Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

Oli ehkä 1800-luvulla, mutta ei ole enää. Ihan samalla tavalla voisi todellisesta tarpeesta piittamatta pakottaa kaikki opiskelemaan saamea, koske saamen kielet ovat Suomessa kotimaisia alkuperäiskieliä.

Ei kieliopinnoissa voida enää tarttua johonkin historian hämyisyydestä periytyvään todellisuutta vastaamattomaan lakipykälään, kun todellinen kielitaitotarve on ihan toinen.

PS. Kielitieteellisesti tarkasteltuna ruotsi on Suomessa ulkomainen kieli. Se ei siis ole tällä alueella alkuperäisesti "aina" puhuttu kieli.

Saamelaisalueet liitettiin Suomeen vasta 1809. Ruotsia on puhuttu Suomen alueella satoja vuosia kauemmin.

Olet ihan sekaisin, saamelaiset on alkuperäiskansaa ja olleet Pohjolassa jo 7000vuotta sitten, jolloin SUomen alueelle tuli ensi kerran ihmisiä (tunnetusti).

Sitten se, että mainitsemanasi aikana Suomi oli Venäjän vallan alla, osa Venäjää.

En ole koskaan ollut mikään haka kielissä ja siksi pakkoruotsi ärsyttää. Asun Kuopiossa ja eihän sitä täällä tarvitse mihinkään. Olisin paljon mieluummin käyttänyt aikani ja energiani vaikka espanjaan, koska tykkään matkustella ja sille olisi ollut käyttöä. Mutta ei, kun pitää pakolla opiskella ruotsia. Minun kielipäällä ei kannata kolmea kieltä lukea. Onhan se joo todella kannattavaa, kun svenskaan hukkasin monta vuotta ja ainoa asia mitä siitä muistan on Jag heter Irmeli, jag talar inte svenska. Sain juuri suoritettua AMK:n virkamiesruotsin ja kiitos sen, jäi muutama mielenkiintoinen valinnaiskurssi suorittamatta, sillä tiesin tuon ruotsin syövän aikaa sen verran paljon, että ei jää enää aikaa ja energiaa valinnaisille, kun on muitakin pakollisia kursseja. Perseestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Nyt on kahden lukiolaisen äitinä pakko puuttua tohon kurssimäärään. Ylioppilaskokeissa tarvittavia kursseja on A-ruotsissa 8, B-ruotsissa 7 ja terveystiedossa 3 eli kyllähän noissa kurssimäärissä on eroja mutta ei sentään noin suuria.

Pakollisilla kursseilla pääsee kirjoittamaan, joten luvut ovat 6, 5 ja 1.

Terveystiedon yhdellä kurssilla saa mennä kirjoituksiin.

Pakkoruotsista on selkeästi haittaa:

- useimmilla ei ole sille tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa (virkaruotsi ei ole tarve vaan keinotekoinen veruke)

- arjessa meillä voi olla muutama kieli, joita ympäristö tuksisi, mutta ruotsi kuuluu harvoilla näihin kieliin

- ruotsista ei voida vapauttaa edes maahanmuuttajia, jottei pakko alkaisi murentua

- ennen kaikkea kielivaranto kapenee, kun englanti on valinnainen ja ruotsi pakollinen vaikka pitäisi olla päinvastoin, tästä kirjoittivat kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset äskettäin hesarissa

Valinnaista ruotsia olisi jatkossakin tarjolla, joten ne, jotka haluavat lastensa lukevan ruotsia, saisivat lapsilleen ruotsia.

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.

Ei.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kielet ovat se avain.

Sitäpaitsi tulevaisuudessa se kielitaito on juuri se asia, millä siitä tasapäisestä matemaatikkolaumasta erottuu helmet.

Matikka ja koelet eivät myöskään ole toisensa poissulkevia... voi lukea molempia.

Minkä tutkimusten mukaan kielet ovat avain?

Kysehän ei ole mistään tasapäisestä matemaatikkolaumasta koskaan, vaan toiset ovat parempia kuin toiset. Ja parempia matemaatikkoja sä saat sillä, että lukevat satoja tunteja lisää matikkaa jonkin turhan kielen tilalta. Eikö näin? Vai onko sulle matematiikka jotain aivan outoa, kun ei yksinkertainen aritmetiikka onnistu?

Miten sä luet matikkaa 400 tuntia enemmän, jos siellä ruotsintunnilla opettaja ei anna sulle työrauhaa vaan sönköttää vieressä ruotsia? Vai pitääkö toi 400 tuntia ottaa pois vapaa-ajasta? Sehän on aivan turhaa aikaa, eikös niin?

Matematiikka siirtyy tietokoneille. Kone hoitaa ne 400 tuntia hujauksessa.

Kielet ja humanistiset aineet nousevat. Ja niitä ei voi siirtää koneille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.

Ei.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kielet ovat se avain.

Sitäpaitsi tulevaisuudessa se kielitaito on juuri se asia, millä siitä tasapäisestä matemaatikkolaumasta erottuu helmet.

Matikka ja koelet eivät myöskään ole toisensa poissulkevia... voi lukea molempia.

Minkä tutkimusten mukaan kielet ovat avain?

Kysehän ei ole mistään tasapäisestä matemaatikkolaumasta koskaan, vaan toiset ovat parempia kuin toiset. Ja parempia matemaatikkoja sä saat sillä, että lukevat satoja tunteja lisää matikkaa jonkin turhan kielen tilalta. Eikö näin? Vai onko sulle matematiikka jotain aivan outoa, kun ei yksinkertainen aritmetiikka onnistu?

Miten sä luet matikkaa 400 tuntia enemmän, jos siellä ruotsintunnilla opettaja ei anna sulle työrauhaa vaan sönköttää vieressä ruotsia? Vai pitääkö toi 400 tuntia ottaa pois vapaa-ajasta? Sehän on aivan turhaa aikaa, eikös niin?

Matematiikka siirtyy tietokoneille. Kone hoitaa ne 400 tuntia hujauksessa.

Kielet ja humanistiset aineet nousevat. Ja niitä ei voi siirtää koneille...

Kaiken voi siirtää koneille. Tulkkauspalvelut ovat sinne jo pitkälti menneetkin. Lisäksi on aivan turhan yrittää työntää kieliä yleisesti kategoriaan "humanistiset" ja kuvitella, ettei AI ihan vielä korvaakaan niitä.

Matemaattiset aineet eivät ole siirtyneet koneille, vaan niiden määrä on kasvanut valtavasti juurikin koneiden ansiosta.

"Lapset oppivat nopeasti kieliä"... Sallikaa mun nauraa! Onko teillä muistot haalistuneet vai ettekö itse opiskelleet kieliä lapsena? Yliarvioitte lapsen kyvyn oppia ja aliarvioitte kielten vaikeuden. Minulla oli englantia jo päiväkodista lähtien, mutta kielitaitoni on silti keskitasoa heikompi. Minulla oli myös A2 ranska, eikä minusta mitän ranskan puhujaa tullut. Kielet ovat todella raskaita ja vaativia opiskella. Olen myös lukenut venäjää ja saksaa. Mitään en osaa kunnolla, paitsi suomea. Nyt jälkiviisaana olisin todella halunnut keskittyä venäjään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Pakkoruotsittajathan eivät koskaans uostu myöntämään todellista ongelmaa. Heidän vakiovastaus on aina se, että kunhan vaan aikaistetaan pakkoa ja kehitetään opetusmenetelmiä, niin ihan just nyt heti kohta ruotsin opiskelu nousee uuteen kukoistukseen ja kaikki oppivat hyötyruotsia ilolla ja riemuiten!

Ei kannatta pidätellä hengitystä sitä odotellessa...

Kieliä kannattaa alkaa opiskella jo viisivuotiaana ja kieliä pitää voida ottaa alakoulussa useita.

Nyt on kunnat säästösyistä ajaneet alas sitä kielitarjontaa. Esim ryhmäkoon minimivaatimuksia on nostettu ja poikkeavam kielipolun valinneita valjastetaan mm mamujen suomen kielen opettajiksi ja heitä riepotellaan sinne tänne.

Meilläkin Helsingin kaupunki oli ajaa lapsen kotiopetukseen koulu-uudistuksillaan. En tod kuskaa lasta 15 kilsan päähän luokkaan jossa ei osata suomea. Jotta hän hoitaisi sen mikä kuuluu kaupungille.

Pakkoruotsin takia muista kielistä nimenomaan pitää säästää koska pakkoruotsista ei säästetä, muut kielet joustaa pakkoruotsin tieltä. Muihin kuin ruotsin kieleen ei ole varaa.

Pakkoruotsi kustannetaan lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. kielien opinnoista jotka jäävät opiskelematta!

Lukion ope kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Nyt on kahden lukiolaisen äitinä pakko puuttua tohon kurssimäärään. Ylioppilaskokeissa tarvittavia kursseja on A-ruotsissa 8, B-ruotsissa 7 ja terveystiedossa 3 eli kyllähän noissa kurssimäärissä on eroja mutta ei sentään noin suuria.

Pakollisilla kursseilla pääsee kirjoittamaan, joten luvut ovat 6, 5 ja 1.

Terveystiedon yhdellä kurssilla saa mennä kirjoituksiin.

Totta, tuossa ensimmäisessä viestissä kurssimäärät olivat kuitenkin aivan väärin kun kirjoittaja väitti että saadakseen hyvät pisteet ylioppilaskirjoituksista terveystiedosta riittäisi 1 kurssi ja ruotsista pitäisi käydä 11. En tiedä mistä hatusta kyseinen kirjoittaja oli luvut vetänyt... Kirjoitin kuitenkin ylioppilaskokeissa tarvittavista kursseista, joita myös syventävät kurssit ovat, ja niitä on yhteenlaskettuna pakolliset ja syventävät juuri se 3,7 ja 8. Tietenkin kirjoituksiin voi mennä vain pakollisten kurssien tiedoilla, mutta odotettavissa olisi melko huono arvosana, sillä kysymykset pohjautuvat paljon myös syventäviin kursseihin. Tietenkin joillekkin riittävät ne huonommat arvosanat, ei siinä mitään jos niihin tyytyy:)

Pakkoruotsista on selkeästi haittaa:

- useimmilla ei ole sille tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa (virkaruotsi ei ole tarve vaan keinotekoinen veruke)

- arjessa meillä voi olla muutama kieli, joita ympäristö tuksisi, mutta ruotsi kuuluu harvoilla näihin kieliin

- ruotsista ei voida vapauttaa edes maahanmuuttajia, jottei pakko alkaisi murentua

- ennen kaikkea kielivaranto kapenee, kun englanti on valinnainen ja ruotsi pakollinen vaikka pitäisi olla päinvastoin, tästä kirjoittivat kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset äskettäin hesarissa

Valinnaista ruotsia olisi jatkossakin tarjolla, joten ne, jotka haluavat lastensa lukevan ruotsia, saisivat lapsilleen ruotsia.

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

Vierailija kirjoitti:

"Lapset oppivat nopeasti kieliä"... Sallikaa mun nauraa! Onko teillä muistot haalistuneet vai ettekö itse opiskelleet kieliä lapsena? Yliarvioitte lapsen kyvyn oppia ja aliarvioitte kielten vaikeuden. Minulla oli englantia jo päiväkodista lähtien, mutta kielitaitoni on silti keskitasoa heikompi. Minulla oli myös A2 ranska, eikä minusta mitän ranskan puhujaa tullut. Kielet ovat todella raskaita ja vaativia opiskella. Olen myös lukenut venäjää ja saksaa. Mitään en osaa kunnolla, paitsi suomea. Nyt jälkiviisaana olisin todella halunnut keskittyä venäjään.

Lapsena ihminen oppii uusia kieliä helpommin kuin aikuisena - jopa opettamatta, jos elää monikielisessä ympäristössä. Se liittyy puhtaasti ihmisen kehityksen herkkyyskausiin. Jos et oppinut kieliä helposti lapsena, todennäköisesti se ei ole sinulle helpompaa aikuisenakaan.

Pakkoruotsista on selkeästi haittaa:

- useimmilla ei ole sille tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa (virkaruotsi ei ole tarve vaan keinotekoinen veruke)

- arjessa meillä voi olla muutama kieli, joita ympäristö tuksisi, mutta ruotsi kuuluu harvoilla näihin kieliin

- ruotsista ei voida vapauttaa edes maahanmuuttajia, jottei pakko alkaisi murentua

- ennen kaikkea kielivaranto kapenee, kun englanti on valinnainen ja ruotsi pakollinen vaikka pitäisi olla päinvastoin, tästä kirjoittivat kieltenopetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset äskettäin hesarissa

Valinnaista ruotsia olisi jatkossakin tarjolla, joten ne, jotka haluavat lastensa lukevan ruotsia, saisivat lapsilleen ruotsia.

Enemmistö meistä kunnioittaa toisia vanhempia ja antaisi näitten valita lastensa kanssa heille mielekkäimmät kieliopinnot. Miksi te pakon puolustajat halveksitte muita ja vaaditte muitten lapsille teidän valitsemanne kieliopinnot?

dora kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapset oppivat nopeasti kieliä"... Sallikaa mun nauraa! Onko teillä muistot haalistuneet vai ettekö itse opiskelleet kieliä lapsena? Yliarvioitte lapsen kyvyn oppia ja aliarvioitte kielten vaikeuden. Minulla oli englantia jo päiväkodista lähtien, mutta kielitaitoni on silti keskitasoa heikompi. Minulla oli myös A2 ranska, eikä minusta mitän ranskan puhujaa tullut. Kielet ovat todella raskaita ja vaativia opiskella. Olen myös lukenut venäjää ja saksaa. Mitään en osaa kunnolla, paitsi suomea. Nyt jälkiviisaana olisin todella halunnut keskittyä venäjään.

Lapsena ihminen oppii uusia kieliä helpommin kuin aikuisena - jopa opettamatta, jos elää monikielisessä ympäristössä. Se liittyy puhtaasti ihmisen kehityksen herkkyyskausiin. Jos et oppinut kieliä helposti lapsena, todennäköisesti se ei ole sinulle helpompaa aikuisenakaan.

Herkkyyskausi kannattaisi käyttää hyödyksi jonkin haasteellisen kielen opiskeluun. Esim. kiina, japani, venäjä.

Ruotsi niin naurettavan helppo ja englannin sukukieli, että sen voi jättää kansalaisopistossa opiskeltavaksi, jos joskus sattuisi tulemaan tarvetta. Lapsen aikaa on turha tuhlata sellaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa panostaa lastensa tulevaisuuteen, niin kannattaa keskittyä matemaattisiin aineisiin.

Ei.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kielet ovat se avain.

Sitäpaitsi tulevaisuudessa se kielitaito on juuri se asia, millä siitä tasapäisestä matemaatikkolaumasta erottuu helmet.

Matikka ja koelet eivät myöskään ole toisensa poissulkevia... voi lukea molempia.

Minkä tutkimusten mukaan kielet ovat avain?

Kysehän ei ole mistään tasapäisestä matemaatikkolaumasta koskaan, vaan toiset ovat parempia kuin toiset. Ja parempia matemaatikkoja sä saat sillä, että lukevat satoja tunteja lisää matikkaa jonkin turhan kielen tilalta. Eikö näin? Vai onko sulle matematiikka jotain aivan outoa, kun ei yksinkertainen aritmetiikka onnistu?

Miten sä luet matikkaa 400 tuntia enemmän, jos siellä ruotsintunnilla opettaja ei anna sulle työrauhaa vaan sönköttää vieressä ruotsia? Vai pitääkö toi 400 tuntia ottaa pois vapaa-ajasta? Sehän on aivan turhaa aikaa, eikös niin?

Matematiikka siirtyy tietokoneille. Kone hoitaa ne 400 tuntia hujauksessa.

Kielet ja humanistiset aineet nousevat. Ja niitä ei voi siirtää koneille...

Ei tietokoneen matematiikkaohjelmaa osaa jättää jos ei ymmärrä matemaattista ongelmaa johon ohjelmaa aikoo käyttää. Ilman matematiikan opintoja ei voi tehdä matemaattisia laskelmia vaikka tietokone ne laskut tekisikin.

Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna.

Matematiikassa ja pakkoruotsissa on suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Matematiikka on logiikan äiti. Se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä, myös EI matemaattisia päätelmiä. Siksi matematiikka on pakollista kaikissa maissa.

Vaikka integraalilaskentaa ym. ei tarvitsikaan, on yleensä tärkeää ymmärtää sen looginen merkitys. Sen avulla voi ymmärtää monia arkipäivän ilmiöitä ja siten tehdä oikeita valintoja. Siksi matematiikkaa opetetaan kaikissa kouluissa ja maissa pakollisena aineena.

Ruotsin kieli ei ole universaali aine kuten matematiikka, eikä se opeta logiikkaa, se tuntuu pikemmin haittaavan loogista ajattelua pakkoruotsin puolustajissa.

Matematiikka on pakollista kaikissa maailman maissa koska se opettaa logiikkaa.