuslaissa taattu virallisen kansalliskielen asema (joka siis on lain mukaan vahvempi kuin virallisen vähemmistökielen asema) OIKEUTTAA suomenkielisten ja ruotsinkielisten suomalaisten saamaan tiettyjä palveluja omalla äidinkielellään koko maassa sekä myös VELVOITTAA valtion itse tarjoamaan näitä palveluja suomeksi ja ruotsiksi koko maassa, esim. toimimaan tietyissä asioissa automaattisesti molemmilla kotimaisilla virallisilla kielillä.

Ja tähän perustuu se koko toisen kotimaisen kielen opetus Suomessa. Siihen, että voidaan taata molemmille virallisille kansallisille kieliryhmille oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Tämän takia siis myös ruotsinkieliset opiskelevat "pakkosuomea". Esim. asioidessaan viranomaisten kanssa myös suomenkielisellä on lakien mukaan oikeus saada palvelua suomeksi kunnassa, jossa enemmistökieli on ruotsi.

Tätä vastaavaa oikeutta ei saamenkielisillä Suomessa ole lain mukaan saamen vähemmistökielen aseman takia, eikä valtiolla ole samoja velvollisuuksia tarjota saamenkielisiä palveluja kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.

Kuten Vaasan/Seinäjoen sairaalan tapauksesta opimme, ei pakkoruotsia lukeneiden suomenkielisten antama palvelu kuitenkaan bättrefolkille kelpaa. Joten ihan turha enää perustella pakkoruotsia ruotsinkielisillä palveluilla.

Ruotsinkieliset opiskelevat "pakkosuomea" pärjätäkseen tässä de facto suomenkielisessä maassa. On täysin käsittämätöntä, että yrität verrata suomen ja ruotsin pakollista opiskelua toisiinsa. Maan valtakielen ja pienen vähemmistökielen opiskelua ei voi verrata toisiinsa.

Pakkoruotsista on selkeästi haittaa:

- useimmilla ei ole sille tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa (virkaruotsi ei ole tarve vaan keinotekoinen veruke)

- arjessa meillä voi olla muutama kieli, joita ympäristö tuksisi, mutta ruotsi kuuluu harvoilla näihin kieliin

- ruotsista ei voida vapauttaa edes maahanmuuttajia, jottei pakko alkaisi murentua

- ennen kaikkea kielivaranto kapenee, kun englanti on valinnainen ja ruotsi pakollinen vaikka pitäisi olla päinvastoin, tästä kirjoittivat kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset äskettäin hesarissa

Valinnaista ruotsia olisi jatkossakin tarjolla, joten ne, jotka haluavat lastensa lukevan ruotsia, saisivat lapsilleen ruotsia.

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

Hassu sattuma, mutta ruotsin kielen opettajani eivät ole koskaan olleet mitään neroja. Pedagogisesti suorastaan osaamattomia Tyst ny -huutajia tai hiljaisia nöösejä. Mitä he tekisivät, jos pakkoruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi ja sitä opiskelisi vain osa?

Vierailija kirjoitti:

Meillä onneksi alkaa A2-kielen ryhmä, harmi vain, että ainoa valintamahdollisuus oli Saksa, eikä esim. Espanja. Edelliskerran ryhmä on saatu täällä kokoon neljä vuotta sitten, joten sikäli on oltava hyvillään.

Harmi on se, ettet sinä osaa kirjoittaa suomea. Maiden nimet kirjoitetaan isolla, mutta kielet pienellä.

Toistan kysymyksen:

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

On syytä osata ruotsia jos haluaa käväistä vaikka Teerijärvellä. Kuka sitä nyt ulkomaille, kun Suomessakin on mielenkiintoisia paikkoja.

Minusta on surullista että suppeista kieliopiskeluista syytetään aina lapsia ja perheitä. Tosi asiassa kielivalinnat on aina alisteisia poliittisille päätöksille. Tämänkin ketjun alkuperäisessä uutisessa 16 koulun oppilasta olisi halunnut opiskella A2 kieltä. Siitä huolimatta koulussa ei ensi syksynä aloita yhtään A2 kieltä. Valtaosa A2 kielen valinneista ympäri maan ei koskaan aloita A2 kieltä koska ryhmiä ei yksinkertaisesti perusteta, eikä perustettu minun lapsuudessa eikä perustettu lasteni lapsuudessa.

Jos me aidosti halutaan monipuolistaa lasten kielivalikoimaa meidän pitää perustaa niitä kieliryhmiä vaikka kuudelle tai kahdeksalle opiskelijalle. Ja tämä tarvitsee rahaa.

Poliitikot ja opettajat lopettakaa lasten syyttäminen ja katsokaa peiliin.

Löytyykö täältä yhtään pakkoruotsin puolustajaa vastaamaan oleellisista oleellisimpaan kysymykseen:

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

kuunnelkaa opetusneuvoksia kirjoitti:

Missään maailmassa ei ole pakkkoruotsimme kaltaista järjestelyä, jossa pieni vähemmistökieli on pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon.

Meillä nuoret lukevat enemmän vieraita kieliä kuin muualla Euroopassa, mutta pakkoruotsi syö kielitaidolta laajuuden. Siksi esimerkiksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, että se ahvenanmaalaisten mukaan söi nuorten muun kielitaidon. Aivan saman tekee toki pakkoruotsi mannermaalla.

Opetusneuvokset vetosivat äskettäin Hesarissa: tehdään englannista pakollinen (nyt valinnainen) ja ruotsista valinnainen (nyt pakollinen) - näin saadaan kieliopinnot laajemmiksi.

Eikä missään muualla vähemmistön tyhmyys voita enemmistön ja asiantuntijoiden viisautta.