Vihaan kummina olemista

Tuntuu niin pahalta lapsen puolesta, kun kummit ei välitä p*skaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vanhempana arvostan eniten aikaa mitä kummi käyttää lapseen. On se sitten kyläilyä ja lapsen huomioimista silloin, puistoilua tai niitä huvipuistoretkiä. Kummit on kyllä vieneet reissuillekkin lapsia. Ja pienimmän kummi ottaa mukaan aina vaikka kaikki lapset, jos vain haluavat mukaan. Meillä on kahden lapsen kummien valinta osunut nappiin ja kummit todella antavat aikaansa kummilapsilleen. Mutta keskimmäisen kummit valitettavasti ovat elämäntilanteidensa takia vähemmän tekemisissä. Onneksi kuitenkin muiden lasten kummit myös huomioivat tämän keskimmäisen.

Unelmakummeja teidän lapsilla, olen kateellinen! Minun lasteni kummit ovat näitä "lahja-automaatteja" (omasta halustaan, mitään ei ole vaadittu, odotettu tai velvoitettu), mutta eivät vietä aikaa lasten kanssa. Koskaan. Hyvä kun syntymäpäiville tulevat kerran viidessä vuodessa. Aina kiire jonnekin on...

Ikävä asenne sinulla. Jos suhtaudut noin kummeihin, en ihmettele, etteivät halua nähdä. Toivottavasti uskaltaisivat olla ostamatta myös lahjoja, kun et niitä osaa arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vanhempana arvostan eniten aikaa mitä kummi käyttää lapseen. On se sitten kyläilyä ja lapsen huomioimista silloin, puistoilua tai niitä huvipuistoretkiä. Kummit on kyllä vieneet reissuillekkin lapsia. Ja pienimmän kummi ottaa mukaan aina vaikka kaikki lapset, jos vain haluavat mukaan. Meillä on kahden lapsen kummien valinta osunut nappiin ja kummit todella antavat aikaansa kummilapsilleen. Mutta keskimmäisen kummit valitettavasti ovat elämäntilanteidensa takia vähemmän tekemisissä. Onneksi kuitenkin muiden lasten kummit myös huomioivat tämän keskimmäisen.

Unelmakummeja teidän lapsilla, olen kateellinen! Minun lasteni kummit ovat näitä "lahja-automaatteja" (omasta halustaan, mitään ei ole vaadittu, odotettu tai velvoitettu), mutta eivät vietä aikaa lasten kanssa. Koskaan. Hyvä kun syntymäpäiville tulevat kerran viidessä vuodessa. Aina kiire jonnekin on...

Ikävä asenne sinulla. Jos suhtaudut noin kummeihin, en ihmettele, etteivät halua nähdä. Toivottavasti uskaltaisivat olla ostamatta myös lahjoja, kun et niitä osaa arvostaa.

En ole alemman viestin kirjoittaja, mutta ei kai se lapsen syy ole, jos vanhempi on ****? Miksi lapsen lahjat pitäisi jättää antamatta? Eihän ne vanhemmalle ole vaan lapselle.

Minulla on sama ongelma mutta ilman kummiutta. En jaksaisi olla täti siskoni lapsille. En jaksa sitä pakollista lahjojen ostamista koska minulle itselleni synttärit ja joulut eivät merkitse yhtään mitään. Inhoan sekä lahjojen ostamista että niitä juhlia itsessään.  Muutenkin tuntuu idioottimaiselta että minä ostan pienistä rahoistani krääsää kakaroille joilla on jo kaikkea. Siskoni on erittäin varakas. Sitten vallankin nuorempi lapsi saattaa vielä kysyä, että miksi teiltä tulee aina niin pienet lahjat?

Myönnän, että en pidä lasten synttärijuhlien kaaoksesta ja siksi en niihin osallistu - olipa kyse kummilapsesta, ystävän lapsesta tai sukulaisesta. Sori vaan.

Minua taas ahdistavat lapseni kummit. Sanoin heille jo pyytäessäni kummiksi, että älkää sitten ostako mitään lahjoja, en halua, että kummit ovat jotain lahjatuutteja. Ei tarvitse myöskään viedä huvipuistoihin tai uimahalliin tai mihinkään muuallekaan. Ihan riittää, että käydään kylässä puolin ja toisin pari kertaa vuodessa. No, siellä todellakin käytetään lahjaan rahaa useita kymppejä joka synttäri ja joulu, vaikka tiedän, että heillä ei taatusti ole ylimääräistä rahaa. Kaksi pientä lasta, asuntolaina, keskeneräinen taloprojekti, toinen vanhemmista opiskelee. En tiedä, miten sanoisin, että pelkkä läsnäolo riittää kummilta synttäreillä, kun se ei näytä menevän perille.

Ap tässä.

Päätin, että jatkossa muistan kummilapsiani kortilla jouluna ja syntymäpäivänä. Jos tulee sanomista, niin sitten tulee. Olen niin tympiintynyt näihin pakko-lahjoihin ja yksipuolisuuteen.

Kiitos kaikille vastauksistanne :)

Rippilahja ja yo-lahja (tai vastaava) tietysti, mutta muuten kortti saa riittää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sama ongelma mutta ilman kummiutta. En jaksaisi olla täti siskoni lapsille. En jaksa sitä pakollista lahjojen ostamista koska minulle itselleni synttärit ja joulut eivät merkitse yhtään mitään. Inhoan sekä lahjojen ostamista että niitä juhlia itsessään.  Muutenkin tuntuu idioottimaiselta että minä ostan pienistä rahoistani krääsää kakaroille joilla on jo kaikkea. Siskoni on erittäin varakas. Sitten vallankin nuorempi lapsi saattaa vielä kysyä, että miksi teiltä tulee aina niin pienet lahjat?

Ei ole mikään pakko ostaa lahjoja! Minä olen lapseton täti lukuisalle määrälle sisarusten lapsia enkä ole ikinä

mitenkään muistanut merkkipäivinä.. Lopetat lahjojen ostelun,laitat vaikka kortin jos välttämättä täytyy jotakin keksiä...

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sama ongelma mutta ilman kummiutta. En jaksaisi olla täti siskoni lapsille. En jaksa sitä pakollista lahjojen ostamista koska minulle itselleni synttärit ja joulut eivät merkitse yhtään mitään. Inhoan sekä lahjojen ostamista että niitä juhlia itsessään.  Muutenkin tuntuu idioottimaiselta että minä ostan pienistä rahoistani krääsää kakaroille joilla on jo kaikkea. Siskoni on erittäin varakas. Sitten vallankin nuorempi lapsi saattaa vielä kysyä, että miksi teiltä tulee aina niin pienet lahjat?

Lopetat vaan sen ostelun 🖒

Minä pyrin aina muistamaan myös kummipoikani veljeä. Eihän se ole minulta tai meiltä pois :) Olemme perheinä läheisiä ja näemme paljon, joten sekin tietysti vaikuttaa asiaan. On mukava ilahduttaa poikia pienellä lahjalla tai rahasummalla :)

Minä olen kirkkoon kuulumaton "leikki"kummi parhaan lapsuuden ystäväni (ja edelleen parhaan ystäväni) nuorimmaiselle. Olen täysin tumpelo lasten kanssa, eikä minulle voi lasta hoitoon antaa mitenkään. Onneksi lapsen äiti tämän tietää, ja jättää lapsen korkeintaan ruuanlaiton ajaksi hoiviini. Odotan silti sitä, että lapsi hieman kasvaa, ja saan viedä häntä huvipuistoihin ja muualle. Toivon että muodostun lapselle sellaiseksi aikuiseksi, johon voi luottaa ja turvata niissä asioissa, joita ei vanhemmille halua kertoa.

Totta on, että lapsen vanhemmista on paljon kiinni. Jos minut olisi pyydetty kummiksi sukulaislapselle, olisin varmasti kieltäytynyt. Ei sillä, että hänenkään vanhemmissaan olisi sen kummemmin mitään vikaa, mutta emme ole niin läheisiä. En myöskään aio suostua kummiksi kenellekään muulle kuin tälle yhdelle, haluan olla tälle yhdelle niin hyvä kummi kuin mahdollista.

Minä en pidä lahjojen ostamisesta, jotne en osta lahjoja. On aika kivaa olla aikuinen, kun voi itse päättää, miten toimii.

Vierailija kirjoitti:

Minä en pidä lahjojen ostamisesta, jotne en osta lahjoja. On aika kivaa olla aikuinen, kun voi itse päättää, miten toimii.

Onko tullut palautetta?

Vinkki lasten vanhemmille:

Tarjotkaa joskus kummille ruoat ravintolassa tai antakaa vaikka lahjakortti ravintolaan, kylpylään tai vastaavaan paikkaan.

Kummit kun usein toimivat teidän ilmaisina lapsenvahteina ja käyttävät vuosittain paljon rahaa lastenne lahjoihin.

Muuten voi se kilttikin kummi lopulta kyllästyä suhteen yksipuolisuuteen ja jättää lahjat ostamatta ja lapset vahtimatta :)

Vierailija kirjoitti:

Vinkki lasten vanhemmille:

Tarjotkaa joskus kummille ruoat ravintolassa tai antakaa vaikka lahjakortti ravintolaan, kylpylään tai vastaavaan paikkaan.

Kummit kun usein toimivat teidän ilmaisina lapsenvahteina ja käyttävät vuosittain paljon rahaa lastenne lahjoihin.

Muuten voi se kilttikin kummi lopulta kyllästyä suhteen yksipuolisuuteen ja jättää lahjat ostamatta ja lapset vahtimatta :)

Samaa mieltä. Voisi muistaa muutenkin kuin kerran vuodessa joulukortilla.

En todellakaan ala lahjoa kummeja.En lahjo muitakaan aikuisia, paitsi erityisenä juhlapäivänä, esim.hääpäivänä.Lasten lahjat ja lasten ilo ovat ihan eri luokan asia.Kasvavaa te kummit aikuisiksi!Ärsyttävä ketju!!

Todella kurja perinne sen lapsen kannalta. Kyllähän hän sen vaistoaa jos joku on hänen seurassaan vain pakosta tai lähettää väkinäisiä lahjoja. Saa huonon kuvan kristillisyydestä, koska eihän siihen oikeasti kuulu mikään tällainen perinne - ei Raamatussa puhuta ollenkaan kummiudesta. Se on luterilainen perinne, ihmisten lisäämä juttu.

Uskovat kastetaan Raamatussa silloin kun osaavat suullaan tunnustaa Jeesuksen Herraksi ja ymmärtävät mistä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan ala lahjoa kummeja.En lahjo muitakaan aikuisia, paitsi erityisenä juhlapäivänä, esim.hääpäivänä.Lasten lahjat ja lasten ilo ovat ihan eri luokan asia.Kasvavaa te kummit aikuisiksi!Ärsyttävä ketju!!

Menee vähän ohis, mutta olen lapseton sinkku ja sellaisena aion pysyä. Onko se reilua, että ostan kaikille lahjat, häälahjojen lisäksi myös kummilapsilleni sekä ystävieni ja sukulaisten lapsille, kun minut heidän juhliin kutsutaan enkä ikinä saa mitään takaisin, kun en aio mennä naimisiin tai tehdä lapsia?!

Täytyykö pitää hääjuhlat itseni kanssa, kuten Sinkkuelämää-Carrie?

Mulle riittää kummilapsen suunnasta se, että tulee joskus joku kortti tai viesti tai puhelu tms. En odota mitään muistamista just syntymäpäivänä tms, mutta onhan se mukavaa, että suhde toimii kumpaankin suuntaan.