Miksi lapseni eivät menesty lukiossa?
Olemme mieheni kanssa molemmat maistereita, aina lukeneet paljon.
Tyttärestämme toinen ei päässyt pitkää matikkaa läpi ja ylppärit siirtyi syksyyn (jolloin vika kerta uusia). Toista tyttöä kiinnosti koko vuonna vain vanhojentanssit.. Hänellä menee vielä heikommin. Lyhyt matikka keskiarvoltaan 6, ja kielissä myös nelosia joukossa.
En todella ymmärrä mitä on tehty väärin. 8 on meidän perheessä hyvä arvosana ja 9 ja 10 saa kehuja.. no, niitä ei ole hetkeen näkynyt. Ei olla pakotettu lukioon eikä muutenkaan yli- tai alikorostettu koulun merkitystä. Enemmän korostettu kuitenkin.
Sosiaalisia ovat somessa ja muutenkin. Kavereita molemmilla on ollut aina paljon. Ei mitään ihmeempää teini-ikää...
Vanhmpi kävi matikasta 8h tukiopetuksessa ja silti I..
Muita?
Kommentit (69)
Mitä tekemistä sillä on minkään kanssa että vanhemmat ovat maistereita? :D Tyttärillä ei vain ole matikka/kielipäätä niin paljon että hyviä arvosanoja tulee.
Miehen mielestä on oltu liian lepsuja, kun tytöt tuijottavat valtaosan ajasta puhelinta tai peiliä...
Vaikea sitä enää on paikata.. Itse luin ja luen edelleen paljon ihan vapaaehtoisesti. Lapsille on luettu pienestä asti ja otettu mielenkiintoisia kirjoja. Myös harrastuksiin liittyviä kirjoja yms. Kumpikaan heistä ei ole koskaan innostunut kirjoista (8-vuotiaana jaksoivat keskittyä paremmin kuin nyt).
Jo päiväkodissa sanottiin, että ovat vilkkaita, mutta ystävällisiä. Sama jatkui peruskoulussa, ja välillä tuli viestiä kännykästä tai nauramisesta..
Jotenkin koen epäonnistuneeni ihan täysin.
Ap
Niin, kyllä mielenkiinto voi tuon ikäisenä olla ihan muualla kuin opiskelussa. Ehkä kehumista voi siirtää arvosanoista ja muusta tuloksesta enemmän yrittämisen ja ahkeruuden suuntaan, kuten tässä tuoreessa jutussa neuvotaan: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005218276.html
Motivaatio puuttuu, eli tunnollinen ja kunnianhimo, vaikka todennäköisesti lahjoja olisi. Tämä meidän nykyinen Suomemme on arvomaailmaltaan niin kovin erilainen kuin 20v sitten. Motivaatiota voi syödä se ettei ole takeitä korkeakouluun pääsemistä, vaikka saat hyvän yo-todistuksen ja jos pääset korkeakouluun, ei takaita työllistymisestä. Ja ehkä osa nuorista suunnittelee, että some, pelaaminen, blokkaaminen ja yrittäjyys työllistää heidät ja siihen ei tarvita hyviä arvosanoja (ja tämä voi olla ihan tottakin).
No ei kai sillä tekemistä sinänsä ole, mutta luulisi edes jonkun taidon periytyvän jo geeneissä. Meillä on molempien suvuissa valtaosa kuitenkin lahjakkaita joko kielissä tai matematiikassa. Eikä mieskään kouluaikoina lukenut, kun vasta yliopistossa. Itselleni oppiminen on ollut helppoa ja olen aina lukenut kirjat kerran, ja mielenkiinnosta lisätietoa päälle, esimerkiksi tiedejulkaisuista.
Olisi kiva, että tytöillä olisi edes yksi aine mikä menisi hyvin ja kiinnostaisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekemistä sillä on minkään kanssa että vanhemmat ovat maistereita? :D Tyttärillä ei vain ole matikka/kielipäätä niin paljon että hyviä arvosanoja tulee.
Jos vai toinen menestyisi huonosti, syy voisikin olla tämä, eli jostakin syystä ei olisi perinyt vanhempien lahjakkuutta. Mutta kun molemmat, niin en usko tähän. Toisaalta korkeakoulusta voi valmistua keskitasolahjakaskin, jos on tunnollinen ja kunnianhimoinen, joten ei vanhemmat välttämättä ole keskitasoa lahjakkaampia...
No jos ootte itse maistereita, niin varmaan muistatte, että opiskelu käy työstä. Ja jos sitä työtä ei tee, niin työ ei tule tehdyksi.Ja jokainen pitkän matikan lukija tietää myös sen, että ilman työtä eli laskemista oppivat laskemaan vain sarjakuvahahmot.
Itse maisterina voin sanoa, että omia lapsiani en ole pahemmin opettanut muuhun kuin tekemään työtä ja sietämään välillä epämukavuutta sekä pyytämään tarvittaessa apua. Hyvin ovat näillä eväillä pärjänneet.
Mutta provohan tämä on. Kukaan maisteritutuistani ei ole näin...hm... avuton opiskeluasioissa. Opiskelua kun tekee riittävästi, niin kovapäisinkin oppii jotain.
Pohjatiedot voivat olla huonot ja sikisi nyt pitäisi nähdä paljon enemmän vaivaa. Yläasteella ovat voineet saada numerot yös liian helpolla ja nyt todellinen taso paljastuu. Motivaatiossa lienee kuitenkin se suurin ongelma. Motivaatiota on vaikea tuossa tilanteessa enää lisätä eikä sitä kannata esim. rahalla ostaa. Itse se hyöty täytyy oivaltaa mutta toki siinä oivaltamisessa voitte ja olisitte voineet auttaa jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekemistä sillä on minkään kanssa että vanhemmat ovat maistereita? :D Tyttärillä ei vain ole matikka/kielipäätä niin paljon että hyviä arvosanoja tulee.
Koulutus periytyy erittäin vahvasti, joten on sillä nyt jotain tekemistä. Mutta ei se toki automaattisesti niin mene. Lukion suorittaminen tosin ei edes kummoisia älynlahjoja vaadi, joten eiköhän kyse ole lähinnä motivaation puutteesta. Ehkä muut asiat kiinnostaa enemmän kuin koulunkäynti ja ylppäreihin lukeminen? Some, kaverit jne?
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielestä on oltu liian lepsuja, kun tytöt tuijottavat valtaosan ajasta puhelinta tai peiliä...
Vaikea sitä enää on paikata.. Itse luin ja luen edelleen paljon ihan vapaaehtoisesti. Lapsille on luettu pienestä asti ja otettu mielenkiintoisia kirjoja. Myös harrastuksiin liittyviä kirjoja yms. Kumpikaan heistä ei ole koskaan innostunut kirjoista (8-vuotiaana jaksoivat keskittyä paremmin kuin nyt).
Jo päiväkodissa sanottiin, että ovat vilkkaita, mutta ystävällisiä. Sama jatkui peruskoulussa, ja välillä tuli viestiä kännykästä tai nauramisesta..
Jotenkin koen epäonnistuneeni ihan täysin.
Ap
Älähän nyt AP. Lapsesi ovat temperamentiltaan ilmeisesti erilaisia kuin sinä. Olitko sinä tunnollinen, miellyttämishaluinen, kunnianhimoinen, perfektionisti?? Lapsesi ovat riehakkaampia ja vähemmän näitä edellä mainittuja. Saattavat silti pärjätä elämässä mainiosti. Ei minunkaan pojistani kumpikaan ole lukijatyyppiä ja kun olivat pieniä se masensi minua, mutta nyt olen hyväksynyt asian. Kunhan olisivat onnellisia ja löytäisivät oman polkunsa työelämässä, se riittää minulle, vaikka selvästi näen että esim. nuorempi alisuoriutuu peruskoulussa... Vanhempi lapsi alisuoriutui myös peruskoulussa, löysi kunnianhimonsa vasta nyt amiksessa (kaksoistutkinto). Lapset eivät ole vanhempiensa kopiota ja sehän siinä kasvatuksessa onkin jännää. Et yhtään tiedä minkälainen persoona tuli synnytettyä!
Miksi lapseni menestyi lukiossa ja emme oo akateemisia.
Ja yrittäjyys, koodaaminen, mikä vain työllistävä olisi hieno juttu, mutta ei tyttöjä kiinnosta mikään sellainen.
Ovat harrastaneet vaikka mitä, ja nekin jääneet kesken. Somekoukussa olevalle maksettiin valokuvauskurssi ja ostettiin järkkäri. Sitä intoa kesti se 10 viikkoa..
Kehutaan myös yrittämisestä. Oikeasti toivoin sitä A:takin niin paljon.. ja kehuin, että jaksaa lisätunneilla käydä..
Nyt sanoo, että jos ei syksyllä mene läpi niin ei ala kaikkia uusimaan.. Silloin viimeistään sulkeutuu yliopiston ovet, mutta hänen mielestään se ei sitten ole hänen paikka.
Nuorempi suunnittelee jo nyt välivuotta... Mies ei antanut lähteä vaihtoon vuosi sitten, huonojen arvosanojen yms takia......
Harmittaa.
Ap
Vittu miten paska provo.
Onko tytöt hyvän näköisiä? Ikä alkaa olemaan 18v korvilla,varmasti tulevia teiniäitejä.
Tää on niin avuton provo, että kehotan jatkamaan vielä koulussa. Tai lähinnä hankkimaan sen koulutuksen.
Akateeminen... ei jatkoon...
Vierailija kirjoitti:
Ja yrittäjyys, koodaaminen, mikä vain työllistävä olisi hieno juttu, mutta ei tyttöjä kiinnosta mikään sellainen.
Ovat harrastaneet vaikka mitä, ja nekin jääneet kesken. Somekoukussa olevalle maksettiin valokuvauskurssi ja ostettiin järkkäri. Sitä intoa kesti se 10 viikkoa..
Kehutaan myös yrittämisestä. Oikeasti toivoin sitä A:takin niin paljon.. ja kehuin, että jaksaa lisätunneilla käydä..
Nyt sanoo, että jos ei syksyllä mene läpi niin ei ala kaikkia uusimaan.. Silloin viimeistään sulkeutuu yliopiston ovet, mutta hänen mielestään se ei sitten ole hänen paikka.
Nuorempi suunnittelee jo nyt välivuotta... Mies ei antanut lähteä vaihtoon vuosi sitten, huonojen arvosanojen yms takia......
Harmittaa.
Ap
Yliopistoonhan voi nykyään päästä ilman ylioppilastutkintoakin, tosin jos lukeminen ei kiinnosta tippakaan, en yhtään ymmärrä, miksi yliopistoon kannattaisi edes yrittää.. Jos olet oikeasti maisteri, tiedät että jo ne pääsykokeet vaatii paljon lukemista.
Huomasin sellaisen hassun jutun, että jo aloituksesta näkyy, että ei ole kauhean koulutettu ihminen vaikka yrittää esittää sitä.
Meistä kumpikaan ei osaa opettaa hyvin. Tai niin tytöt sanovat. Vanhemmalle sanottiin, että laskee tehtävät ja kysyy jos ei osaa. Ei halunnut kysyä, koska emme osaa neuvoa. Siksi etsittiin henkilö joka pitää yksityistunteja.
En ole tarkastellut tyttöjen läksyjä pitkään aikaan... Olen kai olettanut, että kysyvät.. Ja välillä kysyvätkin.
Harmittaa kun ihmiset intoilevat lakkiaisista, niin lapsellista kuin se onkin. Tytön tuntien jättää kirjoitukset oikeasti kesken jos ei syksyllä pääse läpi. Kaverikin ehdotti eri opettajaa, ihmetteli mitä ovat sen 8h tehneet..
Ap
Voi pelkällä päättötodistuksella hakea AMK:hon, mutta jonkun 2.asteen tutkinnon vaatii yliopisto.
Nyt toivon, että kävisivät edes lukion loppuun.
Voi kuulostaa provolta, mutta ei ole. Ei olla osattu vaatia tarpeeksi varmaan sitten...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja yrittäjyys, koodaaminen, mikä vain työllistävä olisi hieno juttu, mutta ei tyttöjä kiinnosta mikään sellainen.
Ovat harrastaneet vaikka mitä, ja nekin jääneet kesken. Somekoukussa olevalle maksettiin valokuvauskurssi ja ostettiin järkkäri. Sitä intoa kesti se 10 viikkoa..
Kehutaan myös yrittämisestä. Oikeasti toivoin sitä A:takin niin paljon.. ja kehuin, että jaksaa lisätunneilla käydä..
Nyt sanoo, että jos ei syksyllä mene läpi niin ei ala kaikkia uusimaan.. Silloin viimeistään sulkeutuu yliopiston ovet, mutta hänen mielestään se ei sitten ole hänen paikka.
Nuorempi suunnittelee jo nyt välivuotta... Mies ei antanut lähteä vaihtoon vuosi sitten, huonojen arvosanojen yms takia......
Harmittaa.
Ap
Eikös se pitkän matikan reputtanut voi kirjoittaa lyhyen matikan? Luulis siitä pääsevän läpi...
Jos eivät tee läksyjä tai lue kokeisiin, kun on mielenkiintoisempaa tekemistä. Tämä oli itselläni syy reputtamiseen.