Lapseni ei halua tehdä isona mitään, koska äitikin on vain kotona

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja siis melkein aina kotona.
Alakouluikäinen lapsi on nyt 12 ja muutaman vuoden päästä alkaa koulun- ja ammatinvalinta.
Huolettaa se millaisen esimerkin kykenen itse hänelle antamaan.
Aina kun puhun työnteon tärkeydestä, hän vastaa: -Mutta ethän sinäkään käy töissä.
Pelottaa, että olen huono esimerkki. Olen vain kotona, siivoan, kokkaan, harrastan hiukan ja yritän kannustaa lasta opiskelemaan. Ei innostu.
Hänellä on kyllä työssäkäyvä isä, mutta se ei näköjään riitä malliksi.
Hain opiskelemaan avoimeen yliopistoon, mutta jouduin perumaan sen hirvittävän suurien lukukausimaksujen takia.
Tuntuu että minun pitäisi repiä itsestäni energiaa mennä johonkin hanttihommaan, vaikka siihen paljonparjattuun työtoimintaan,
jos pääsen ja jaksan, ja jos saan silti pitää eläkkeeni.
Eikö taksiluvatkin vapautuneet?

Minulla on kortti, mutta ei kovin hyvää ajotaitoa, eikä alkeellistakaan suunnistustaitoa,
mutta niitähän ei enää vaadita taksikuskeilta?
Jotain pitäisi väkisin jaksaa tehdä.
Pelkään myös, etten huomaa kun rajani ylittyy: minuun iskee rasituksessa paranoidi skitsofrenia ja se on raskasta hoitaa pois.