Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Kommentit (2821)
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 20 v myynyt alushousuni pornokauppiaalle.
Pidän samat alushousut ma -pe niin että nyrkkipyykin teen iltaisin. Sitten pe töitten jälkeen vien ne postiin. Sitten taas ma - pe jne. Menkkaveri on vaan extraa.Saan sähköpostilla osoitteen ja kauppias tiputtaa kirjekuoren kerran kuussa postilaatikosta.
Asuin aikoinaan samassa talossa, missä kauppa oli ja olin usein takapihalla lukemassa, tuli sinne tauoillaan. Kysyi joskus vkonloppusuunnitelmia ja vastasin aina ei mitään erikoista. Lopulta kysyi kiinnostaako. Kun asuin siellä, hän tiputti aina postilaatikosta nimi ja osoitelistan, nyt tänä päivänä tulee sähköpostilla.
Taukoa en pitänyt edes silloin kun odotin, mummokalsarit kävivät myös hyvin.
Kesälomalla on vähän säätämistä, mutta kun viikossa on 7 pv ja alushousuja käytetään 5 pv, saan pari varastoon. Ja myös vähän huijaan, pidän kaksia päällekkäin, niin että kesällä ei tule taukoa. Kauppias noutaa jemman ennen kuin lähdemme ja tietty reissun aikana tulee myös alushousuja.Aluksi san 100 mk, nyt olen jo vuosia saanut 30 e per lähetys. Eihän se hirveesti ole, mutta vaiva on pieni ja hyöty on jatkuvaa.
Viime kesänä kun juteltiin, kauppias sanoi olen ehdottomasti hänen pisin alihankkijansa.
Miehelleni kerroin, kun olimme menossa naimisiin, muut eivät tiedä.
Uusia ostajia ei ole. Samat nimet ovat olleet vuodesta toiseen.
No ei ole tosiaankaan tienaamista. Miten halpoja pöksyjä sä oikein käytätkään?
Olen ollut lapsiprostituoitu, asunnoton, työtön, pelkän peruskoulun käynyt, luottotiedoton rötöstelevä pikkunilkki ja käyttänyt kovia huumeita. Sittemmin olen korkeakouluttautunut ja päässyt kiinni normaaliin elämään. Kokemuksieni vuoksi ymmärrän, miten helposti ihmisen elämä voi lähteä niin oikeille kuin väärillekin raiteille. Aiempi elämäntapani tuntui silloin minusta täysin normaalilta.
Olen kirjoittanut artisteille biisien sanoituksia, valenimellä. Siitä syystä että pelkään julkisuutta. Tämän vuoksi en ole esim. somessa ollenkaan, edes omalla nimelläni.
Olen alemman keskiluokan alkoholistiperheen lapsi, vanhemmat ihan luusereita. Pienenä kuvittelin että oikeat vanhempani ovat jonkun maan kuninkaallisia, että olen vaihtunut synnytyslaitoksella, ja että joku huomaa vihdoin asian ja että tämä korjaantuu isompana. Näin ei kuitenkaan vielä ole käynyt......
Menin nuorempana naimisiin, jolloin jätin ulkomaisen ex-miehen hienon, aatelisen kuuloisen sukunimen itselleni. Nykyinen miesystävä luulee että se on minun oma nimeni. Nykyinen miesystäväni ei myöskään tiedä vanhemmistani mitään, olen valehdellut hänelle että vanhempani ovat kuolleet ulkomailla onnettomuudessa kun olin nuori ja että olen muka sen jälkeen asunut mummoni ja tätini luona.
Sukunimeni ja ulkomuotoni eli vaatteideni jne. perusteella kaikki siis kuvittelevat että tulen paremmista piireistä, ja että olen erittäin kultturelli, sivistynyt ja että minulla on vähintään kaksi akateemista tutkintoa. Että nautin taidenäyttelyistä ja viininmaisteluista, vaikka mieluiten istun kotona telkkarin edessä katsomassa jotain typerää tositeeveeohjelmaa, juomassa olutta ja syömässä sipsejä :D
Olen ollut koukussa telkkarin maksukanavapakettien matkailuaiheisiin kanaviin viimeiset 10 vuotta, ja seuraan muutenkin uutisista kaiken maailman uutisia, kulttuuritapahtumia ym. ja katson erilaisia dokumentteja.
Työkaverit kuvittelevat että olen todella kokenut matkustaja koska tiedän niin paljon eri maista ja osaan selostaa niistä asioita yksityiskohtaisesti, mutta todellisuudessa olen käynyt vain viidessä eri maassa koko elämäni aikana :)
Minulla on iso vaatehuone täynnä todella kalliita, ihania merkkituotteita. Sellaisia joista moni julkinen bloggaajakin pystyy vaan haaveilla. Joitakin yksittäiskappaleita joita ei muut edes saa, tai erikoiseriä joita valmistettu vain muutama kappale. Myös jotain pelkästään minulle teetettyjä löytyy. Luksusmerkkikenkiä on 200+ paria ja luksusmerkkilaukkuja 100+, ja siinä se muotiarsenaali vasta alkaa.
En kuitenkaan käytä noita tuotteita juuri koskaan, ettei minua luulla pinnalliseksi, materialistiksi, leuhkaksi, tyhjäpääksi ja merkkikeskeiseksi turhautuneeksi rouvaksi! Kuljen halvoissa vaatteissa ja perushintaisissa asusteissa jotka eivät herätä huomiota ja joissa ei ole mitään näkyviä logoja tai muita tunnistettavia piirteitä.
Mieheni yrittää kannustaa minua että käytä nyt noita hienoja vaatteita ja asusteita kun olet niitä keräillyt, ja että muuten niissä mennyt ainakin pari sataa tuhatta hukkaan jos istun vain ihailemassa niitä. Minulla on kamalan korkea kynnys alkaa käyttää niitä, ja yritän selitellä itselleni että mitä jos joku eksoottinen nahkalaukku tai eksoottiset nahkakengät menevät pilalle heti kun alan käyttää niitä :( Miellän niitä myös matkamuistoiksi enkä pidä käyttötavarana.
Olen jopa valehdellut talossamme kylässä käyneille kavereilleni että pukeutumishuoneeni on pelkkä varasto ettei siellä ole mitään nähtävää, ja pidän sen oven lukossa ettei kukaan vaan eksy kurkistamaan sinne. Tiedän että moni ystävistäni saisi sydärin jos näkisivät mitä kaikkea muotijuttua omistan. Että minulla on oma privaatti muotiputiikki. Voi apua kuolisin jos joku heistä saisi vihiä asiasta. Kerran eräs kysyi tietystä laukustani, mutta valehtelin sen olevan kopio.
En ole mikään lottovoittaja, vaan olen perinyt vähän rahaa sieltä sun täältä, ja tienaan ihan hyvin. Mieheni on myös ostanut minulle jotain tuotteita lahjaksi.
Moni luulee että käyn töissä vaikka olenkin työtön, mutta olenkin varakas työtön.
Vuokrafirmojen haastattelut suorastaan huvittavat minua suuresti kun puhutaan paskoista palkoista ja surkeista töistä, työkkärissäkin kuvitellaan että olen perseaukinen looseri vaikka ajan esim. lähes uudella autolla.
Minua ei kiinnosta tehdä töitä kun niistä ei makseta nykyään edes oikeata palkkaa, onnekseni olen liki 50 vuotias mies niin ei ole pelkokaan siitä että koskaan enää tarjottaisiinkaan normaalia työsuhdetta.
Odottelenkin huvittuneena että saan karenssia jossain välissä niin saan esittää taas surkimusta ja saan sympatiat työkkärin eukoilta osakseni.
Tämä rooli pidetään yllä lopunikää ja kukaan ei tiedä että mulla menee paremmin kuin monella duunarilla koskaan.
Minulla on salasuhde ja avioliiton ulkopuolinen lapsi
Vierailija kirjoitti:
Luksusmerkkikenkiä on 200+ paria ja luksusmerkkilaukkuja 100+, ja siinä se muotiarsenaali vasta alkaa.
En kuitenkaan käytä noita tuotteita juuri koskaan, ettei minua luulla pinnalliseksi, materialistiksi, leuhkaksi, tyhjäpääksi ja merkkikeskeiseksi turhautuneeksi rouvaksi!
Jos sun ystävät leimaavat sut pinnalliseksi, materialistiksi, leuhkaksi, tyhjäpääksi ja merkkikeskeiseksi turhautuneeksi rouvaksi siitä syystä, että käytät merkkituotteita, sun on aika vaihtaa kaveripiiriä. Tuntemattomien mielikuvilla ei taas pitäisi olla mitään väliä.
Olen ostanut merkkituotteita 2nd handina, mutta kellään mun ystävistä ei varmaankaan ole käsitystä niiden hinnoista, eikä tällä ole väliä, koska ostin ne omaksi ilokseni.
Parhaankaverini keskimmäinen lapsi on minun siittämäni. Luonnollisesti en tätä ole ikinä hänelle paljastanut eikä hänen vaimokaan ole asiasta halaistua sanaa päästänyt.
Välillä vain kaverini ihmetellyt miksi niin usein kyselen kyseisen lapsen kuulumisia ja tunnun olevan enemmän kiintynyt häneen kun heidän esikoiseen, jonka kummi olen.
Olen käyttänyt kannabista yli 30 vuotta ja olen yksi maailman parhaita omalla "alallani".
Trippaillaan puolison kanssa muutaman kerran vuodessa mdma:llä, sienillä tai LSD:llä.
Nelikymppiset valkokaulustyöläiset
Kärsin ahdistuksesta, vaikka muut varmaan luulevat elämäni olevan hienoa.
Sitä, että mulla on lapsia, omakotitalo, suht kallis auto ja erityisesti se, että olen aikuinen enkä mikään tyttönen.
T. Ikäistään huomattavasti nuoremman näköinen kolmekymppinen
Olen seksiaddikti. Tällä hetkellä on kolme vakipanoa, joista kukaan ei tiedä mitään.
Olen sekä kielellisesti että matemaattisesti hyvin lahjakas ja kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tukkani on vaaleaksi värjätty, rakastan muotia, käytän paljon meikkiä ja joskus jopa tekoripsiä. Tämä tuntuu olevan useimpien mielestä aivan uskomaton yhtälö - älykkyyttäni epäillään etenkin, jos uskaltaudun sanomaan ääneen olevani taitava jossakin älyä vaativassa tehtävässä.
N23
Ihmiset kuvailevat minua ujoksi ja hiljaiseksi, absolutistiksi ja uskovaiseksi. Mitään noista en ole. Oikeasti tarkkailen ihmisiä ja kaikista lähimpien ihmisten parissa puhun niin paljon paskaa muista ja kiroilen koko ajan.