Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???
25.05.2017 |
"Mikkelissä englannin opetus alkaa toisella luokalla. Neljännellä luokalla on mahdollista aloittaa koko perusasteen kestävä valinnaiskielen opiskelu. Ruotsi alkaa kuudennella luokalla.
— Uudistus on saattanut kääntyä itseään vastaan. "
"Rantakylän yhtenäiskoulun neljännellä luokalla ei ensi syksynä aloita yhtään vapaaehtoista A-kielen ryhmää. Tämä on ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun ryhmä jää koulussa perustamatta. "
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/kolme-kielta-tuntuu-monesta-jo…
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Kieltämättä silloin tällöin tv:stä tulee ruotsalaisia dekkareita. Kotimainen ohjelmahan ei ole ruotsinkielistä vaan suomenruotsinkielistä. Itse paheksun, että kielestä käytetään väheksyvästi nimitystä muumiruotsi. Suomenruotsi on kuitenkin arvokas ja tärkeä osa Suomen kulttuuria ja historiaa. Se on myös sivistyksen kieli.
Ei suomenruotsi ja riikinruotsi ole eri kieliä vaan murteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Kieltämättä silloin tällöin tv:stä tulee ruotsalaisia dekkareita. Kotimainen ohjelmahan ei ole ruotsinkielistä vaan suomenruotsinkielistä. Itse paheksun, että kielestä käytetään väheksyvästi nimitystä muumiruotsi. Suomenruotsi on kuitenkin arvokas ja tärkeä osa Suomen kulttuuria ja historiaa. Se on myös sivistyksen kieli.
Ruotsalainen dekkari ei ole suomalainen/kotimainen vaan ruotsalainen. Ruotsinkielinen ohjelma voi olla suomalainen/kotimainen, ruotsalainen tai vaikka vinkuintialainen, jossa vaan puhutaan ruotsia.
Sitä suomalaista ruotsinkielistä ohjelmaa tulee telkkarista ja radiosta monelta kanavalta. Wallanderit ja Beckit tms. vielä sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsi ja RKP yleisesti on Suomen versio apartheidista.
En ymmärrä miten jotkut haluavat ehdoin tahdoin olla pahan aatteen edistäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pienessä koulussa A2-kieleksi oli tarjolla vain ruotsi. Ymmärrettävästi kukaan ei valinnut sitä, tuleehan se kuutosella joka tapauksessa, 2 vuotta lisäopiskelua alakoulussa ei paranna taitoa mitenkään merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Ei, vaan koska päättäjät eivät ymmärrä kielten tärkeyttä.
Helsingissä on sen sijaan tehty päätös varhaistaa kieliä, tuoda ne jo päiväkotiin ja täällä on nyt mahdollista lukea jo kolmea a-kieltä.
Kaikki tietoisia poliittisia päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se ryhmän minimirajakin on pidetty 12 oppilaassa, kun se muualla on 15.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Ei, vaan koska päättäjät eivät ymmärrä kielten tärkeyttä.
Helsingissä on sen sijaan tehty päätös varhaistaa kieliä, tuoda ne jo päiväkotiin ja täällä on nyt mahdollista lukea jo kolmea a-kieltä.
Kaikki tietoisia poliittisia päätöksiä.
Helsingissä lisättiin pakkoruotsin tuntimäärää kolmanneksella, vaikka kaupunki ei edes olisi kaksikielinen kaupunki lain prosenttirajan mukaan.
Mikä ihmeen poliittinen päätös tämä oli ??? Kun kaupunki ei ole oikeasti kaksikielinen, niin pakotetaan sitten lapset opiskelemaan lisää pakkoruotsia, jotta voitaisiin pitää yllä illuusiota kaksikielisestä kaupungista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän pienessä koulussa A2-kieleksi oli tarjolla vain ruotsi. Ymmärrettävästi kukaan ei valinnut sitä, tuleehan se kuutosella joka tapauksessa, 2 vuotta lisäopiskelua alakoulussa ei paranna taitoa mitenkään merkittävästi.
Mikä kieli silloin tulee B-kieleksi, jos A2-kielenä on ruotsi?
Suomi on kaksikielinen maa. Aloitetaan se ruotti jo eskarissa ja jatketaan koko peruskoulu . Ykkösellä enkkua ja kolmosella joku muu kieli. Lapset oppii nopeesti kieliä. Tarkoittaa myös sitä että vanhemmat puhuu kotona Suomea ja lukevat paljon satujsatuja jotta suomenkieli on hyvä ja näin ollen muutkin kielet oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsitettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.
On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).
Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.
Eikö suurimmassa osassa Suomea sitten koskaan avata telkkaria ja radiota, lueta kirjoja tai lehtiä edes netistä? Ruotsinkielistä KOTIMAISTA ohjelmaa molemmissa useilla kanavilla, samoin paljon painettua materiaalia paperilla ja netissä. Se, että ruotsia "ei kuule" tai "näe" Suomessa on seurausta tasan siitä, että ei halua kuulla tai nähdä sitä.
Meidän telkkarista saa halutessaan kuuluviin vaikka saksaa tai ranskaa. Ja kirjakaupasta saa eri kielisiä lehtiä. Ja netissä päsee vaikka kiinankielisille sivuille Olisiko tämä joku peruste pakkosaksalle ja pakkoranskalle ja pakkokiinalle? Vai mitä yritit sanoa?
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.
Saamen kielet ovat, mutta silti ei ole pakkosaamea. Joten ei tuo logiikkasi vieläkään auennut.
Ei ole, joten logiikkasi ei vieläkään auennut.
Saame on Suomessa vähimmistökieli, ei kansalliskieli. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Katso perustuslain 17. pykälä.
Saamen kielillä on virallinen asema Suomessa. Kansalliskielillä ja kansalliskukilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mä en voi sille mitään et sä et ymmärrä kansalliskielen asemaa ja sen ylivoimaisuutta muihin kieliryhmiin verrattuna.
Miksi lässytät kansalliskielistä? Saamella on virallinen asema Suomessa. Suomessa on kaksikielisiä suomi-saame-kuntia saamenkielisine kyltteineen ja palveluineen. Ei tällaisia kuntia voisi olla, ellei saamella olisi virallista asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Ei, vaan koska päättäjät eivät ymmärrä kielten tärkeyttä.
Helsingissä on sen sijaan tehty päätös varhaistaa kieliä, tuoda ne jo päiväkotiin ja täällä on nyt mahdollista lukea jo kolmea a-kieltä.
Kaikki tietoisia poliittisia päätöksiä.
Helsingissä lisättiin pakkoruotsin tuntimäärää kolmanneksella, vaikka kaupunki ei edes olisi kaksikielinen kaupunki lain prosenttirajan mukaan.
Mikä ihmeen poliittinen päätös tämä oli ??? Kun kaupunki ei ole oikeasti kaksikielinen, niin pakotetaan sitten lapset opiskelemaan lisää pakkoruotsia, jotta voitaisiin pitää yllä illuusiota kaksikielisestä kaupungista?
Määrävaatimus ylittyy Helsingissä moninkertaisesti ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Ei, vaan koska päättäjät eivät ymmärrä kielten tärkeyttä.
Helsingissä on sen sijaan tehty päätös varhaistaa kieliä, tuoda ne jo päiväkotiin ja täällä on nyt mahdollista lukea jo kolmea a-kieltä.
Kaikki tietoisia poliittisia päätöksiä.
Helsingissä lisättiin pakkoruotsin tuntimäärää kolmanneksella, vaikka kaupunki ei edes olisi kaksikielinen kaupunki lain prosenttirajan mukaan.
Mikä ihmeen poliittinen päätös tämä oli ??? Kun kaupunki ei ole oikeasti kaksikielinen, niin pakotetaan sitten lapset opiskelemaan lisää pakkoruotsia, jotta voitaisiin pitää yllä illuusiota kaksikielisestä kaupungista?
Se on fiksu poliittinen päätös koska sillä lapset oikeasti saavat siinä opetettavassa kielessä kunnollisen tason ja voivat nyös kirjoittaa sen.
Omista lapsistani esikoinen aloitti ruotsin vasta seiskalla ja kyllähän se taito heppoiseksi jäisi pelkästään sillä opiskelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keino kannustaa A2-kielen opiskeluun olisi se, että A2-kielen opiskelijan ei olisi pakko ottaa B-kieltä.
Kuten jutussa todettiin, A2-kielen valinta-ajankohta on sellainen, siihen mennessä on vasta vähän leikkien ja laulaen opiskeltu englantia, joten ei viedä tiedetä, millainen kielenoppija lapsi on. On iso päätös sitoa tuossa vaiheessa lapsi kolmen vieraan kielen opiskeluun.
Ei olekaan pakko ottaa.
On pakko ottaa. A1- ja B1-kielten opiskelu on pakollista riippumatta siitä, onko valinnut A2-kielen.
Ja A2-kielen opiskelua ei saa lopettaa kesken, jos sen on valinnut.
Eli sama suomeksi: Vaikka opiskelisit jo englantia ja saksaa, on pakko aloittaa pakkoruotsi kolmantena vieraana kielenä 6. luokalla.
No sen lielen pystyy lopettamaan yksinkertaisesti vaihtamalla yläkouluun jossa sitä ei ole. Tai vaihtamalla yläkouluun ja jättämällä lomakkeesta ruksin tyhjäksi.
Pakkoruotsi alkaa nykyään 6. luokalla. A2-kielen opiskelijalla on siis 3 vierasta kieltä 6. luokan ajan.
Joo. Ihan kamalaa.
Kuten linkin jutusta huomasit, tämä on koettu liian suureksi ja siksi A2-kieliä ei enää valita. Todellisuus nyt vaan on tämä, vaikka sinä olisitkin opiskellut kymmentä kieltä.
No omaa hautaahan he siinä kaivavat. Ja lastensa tulevaisuutta nakertavat.
Fiksu vanhempi sen sijaan näkee vaivaa, että lapsensa oppii ilmaisessa peruskoulussa mahdollisimman paljon.
Mutta kun asia vaikuttaa myös niihin, jotka haluaisivat opiskella A2-kieltä. Pakkoruotsin aikaistus vähentää sen verran halukkaiden määrää, että miniryhmäkoot eivät täyty. Tällöin kukaan ei saa lukea A2-kieltä, vaikka haluaisi.
Kunnat ovat nostaneet ihan juuri nyt niitä minimirajoja ja samaten muutenkin kielten valintoja on hankaloitettu. Nämä ovat täysin tietoisia päätöksiä estää sitä kielten opiskelua.
Ja ainahan vanhemmat ovat vastuussa myös siitä missä asuvat. Me asutaan Helsingissä juuri siksi, että täällä on valikoimaa. Olisimme myös voineet muuttaa lapsuuskaupunkiiini, jossa on tasan vain enkku ja ruotsi.
Niin, koska rahat on kuluneet pakkoruotsin aikaistuksesta syntyneisiin kustannuksiin, on pitänyt säästää muualta kieltenopetuksesta.
Ei, vaan koska päättäjät eivät ymmärrä kielten tärkeyttä.
Helsingissä on sen sijaan tehty päätös varhaistaa kieliä, tuoda ne jo päiväkotiin ja täällä on nyt mahdollista lukea jo kolmea a-kieltä.
Kaikki tietoisia poliittisia päätöksiä.
Helsingissä lisättiin pakkoruotsin tuntimäärää kolmanneksella, vaikka kaupunki ei edes olisi kaksikielinen kaupunki lain prosenttirajan mukaan.
Mikä ihmeen poliittinen päätös tämä oli ??? Kun kaupunki ei ole oikeasti kaksikielinen, niin pakotetaan sitten lapset opiskelemaan lisää pakkoruotsia, jotta voitaisiin pitää yllä illuusiota kaksikielisestä kaupungista?
Se on fiksu poliittinen päätös koska sillä lapset oikeasti saavat siinä opetettavassa kielessä kunnollisen tason ja voivat nyös kirjoittaa sen.
Omista lapsistani esikoinen aloitti ruotsin vasta seiskalla ja kyllähän se taito heppoiseksi jäisi pelkästään sillä opiskelulla.
Mikä siinä on fiksua, kun kaupunki ei ole oikeasti kaksikielinen eikä ruotsille ole juurikaan aitoa tarvetta?
Alue: Aihe vapaa
Saksa, ranska ja kiina eivät ole Suomen virallisia kieliä kuten hyvin tiedät.