Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi nirsoilee pahasti ruoan suhteen, hermot koetuksella
17.05.2017 |
Omat lapseni ovat tottuneet syömään mm. salaattia, kasviksia, ruisleipää ja maustamattomia rahkoja ja jogurtteja, mutta miehen lapsi ei suostu syömään oikein mitään näistä. Hänellä nuo ovat kotona olleet aina vaaleaa vehnäleipää ja sokerijogurtteja. Kaikki ruokailut on ihan kaaosta, kun tuo miehen lapsi ei suostu syömään. Sitten taas jos annetaan tuolle lapselle sokerijugurtteja tai annetaan syödä ruokaa ilman kasviksia, niin omatkin lapseni alkavat vaatia samaa. Pitäisi saada samat ruokailut koko porukalle, koska mitään allergioita ei ole.
Mies ehkä ymmärrettävästikin tahtoisi paapoa omaansa, mutta eihän tuosta tule mitään, kun talossa on muitakin lapsia! Vai olenko vaan ilkeä "äitipuoli"(miehen tuore tyttöystävä) jos pakotan lapsen samalle pöperölle kuin omanikin?
Kommentit (75)
Sääliksi käy avioerolapsia. Perheen hajoaminen ei tunnu lapsesta juuri koskaan hyvältä ratkaisulta. Mutta sääliksi käy myös siksi, että lapsella on ollut valta ja voima pyörittää sitä alkuperäisperhettä mielensä mukaan. Ja vanhemmat ei kun konttaavat lapsen edessä ja sallivat kaiken, mitä penska hoksaa vaatia. Miten nämä nirppanat selviävät kouluruokailussa? Vanhemman polven opettajat kun eivät kauan katsele nyrpistelyä, vaan komentavat lapsen syömään kysymättä, tykkääkö lapsi ruuasta vai ei. Avioeron jälkeen monilla vanhemmilla on huono omatunto, kun lapsen maailma romahti, ja tätä tunnettahan lapset käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. Oivallinen taistelukenttä on ruokapöytä, varsinkin jos vanhempi on jo hankkinut uuden kumppanin, jolla on järki päässä. "Se muikki pakottaa mut syömään salaattia ja ruisleipää, äää, se pakottaa mut juomaan piimää, äää, se ei tee mulle omia ruokia, äää" jne. ties miten pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, siis ongelmahan tässä on lapsen isä. Tyypillistä miehen laiskuutta ja piittaamattomuutta perheen yhteisestä hyvästä. Et voi yksin asialle mitään, kun miehesi ei ole samoilla linjoilla kanssasi. Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsut sitä nirsoiluksi jos lapsi syö ERILAISTA ruokaa kuin sinä ja lapsesi? Ymmärrän että pidät omaa ruokavaliotasi parempana kuin lapsen, mutta se ei ole mikään universaali totuus.
Mitä jos minä, vegaani ja raakaruokailuun hurahtanut terveysintoilija olisin lastesi äitipuoli ja kieltäisin rahkan puputtamisen heiltä? Ja haukkuisin vielä nirsoksi kun ei vehnänoras maistu kun on totuttu syömään prosessoituja ruisleipiä päällisineen ja ällöttäviä maitotuotteita?
Ajattelin just ihan samaa. Yksinkertaistettuna: Mistä ap tiedät, että sinä olet oikeassa?
Ihan tosissako väität, että sokerirahkat, vaaleat vehnäleivät ja kasvikseton ruoka ovat terveellisempiä kuin maustamaton rahka, ruisleipä ja kasviksia sisältävä ruokavalio? Seuraavaksi varmaan väität myös maan olevan litteä?
Jotain rajaa tuohon provoiluunkin, kiitos.
AP
Lapsen ruokavalion saa koostettua todella sokeri-ja rasvapitoiseksi, jos ostaa kaikki lapsia miellyttävät ruoat, joita oikein urakalla markkinoidaan lapsille. Seurauksena ylipaino. Ongelma tässä, että ap:n omatkin lapset haluavat aina herkkuja. Ja jogurteissa on ihan hirveästi piilosokeria. Itse olen ollut tarkka lasten ruokavaliosta, mutta nyt kiittävät.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ruokavalion saa koostettua todella sokeri-ja rasvapitoiseksi, jos ostaa kaikki lapsia miellyttävät ruoat, joita oikein urakalla markkinoidaan lapsille. Seurauksena ylipaino. Ongelma tässä, että ap:n omatkin lapset haluavat aina herkkuja. Ja jogurteissa on ihan hirveästi piilosokeria. Itse olen ollut tarkka lasten ruokavaliosta, mutta nyt kiittävät.
Ei aina. Mun teini on aina ollut alipainoinen. Tarkoitan että vartalossa ei ole yhtään rasvaa. Nyt poika on 16v 173cm n.55kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joku kompromissihan tuohon pitää löytää. Lasta on hyvä pikku hiljaa ohjata kohti terveempiä ruokailutapoja, mutta ei nyt sentään voi olettaa, että lennosta makuaisti muuttuu. Kärsivällisyyttä!
Minä en pystynyt syömään lapsena kun kaikki tuijotti, että mitä se syö tai ei syö. Ruokailu oli jotain sairaata tarkistelua ja tuijottamista ja en onnistunut siinä. Aikuisena pikku hiljaa pystyin syömään myös ravintolassa. Aina ahdisti jos joku kysyi, miksi en syö sitä tai tätä. Omassa kodissa opin syömään sitä ja tätä ja ulkomailla jotain muutakin. Mutta jos joku tuijottaa mun syömisiä niin kysyn, että miksi et syö hyönteisiä tai hämähäkkejä? Nehän on herkullisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ruokavalion saa koostettua todella sokeri-ja rasvapitoiseksi, jos ostaa kaikki lapsia miellyttävät ruoat, joita oikein urakalla markkinoidaan lapsille. Seurauksena ylipaino. Ongelma tässä, että ap:n omatkin lapset haluavat aina herkkuja. Ja jogurteissa on ihan hirveästi piilosokeria. Itse olen ollut tarkka lasten ruokavaliosta, mutta nyt kiittävät.
Ei aina. Mun teini on aina ollut alipainoinen. Tarkoitan että vartalossa ei ole yhtään rasvaa. Nyt poika on 16v 173cm n.55kg.
Moni lapsi on hoikka, joskus 20-30v sitten aineenvaihdunta muuttuu ja kaikki kasaantuukin. Ei kannata lapsena opetella huonoja ruokatapoja, vaikkei terveysnatsikaan kannata olla. Kultainen keskitie?
Lapsen isä varmaan saa ostaa lapselleen ihan mitä ruokaa haluaa, eikä se sinulle kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että mahtaako hänen makuvalikoimansa aikuisenakaan laajentua. Ihan jo oman terveydenkin takia se olisi suotavaa.
Hänen makuvalikoimansahan on varmasti jo nyt hyvin laaja. Sinä et vain maista kaikkia niitä makuja, joita hän noista ruoka-aineistaan löytää. Tiesitkö, että kasvikset maistuvat tosi kitkeriltä, jos on tarkka makuaisti. Ja että mausteet polttavat suuta, vaikka ne useimpien mielestä ovat ihan ok. Etikkaisia säilykkeitä ei tee mieli syödä, koska se etikan vahvuus saa suun puutumaan sisäpuolelta. Ja niin edelleen. Miksi joku söisi aineksia, jotka aiheuttavat lähinnä tuskaa.
Niin. Jos ruoka koostuu lähinnä pastasta, muutamasta proteiinivaihtoehdosta ja makeasta sekä kahdesta ravintoköyhästä kasviksesta, kyllä itse näen sen terveysongelmana. En tarkoita, että erityisesti vaikka oliivia tarvitsisi syödä tietenkään.
Mitä terveysongelmia lapsella sitten oikeasti on?
Ihan tosissasiko kysyt, millaisia terveysongelmia liian yksipuolisesta ja vielä sokeripainotteisesta ruokavaliosta voi seurata läpi elämän? Ei kaikki näy lyhyellä tähtäimellä..
Ihme,jos olet tuore tyttöystävä tai sanotaan naisystävä ja miehesi on jo tutustuttanut sinut lapseensa ...niin alat jo MÄÄRÄILLÄ lapsesta joka ei ole sinun.Antaa lapsen biologisten vanhempien siitä mitä syö niin päättää..ainakin näin aluksi.Sinulle käy pian niin,että olet entinen tyttöystävä ja lapsikin alkaa sinua inhoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olisit muotoillut kysymyksen niin, että yksi omista lapsistasi nirsoilee ja haluaa vain höttöä ja sokeria. Kyllä olisi asiallisia neuvoja piisannut. Ja paheksuntaa toki miksi olet niitä antanut lapselle.
Nyt hyeenat vaan louskuttavat uusperheen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsut sitä nirsoiluksi jos lapsi syö ERILAISTA ruokaa kuin sinä ja lapsesi? Ymmärrän että pidät omaa ruokavaliotasi parempana kuin lapsen, mutta se ei ole mikään universaali totuus.
Mitä jos minä, vegaani ja raakaruokailuun hurahtanut terveysintoilija olisin lastesi äitipuoli ja kieltäisin rahkan puputtamisen heiltä? Ja haukkuisin vielä nirsoksi kun ei vehnänoras maistu kun on totuttu syömään prosessoituja ruisleipiä päällisineen ja ällöttäviä maitotuotteita?
Ajattelin just ihan samaa. Yksinkertaistettuna: Mistä ap tiedät, että sinä olet oikeassa?
Ihan tosissako väität, että sokerirahkat, vaaleat vehnäleivät ja kasvikseton ruoka ovat terveellisempiä kuin maustamaton rahka, ruisleipä ja kasviksia sisältävä ruokavalio? Seuraavaksi varmaan väität myös maan olevan litteä?
Jotain rajaa tuohon provoiluunkin, kiitos.
AP
Et sä voi oikeasti tietää sitä, se lapsi voi jo nyt kärsiä esim. vatsakivuista, jos täytät sen rukiilla ja kasviksilla, sille voi hyvinkin puhjeta esim paksusuolentulehdus, crohns jne.
Monille suolistosairaille vehnä ja vaikka sokerijogurtti on ihan oikeasti terveellisempää kuin ruis ja kasvikset. Ruis on muutenkin monien suolistolääkäreiden mielestä haitallinen suolistolle.
Itselläni on kokemusta vastaavasta ja pakotetulla jatkuvalla lihansyönnillä sain lapsena todella pahan atooppisen ihottuman, joka parani vasta muutettuani yksin asumaan ja siirryttyäni kasvisruoalle, joka lapsena kiellettiin, koska liha on niin terveellistä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä varmaan saa ostaa lapselleen ihan mitä ruokaa haluaa, eikä se sinulle kuulu.
Jos ollaan ja eletään perheenä, niin kyllä kuuluu.
Yök, ne maustamattomat jogurtit on ihan hirveitä!
Saavatko lapset laittaa sen joukkoon edes marmelaadia tai hilloa?
Vai sellaisenaanko se tutiseva valkoinen piimävanukas pitäisi lappoa kiitollisena?
En minäkään söisi...
Tarjoa vihanneksia, mutta tarjoa sen jogurtin kanssa myös jotain marmelaadia. Eihän pelkkä maitorahka maistu kenellekään alle 90-vuotiaalle.
N47
Jaksamista ap.
Minä kokeilisin niin, että lapsilla on valinnanvaraa ruoka-aineksen suhteen, mutta ei terveellisyyden suhteen.
Vaikkapa näin:
- kasviksia, hedelmiä, marjoja kukin erillään ja saa sitten ottaa mikä maistuu
- rahkasta/jogurtista saa halutessaan surauttaa smoothien tai pirtelön, jossa on marjakeittoa, maustamatonta rahkaa/jog, marjoja, hedelmiä
- keitettyjä munia aina tarjolla, niitä voi ottaa pääruokaproteiinin sijaan
Lisäksi kokeilkaa leipoa yhdessä, tuore ruisleipä saattaisi houkuttaa nirsonkin maistamaan!
Hankala tilanne ap:lla mutta pakottaminen ei ole hyvä vaihtoehto, sillä ei saa kuin ikuisen kammon aikaiseksi.
Meillä on kaksi lasta, joista toinen on ennakkoluuloton maistelija, joka rakastaa kasviksia ja hedelmiä. Toinen taas on todella ennakkoluuloinen, ei maista mitään uutta tai epämääräistä, ruoka ei saa olla yhtään mausteista eikä kasviksia tai hedelmiä ollenkaan. Ovat olleet tuollaisia aivan pienestä asti vaikka molemmille on tarjottu samanlaista monipuolista ruokaa.
Päiväkodin kanssa on sovittu, että tuo nirsokin maistaa herneenkokoisen palan kaikkea ja lapsi stressaa noita päiväkodin ruokailutilanteita monesti jo etukäteen. Kotona en jaksa lähteä pakottamaan, koska haluan että ruokailutilanteet ovat mukavia kaikille. Kotona tarjotaan kaikille samaa ruokaa, saa olla syömättä jos haluaa tai jättää kasvikset lautasen reunalle. Usein tuo nirso sitten vain syö hyvin vähän sellaisina päivinä, jolloin ei ole hänen mieleistään ruokaa. Usein kyllä teen sellaista ruokaa, josta kaikki pitävät, mutta eri ruokia en lähde tekemään enkä tarjoile välipaloja aterioiden välillä.
Tämä nyt ei ehkä auta ap:ta yhtään mutta muista ettei se ole lapsen vika millaista ruokaa hänelle on tähän asti tarjottu. Älä kosta lapselle hänen vanhempiensa tekemiä ratkaisuja. Lähtisin ratkaisemaan asiaa ensin lapsen isän kanssa, varsinkin kun suhteenne on vielä nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä varmaan saa ostaa lapselleen ihan mitä ruokaa haluaa, eikä se sinulle kuulu.
Jos ollaan ja eletään perheenä, niin kyllä kuuluu.
Tässä oli tuore suhde ilmeisesti. Mutta no, uusioperheessä on pahempiakin ongelmia joten en alkaisi ruoasta ensinnä rähjäämään. Kunhan kasvaa muttei liikaa hampaat pysyy kunnossa.
Eihän tosta nyt ongelmaa kannata tehdä. Sinä ostat kaappeihin ruokaa ja tarjoat niitä ruokia kaikille. Niitä ei ole pakko syödä, mutta saa jos maistuu.
Et tietenkään osta kenellekkään mitään eri ruokia vaan sen takia, kun lapsi itse niin haluaa. Tasa-arvoisesti saavat kaikki samaa, joskus vaikka perjantain kunniaksi voitte ottaa perinteen, että saavat kaikki valita silloin vaikka lempparijugurtin välipalaksi.
Aikuinen päättää mitä syödään, muuten ruokana olisi aina yhtä ja samaa - ja todennäköisesti jotain vähemmän terveellistä.
Aaaahahahaaaa. Taattua av-laatua. Normaalisti kaikki sokerijugurttia syöttävät ovat saatanastakin pahempia. Mutta kun kyseessä on äitipuoli, joka on jopa sokerijugurttia syöttävää pahempi saatana, kyllä lapsen pitää jugurttinsa saada...