Miksi velat aina perustelevat lapsettomuuttaan halulla olla spontaani? Myöntäkää, ettette oikeasti tee arjessanne juurikaan spontaaneja tekoja
Kommentit (87)
Oltiin ennen lapsia miehen kanssa monta vuotta yhdessä, ihan samanlaista elämä oli silloinkin. Tuntuu hassulta ajatella näin. Tiettyjä asioita suunnittelen pitkään, jotkut kauppareissut voi ehkä olla spontaaneja. Niinkuin nykyäänkin. Jos jotain tarvitsee, niin se haetaan.
En lähde kylään yllättäen, ei ole mun juttu ollut koskaan. Olen aika erakko. Lasten myötä spontaanius ja kanssa käynti ihmisten kanssa on lisääntynyt valtavasti. Ilman lapsia olisin himassa ja katselisin telkkua, lukisin tms tavallista. Nyt osallistun aktiivisesti lasten harrastusjuttuihin. Oon tavannut kivoja ihmisiä.
Koska joillekin äityleille ei kelpaa syyksi se ettei halua lapsia. Pitää perustella, jotta mamma voi sitten julistaa kaikki perustelut tekosyiksi ja selittää miksi ne ovat huonoja.
Äityliä niin ahdistaa, että joku valitsee toisenlaisen elämänpolun kuin hän. Hän ei voi käsittää miten niin voi olla onnellinen. Häneltä jäänyt kehittymättä mielen teoria, eli ymmärrys siitä että ihmiset ovat erilaisia ja voivat tehdä eri valintoja eri syistä. Tai sitten hän tuntee epävarmuutta omasta valinnastaan ja tarvitsee ympärilleen samalla tavalla valinneita vahvistamaan haurasta käsitystään siitä että on toiminut oikein. Hän kuvittelee, että on olemassa vain yksi oikea tapa suorittaa elämä ja kokee vastakkaiset todisteet, kuten elämäänsä tyytyväiset velat, ahdistavina ja uhkaavina.
Hyvin säälittävää.
En ole varsinaisesti vela, vaan sopivaa kumppania ei ole löytynyt. Yksinhuoltajaksi en halua. Haluan nukkua mahdollisimman paljon ja pitkään, mennä ja tulla miten haluan. Takki niskaan vaan ja menoksi, kun huvittaa. Omissa laskuissa ja arjessa on jo riittävästi stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen lähdettiin kaverin kanssa pelaamaan futista vartin varoitusajalla. Ei taitaisi onnistua, jos mulla olisi penska täällä
Kyllä multa onnistuu vaikka onkin pari "penskaa" täällä. Oikeastiko ihmiset luulee, ettei lasten saamisen jälkeen ole mitään muuta elämää?
Onko sun penskat 25-v ja 31-v?
7v. Ja 9v.
Mitä lapsesi sanovat, kun säntäilet vartin varoitusajalla pois kotoa sinne tänne ihan koko ajan?
Koko ajan?
Eli et voikaan olla spontaani koko ajan?
Voin jos haluan. Miksi pitäisi vartin välein säntäillä?
Eli jos olet sopinut hoitavasi lapsille sapuskaa illaksi ja harjoittelemalla heidän kanssaan koetta varten, voit ihan tuosta noin vain halutessasi mennäkin töiden jälkeen keilaamaan kavereiden kanssa ja tulla kotiin joskus yhdeksän aikaan? Ja mahdolliselta puolisoltasi onnistuisi sama koska tahansa sen kummemmin sopimatta?
Kuulostaa lastensuojelun asiakkuudelta minusta.
No olet oikeassa, en kyllä yhdeksään asti luuhaisi sopimatta ensin puolison kanssa, että on ok. Ja jos olen luvannut lapsille auttaa kokeeseen lukemisessa, niin en kyllä lupauksia petä. Mutta esimerkki oli futista vartin varoitusajalla ja se kyllä sopisi. Nyt jos lähtisin, olisin kotona viimeistään kahdeksalta.
Ruoka on valmiina ja lapset omissa puuhissaan. Tiettyyn pisteeseen asti spontaanit teot käy myös lapselliselle, mutta vaikka laivalle en voisi tästä nyt heti spontaanisti lähteä. Joten onneksi olkoon! Velat vastaan lapselliset 1-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen lähdettiin kaverin kanssa pelaamaan futista vartin varoitusajalla. Ei taitaisi onnistua, jos mulla olisi penska täällä
Kyllä multa onnistuu vaikka onkin pari "penskaa" täällä. Oikeastiko ihmiset luulee, ettei lasten saamisen jälkeen ole mitään muuta elämää?
Onko sun penskat 25-v ja 31-v?
7v. Ja 9v.
Mitä lapsesi sanovat, kun säntäilet vartin varoitusajalla pois kotoa sinne tänne ihan koko ajan?
Koko ajan?
Eli et voikaan olla spontaani koko ajan?
Voin jos haluan. Miksi pitäisi vartin välein säntäillä?
Eli jos olet sopinut hoitavasi lapsille sapuskaa illaksi ja harjoittelemalla heidän kanssaan koetta varten, voit ihan tuosta noin vain halutessasi mennäkin töiden jälkeen keilaamaan kavereiden kanssa ja tulla kotiin joskus yhdeksän aikaan? Ja mahdolliselta puolisoltasi onnistuisi sama koska tahansa sen kummemmin sopimatta?
Kuulostaa lastensuojelun asiakkuudelta minusta.
No olet oikeassa, en kyllä yhdeksään asti luuhaisi sopimatta ensin puolison kanssa, että on ok. Ja jos olen luvannut lapsille auttaa kokeeseen lukemisessa, niin en kyllä lupauksia petä. Mutta esimerkki oli futista vartin varoitusajalla ja se kyllä sopisi. Nyt jos lähtisin, olisin kotona viimeistään kahdeksalta.
Ruoka on valmiina ja lapset omissa puuhissaan. Tiettyyn pisteeseen asti spontaanit teot käy myös lapselliselle, mutta vaikka laivalle en voisi tästä nyt heti spontaanisti lähteä. Joten onneksi olkoon! Velat vastaan lapselliset 1-0.
Hei, ei mitään syytä heittäytyä piiloaggressiiviseksi. Minusta on vain hyvä, jos tykkäät elämästäsi. Pidän vain vähän turhana teeskennellä, että vanhemman elämä olisi yhtä vapaata ja spontaania kuin lapsettoman elämä, kun jokainen tietää, ettei se ole totta. Muun väittäminen antaa vähä sellaisen kuvan, että oma todellisuus on liian ikävä ja se täytyy kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Mun tuntemat velat ovat just niitä maailman tylsimpiä kotona nysvääviä.
En yleistä, mutta nämä ovat.
Eivät tee koskaan mitään, mitä lapsi estäisi tekemästä. Jopa minä taaperokaksosten äiti teen enemmän niitä "spontaaneja" juttuja.
Juuri tämän takia en haluakaan lapsia. Haluan nysvätä tylsästi kotona ilman, että minun tarvitsee antaa huomiota kenellekään.
Miksei kotona nysväävä voisi olla spontaani?
Eilen illalla sain äkillisen inspiraation piirtää, ja vietinkin sitten neljä tuntia täysin kynäilyyn uppoutuneena niin, että unohdin syödä ja ottaa pyykit pois koneesta. Nautin valtavasti juuri tällaisesta spontaaniudesta, että voin puuhastella omiani juuri silloin kun huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Tekosyyltä haiskahtaa.
Myönnä itse että olet tyhmä koska et tiedä ettei koko juttua kuulu kirjoittaa otsikkokenttään.
Btw, toisten syyt ovat niille ihan oikeita syitä - mikä sinä olet leimaamaan ne tekosyiksi? Jos ei halua lapsia, ei halua lapsi, eikä kenenkään pitäisi joutua perustelemaan miksei. Syyksija perusteeksi riittää se ETTEI HALUA LAPSIA.
Ja ennenkuin ehdit kitistä - ei, minä en ole lapseton. Ymmärrän silti ihmisiä jotka eivät lapsia halua.
Myönnän, en tee spontaaneja juttuja, mutta en ole koskaan perustellutkaan lapsettomuuttani spotaaniuden tarpeella. Rakastan rauhallista, hiljaista elämääni. En usko, että voimavarani riittäisivät lapsiperhearkeen. Olemme erilaisia:)
Vierailija kirjoitti:
Myönnän, en tee spontaaneja juttuja, mutta en ole koskaan perustellutkaan lapsettomuuttani spotaaniuden tarpeella. Rakastan rauhallista, hiljaista elämääni. En usko, että voimavarani riittäisivät lapsiperhearkeen. Olemme erilaisia:)
Onneksi näin. Ja erilaisia olemme myös siinä mielessä, että en pyytäisi ketään perustelemaa n elämänvalintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulle olisi tällä hetkellä tarpeeksi spontaania päästä edes ruokakauppaan silloin kun haluan.
2kk ikäisen vauvan kanssa sitäkin pitää vähän sumplia.
Hä? Jos sulla on vain yksi pieni vauva, ja ehkä vielä imetätkin, niin mikä estää menemästä minne vaan koska vaan? Kersa kulkee kätevästi mukana, ei juuri kummempi kuin käsilaukku.
En ole spontaani, en silti halua lapsia.
Hassu ajatus on sekin, että spontaanien tekojen pitäisi aina olla huikeita ja eksoottisia. Ihan yhtä hyvin joku voi nauttia siitä riippumattomuuden tunteesta, kun voi vaikka saunan lämmittää milloin vain sen sijaan että olisi nukuttamassa lapsia tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Eikö riitä, että voin olla spontaani halutessani? Perheelinen ei voi. Perheellinen "asettuu aloilleen" omien sanojensa mukaan.
Miten niin perheellinen ei voi halutessaan olla spontaani? Viimeksi eilen lähdimme spontaanisti käymään uimahallissa lasten kanssa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö riitä, että voin olla spontaani halutessani? Perheelinen ei voi. Perheellinen "asettuu aloilleen" omien sanojensa mukaan.
Miten niin perheellinen ei voi halutessaan olla spontaani? Viimeksi eilen lähdimme spontaanisti käymään uimahallissa lasten kanssa ;)
Miksi osallistua ketjuun teeskentelemällä tyhmää?
Realisti kirjoitti:
Taitaa aloittajaa vituttaa kun oma pieni tai pienet nilkkakuulat estää etelänmatkat mitä ennen lapsia tehtiin ja nyt on liian ruma, lihava ja rahaton sellaisiin.
Ilman lapsia ei matkusteltu, nyt ollaan lasten kanssa kierrelty maailmaa omatoimilomilla kun pyytävät. Kesällä taas pariksi viikoksi kiertämään yhtä euroopan valtiota. Välillä näinkin päin.
En nyt joka päivä tee, mutta välillä lähden esim. ulkomaille nopealla aikataululla. Tai milloin minnekin, ystävien kanssa puistoon pussikaljalle, terassille ym. Etenkin kesällä kun täällä Helsingissä tapahtuu paljon. Toki lapsia voi ottaa mukaan moneen, mutta ei se vaan ole sama.. enkä usko, että lasten kanssa kovin helppo lähteä ex tempore-matkoille, etenkin kun ne matkat välillä sellaisia, että nukun vaikka Lontoossa kaverin luona ym. Ei välttämättä kovin lapsiystävällistä menoa.
Vierailija kirjoitti:
Hä? Jos sulla on vain yksi pieni vauva, ja ehkä vielä imetätkin, niin mikä estää menemästä minne vaan koska vaan? Kersa kulkee kätevästi mukana, ei juuri kummempi kuin käsilaukku.
En tiä millainen käsilaukku sulla on, mutta mun painaa alle 5kg, ei tuota haisevia pläjäyksiä, ei ala huutamaan epämiellyttävissä tilanteissa, ei tarvi ruokaa eikä röyhtäyttämistä. Ei myöskään ole inhottavan kuuman tuntuinen pideltävä eikä haise maidolle.
En myöskään tarvitse käsilaukkuani varten toista laukkua jossa on tarvikkeita jotka käsilaukku tarvitsee pärjätäkseen esim. 8 tunnin päiväreissun.
Mut kukin tavallaan. :D
t. vela
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestäisi olla tyyppi, joka ei voisi vain haahuilla koko iltaa kaupungilla töiden jälkeen.
Minulla ei ole lasta mutta on koira, joten on tultava töistä ripeästi kotiin. Kuulostaa vähän ontolta elämä, jos tekee mieli jäädä "haahuilemaan" koko ilta kaupungille töiden jälkeen.
Aijaa. Itselläni on ollut koiria +10v. ja kyllä kaipaan sitä, että välillä voisi jäädä vaan haahuilemaan. Voi olla, etten ota enää koiria, kun näistä nykyisistä vanhuksista aika jättää. Ja lapsia ei siis ole eikä tule, se nyt tästä vielä puuttuisi..
Heh, itse taas juuri kaipailen spontaaneja iltalenkkejä yhdeksän jälkeen illalla. Vauvan ja taaperon kans hankalaa sellaiset. Mutta ehtii niitä sit taas myöhemmin.