Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi nirsoilee pahasti ruoan suhteen, hermot koetuksella
17.05.2017 |
Omat lapseni ovat tottuneet syömään mm. salaattia, kasviksia, ruisleipää ja maustamattomia rahkoja ja jogurtteja, mutta miehen lapsi ei suostu syömään oikein mitään näistä. Hänellä nuo ovat kotona olleet aina vaaleaa vehnäleipää ja sokerijogurtteja. Kaikki ruokailut on ihan kaaosta, kun tuo miehen lapsi ei suostu syömään. Sitten taas jos annetaan tuolle lapselle sokerijugurtteja tai annetaan syödä ruokaa ilman kasviksia, niin omatkin lapseni alkavat vaatia samaa. Pitäisi saada samat ruokailut koko porukalle, koska mitään allergioita ei ole.
Mies ehkä ymmärrettävästikin tahtoisi paapoa omaansa, mutta eihän tuosta tule mitään, kun talossa on muitakin lapsia! Vai olenko vaan ilkeä "äitipuoli"(miehen tuore tyttöystävä) jos pakotan lapsen samalle pöperölle kuin omanikin?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsut sitä nirsoiluksi jos lapsi syö ERILAISTA ruokaa kuin sinä ja lapsesi? Ymmärrän että pidät omaa ruokavaliotasi parempana kuin lapsen, mutta se ei ole mikään universaali totuus.
Mitä jos minä, vegaani ja raakaruokailuun hurahtanut terveysintoilija olisin lastesi äitipuoli ja kieltäisin rahkan puputtamisen heiltä? Ja haukkuisin vielä nirsoksi kun ei vehnänoras maistu kun on totuttu syömään prosessoituja ruisleipiä päällisineen ja ällöttäviä maitotuotteita?
Ajattelin just ihan samaa. Yksinkertaistettuna: Mistä ap tiedät, että sinä olet oikeassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Koska se kakara syö sitä mitä aikuinen tekee tai tehköön itse (tuskin osaa) eikä pompota muita. Aina ei tarvitse olla penskan lempiruokaa, se syödään silti tai tosiaan, ollaan ilman. Erikseen ei tarvitse eikä pidä nirsoille pikku keisareille vääntää omia ruokia.
Nyt oli enemmänkin kyse siitä mitä ruoka-aineita tarjoillaan. Ja otetaanko huomioon jokaisen makumieltymykset. Ap. otti kyllä omiensa makumieltymykset huomioon, mutta ei miehensä lapsen vaan yrittää pakottaa samaan muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi lapsista on nirso, alipainoinenkin. Meno on sitä et maistaa pitää, mutta muuten laitetaan hänelle välillä eri ruokaa kun muille, ettei paino putoa entisestään. Lääkärinkin ohje on, ettei ruokailusta saisi tulla valtataistelua eikä numeroa, nirso voi oikeasti maistaa monen asian vahvemmin kuin tavallinen ihminen.
En näkisi pakottamista minään keinona, eikä meillä muut lapset ole pahentuneet vaikka yksi syö vähän eri säännöillä. Ja meillä ei ruisleipä ja kasvikset ole mikään rangaistus suhteessaa johonkin vaaleaan leipään, syödään monipuolisesti ja kasvikset on hyviä ja muut lapset syö niitä mielellään. Enemmän asiaa on lähestytty silleen että tuo yksi ei maista niinkuin muut ja joutuu opettelemaan enemmän kuin muut tottuakseen eri makuihin, jolloin muut ymmärtää eikä todellakaan kadehdi sitä että toinen on rajoituneempi.
Just näin. Sääliksi käy näitä uusperheiden lapsia, joille sattuu ymmärtämättömät äiti/isäpuolet. Ei kaikki lapset ole samanlaisia syömisenkään suhteen. Nytkin ap kertoo olevansa "tuore tyttöystävä" ja on jo mestaroimassa vieraan lapsen syömisillä, vaikka tuskin vielä tuntee lasta kunnolla. Huh huh.
Näinhän se menee, että vaikka on omia lapsiakin, niin sitä ei aina ymmärrä miten erilaisia eri lapset ovat. Ne muiden lapset kun koostuvat ihan eri geenistöstä, niin onko ihmekään, että erot ovat suuret.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsut sitä nirsoiluksi jos lapsi syö ERILAISTA ruokaa kuin sinä ja lapsesi? Ymmärrän että pidät omaa ruokavaliotasi parempana kuin lapsen, mutta se ei ole mikään universaali totuus.
Mitä jos minä, vegaani ja raakaruokailuun hurahtanut terveysintoilija olisin lastesi äitipuoli ja kieltäisin rahkan puputtamisen heiltä? Ja haukkuisin vielä nirsoksi kun ei vehnänoras maistu kun on totuttu syömään prosessoituja ruisleipiä päällisineen ja ällöttäviä maitotuotteita?
Ajattelin just ihan samaa. Yksinkertaistettuna: Mistä ap tiedät, että sinä olet oikeassa?
En ole ap, mutta näkisin asian jotenkin niin, että ns tavallisia ruokia pitäisi jokaisen osata syödä. Vaikka sitten sitä ruisleipää. Ei tarvitse tykätä, mutta on todella hankalaa, jos perusruuat ei mene alas. Tai jos ei ollenkaan syö kasviksia.
Joku eksoottisempi ruokavalio on oma valinta, ei huonompi, mutta ei voi olettaa, että koko perhe sen mukaan elää.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että mahtaako hänen makuvalikoimansa aikuisenakaan laajentua. Ihan jo oman terveydenkin takia se olisi suotavaa.
Hänen makuvalikoimansahan on varmasti jo nyt hyvin laaja. Sinä et vain maista kaikkia niitä makuja, joita hän noista ruoka-aineistaan löytää. Tiesitkö, että kasvikset maistuvat tosi kitkeriltä, jos on tarkka makuaisti. Ja että mausteet polttavat suuta, vaikka ne useimpien mielestä ovat ihan ok. Etikkaisia säilykkeitä ei tee mieli syödä, koska se etikan vahvuus saa suun puutumaan sisäpuolelta. Ja niin edelleen. Miksi joku söisi aineksia, jotka aiheuttavat lähinnä tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan siiten kannataa antaa sen isän hoitaa lapsensa ruokailut, viimeistään hän sitten varmaan havahtuu, kun lapsi on sairaanloisen lihava... Mutta se on isän päänsärky, ei sinun, joten huolehdi vain oman jälkikasvusi terveellisestä ruokavaliosta.
Anna lapsen syödä mitä syö. Kokemuksesta voin kertoa että muuten traumatisoituu vielä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi lapsista on nirso, alipainoinenkin. Meno on sitä et maistaa pitää, mutta muuten laitetaan hänelle välillä eri ruokaa kun muille, ettei paino putoa entisestään. Lääkärinkin ohje on, ettei ruokailusta saisi tulla valtataistelua eikä numeroa, nirso voi oikeasti maistaa monen asian vahvemmin kuin tavallinen ihminen.
En näkisi pakottamista minään keinona, eikä meillä muut lapset ole pahentuneet vaikka yksi syö vähän eri säännöillä. Ja meillä ei ruisleipä ja kasvikset ole mikään rangaistus suhteessaa johonkin vaaleaan leipään, syödään monipuolisesti ja kasvikset on hyviä ja muut lapset syö niitä mielellään. Enemmän asiaa on lähestytty silleen että tuo yksi ei maista niinkuin muut ja joutuu opettelemaan enemmän kuin muut tottuakseen eri makuihin, jolloin muut ymmärtää eikä todellakaan kadehdi sitä että toinen on rajoituneempi.
Just näin. Sääliksi käy näitä uusperheiden lapsia, joille sattuu ymmärtämättömät äiti/isäpuolet. Ei kaikki lapset ole samanlaisia syömisenkään suhteen. Nytkin ap kertoo olevansa "tuore tyttöystävä" ja on jo mestaroimassa vieraan lapsen syömisillä, vaikka tuskin vielä tuntee lasta kunnolla. Huh huh.
Näinhän se menee, että vaikka on omia lapsiakin, niin sitä ei aina ymmärrä miten erilaisia eri lapset ovat. Ne muiden lapset kun koostuvat ihan eri geenistöstä, niin onko ihmekään, että erot ovat suuret.
Erilaisia tottakai. Mutta perheessä on oikeasti hankalaa, jos on useita erilaisia ruokavalioita, joita tulee huomioida joka aterialla. Terveydelliset syyt tietysti erikseen, mutta "en tykkää"-kitinä ihan normaaliin, terveelliseen ruokaan on kyllä sellainen asia, mitä pitäisi työstää. Eikä liity uusperheeseen mitenkään.
Jos siis ootte sun ja sun lasten kodissa, niin on ihan kohtuullista että kaikki syö niin kuin teillä syödään. Tai on syömättä jos ei kelpaa. Tuskin se miehen lapsi teillä niin suurta osaa ajastaan on että nälkään kuolee jos ei teillä vieraillessa ruoka maistui. Miehen kodissa sitten syödään miehen perheen ruokia. Tai jos mies tekee sun kodissa ruokaa, niin voi varmaan laittaa sellaista josta oma lapsi tykkää ja huomioi myös sun lapset. Minusta sun ei sen enempää pidä puuttua miehen lapsen ruokavalioon tässä vaiheessa, kun kerta sun ja miehen suhde on tuore. Jos sitten joskus muutatte saman katon alle, niin sitten pitää löytää joku kompromissi. Vaihtoehdot lienee 1. Kaikki syö sun terveellisempiä ruokia ja miehen lapsen on tyydyttävä siihen 2. Miehen lapsi syö osittain eri ruokia kuin sun lapset ja sun lasten on tyydyttävä siihen 3. Tarjolla on aina molemman laisia ruokia ja jokainen syö mitä haluaa ja sun on tyydyttävä siihen (voit tietysti omia lapsia edelleen kannustaa niihin terveellisempiin vaihtoehtoihin ja vaikka sitä miehen lastakin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko kokeilla jotain välimuotoa? Esim. maustamaton rahka sellaisenaan on ihan oikeasti aika karua, mutta jospa sen tarjoilisi vaikka marjojen kanssa niin maistuisiko paremmin? Maustamattomaan jugurttiin voisi sekoittaa lusikallisen hunajaa, tai maustettua jugurttia voi "laimentaa" sekoittamalla pienen määrän sitä isompaan määrään maustamatonta. Leivässäkin on muita vaihtoehtoja kuin valkoinen höttö ja jälkiuunileipä, esim. moniviljasämpylät tai kaura-Reissumies. Salaatista saa kiinnostavamman laittamalla sen päälle hyvää salaattikastiketta, ja lapsen voi pyytää mukaan salaatintekoon, jolloin sen syöminenkin ehkä kiinnostaa enemmän. Jos kokeilisit tällaisia keinoja niin lapsi saattaisi pikkuhiljaa tottua ruokaan, joka olisi lähempänä sitä mitä sinä olet tottunut laittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että mahtaako hänen makuvalikoimansa aikuisenakaan laajentua. Ihan jo oman terveydenkin takia se olisi suotavaa.
Hänen makuvalikoimansahan on varmasti jo nyt hyvin laaja. Sinä et vain maista kaikkia niitä makuja, joita hän noista ruoka-aineistaan löytää. Tiesitkö, että kasvikset maistuvat tosi kitkeriltä, jos on tarkka makuaisti. Ja että mausteet polttavat suuta, vaikka ne useimpien mielestä ovat ihan ok. Etikkaisia säilykkeitä ei tee mieli syödä, koska se etikan vahvuus saa suun puutumaan sisäpuolelta. Ja niin edelleen. Miksi joku söisi aineksia, jotka aiheuttavat lähinnä tuskaa.
Niin. Jos ruoka koostuu lähinnä pastasta, muutamasta proteiinivaihtoehdosta ja makeasta sekä kahdesta ravintoköyhästä kasviksesta, kyllä itse näen sen terveysongelmana. En tarkoita, että erityisesti vaikka oliivia tarvitsisi syödä tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatuksesi on hyvä, mutta löysää nyt vähän.
Nirsoilun syyt voi olla muualla kuin siinä, että tarjotaan vain höttöruokaa. Sitä höttöä on sitä paitsi se lapsen isäkin ilmeisesti aikoinaan lapselle tarjonnut. Miksei isä ole ottanut asiakseen terveellisen ruokavalion opettamista?
Oma lapseni on hyvin valikoiva. Syö kyllä kasviksia mutta vain raakana ja yhtä kerrallaan eikä missään nimessä ruoan kanssa. Niinpä päiväkodista ja mummolta tulee aina noottia kuinka lapsi ei syö salaatteja. Pienempänä hän ikävöidessään saattoi jopa jättää syömättä. Että sen syyttäjän sormen osoittaminen voi olla joskus aiheetonta.
Olisiko katastrofi tarjota silloin tällöin kaikille sitä sokerijogurttia ja vaaleaa leipää tms.? Ehdottomuus on niin tympeää. Ei se aikuisen viinilasillinenkaan mikään terveysteko ole. Joskus silti paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi lapsista on nirso, alipainoinenkin. Meno on sitä et maistaa pitää, mutta muuten laitetaan hänelle välillä eri ruokaa kun muille, ettei paino putoa entisestään. Lääkärinkin ohje on, ettei ruokailusta saisi tulla valtataistelua eikä numeroa, nirso voi oikeasti maistaa monen asian vahvemmin kuin tavallinen ihminen.
En näkisi pakottamista minään keinona, eikä meillä muut lapset ole pahentuneet vaikka yksi syö vähän eri säännöillä. Ja meillä ei ruisleipä ja kasvikset ole mikään rangaistus suhteessaa johonkin vaaleaan leipään, syödään monipuolisesti ja kasvikset on hyviä ja muut lapset syö niitä mielellään. Enemmän asiaa on lähestytty silleen että tuo yksi ei maista niinkuin muut ja joutuu opettelemaan enemmän kuin muut tottuakseen eri makuihin, jolloin muut ymmärtää eikä todellakaan kadehdi sitä että toinen on rajoituneempi.
Just näin. Sääliksi käy näitä uusperheiden lapsia, joille sattuu ymmärtämättömät äiti/isäpuolet. Ei kaikki lapset ole samanlaisia syömisenkään suhteen. Nytkin ap kertoo olevansa "tuore tyttöystävä" ja on jo mestaroimassa vieraan lapsen syömisillä, vaikka tuskin vielä tuntee lasta kunnolla. Huh huh.
Näinhän se menee, että vaikka on omia lapsiakin, niin sitä ei aina ymmärrä miten erilaisia eri lapset ovat. Ne muiden lapset kun koostuvat ihan eri geenistöstä, niin onko ihmekään, että erot ovat suuret.
Erilaisia tottakai. Mutta perheessä on oikeasti hankalaa, jos on useita erilaisia ruokavalioita, joita tulee huomioida joka aterialla. Terveydelliset syyt tietysti erikseen, mutta "en tykkää"-kitinä ihan normaaliin, terveelliseen ruokaan on kyllä sellainen asia, mitä pitäisi työstää. Eikä liity uusperheeseen mitenkään.
Miten sinä tiedät mistä syystä lapsi tässä tapauksessa ei syö? Eihän ap:kaan tiedä. Hänhän sanoo suhteen olevan tuore ja ettei ole edes ikinä keskustellut lapsen äidin kanssa (mistään saati lapsen syömisestä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Meillä isäntä/emäntä laittaa niitä ruokia mitä haluaa ja vieraat syö, tai edes maistavat ja kokeilevat. Ei meillä tilata kaverilta kuin ravintolassa että "mä otan sisäfileen ja mun mies haluaa lohisalaatin". Ruoka-allergiat yms toki huomioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että mahtaako hänen makuvalikoimansa aikuisenakaan laajentua. Ihan jo oman terveydenkin takia se olisi suotavaa.
Hänen makuvalikoimansahan on varmasti jo nyt hyvin laaja. Sinä et vain maista kaikkia niitä makuja, joita hän noista ruoka-aineistaan löytää. Tiesitkö, että kasvikset maistuvat tosi kitkeriltä, jos on tarkka makuaisti. Ja että mausteet polttavat suuta, vaikka ne useimpien mielestä ovat ihan ok. Etikkaisia säilykkeitä ei tee mieli syödä, koska se etikan vahvuus saa suun puutumaan sisäpuolelta. Ja niin edelleen. Miksi joku söisi aineksia, jotka aiheuttavat lähinnä tuskaa.
Niin. Jos ruoka koostuu lähinnä pastasta, muutamasta proteiinivaihtoehdosta ja makeasta sekä kahdesta ravintoköyhästä kasviksesta, kyllä itse näen sen terveysongelmana. En tarkoita, että erityisesti vaikka oliivia tarvitsisi syödä tietenkään.
Mitä terveysongelmia lapsella sitten oikeasti on?
Mun mielestä sun pitää tuossa kohtaa antaa periksi. Eiköhän tuo uusperhekuvio ole muutenkin lapselle raskas. Se että sun lapset taas alkaa vinkumaan, on sulle sun oman vanhemmuuden kasvatuspaikka. Et niitä omiasi voi muutenkaan loputtomasti pitää sun luomassa maailmassa, jossa kaikki menee niinkuin sinä haluat.
Itsekkin pyrin syöttämään lapsilleni terveellistä ruokaa, mutta en edes kuvittele että olisi oikeutta päättää muiden lasten ruuista. Vanhemmat päättää lapsen ruokailusta.
No miten sä itse haluisit, että sun lasten äitipuoli niitä kohtelis? Arvostaisitko sitä, että lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan, vai olisiko ok, että hän pitäisi omia periaatteitaan tärkeämpänä? Mieti sitä, niin löydät vastauksen itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Meillä isäntä/emäntä laittaa niitä ruokia mitä haluaa ja vieraat syö, tai edes maistavat ja kokeilevat. Ei meillä tilata kaverilta kuin ravintolassa että "mä otan sisäfileen ja mun mies haluaa lohisalaatin". Ruoka-allergiat yms toki huomioidaan.
Meillä taas katetaan kahvipöytään monipuolisesti erilaisia juttuja jotta jokaiselle löytyisi jotakin. Olisi kamalan noloa jos olisin tehnyt lohipiirakan, katkaraputäytteisiä ruisnappeja ja siikavoileipäkakun eikä kalainhokki löytäisi mitään. Parempi kun lohipiirakan vieressä on sekä kasvis- että kinkkuruisnappeja sekä mansikkatorttua. Todennäköisempää että jokaiselle olisi jotain.
Samasta syystä kysyn jokaiselta "kahvia vai teetä?" ja pidän varalla myös limsaa/mehua sekä vettä, enkä automaattisesti kaada jokaiselle yhtä sorttia.
Miksi tarjota mitään jos tarjoamisia tekee vain oman maun mukaan? Eikä silloin kannata syödä yksin?
Ai kamala, tulee väkisinkin mieleen äitipuoleni, joka väen vängällä syötti mulle pienenä niitä omia ruokiaan, kuten "mössöä" aka ihan hirveän makuista spagetti-jauheliha-hemapa-seosta. Kerran oksensin pöytään ja daami suuttui, kun oli emäntäkoulunkin käynyt :D
Maustamaton rahka ON ihan kamalaa. Lisää siihen vaikka hilloa ja/tai marjoja, niin jo menee.
En myöskään ymmärrä, miksi se sokeroitu jogurtti on nykyään niin hirveä demoni? Kukaan ei kuole vaikka söisi pikku purkillisen vaikkapa banaanijogurttia päivässä. Hyväähän se on.
Jos kerran olet niin tuore tyttis, niin mikä into sinulla on rynnätä kasvattamaan sitä vierasta lasta. Anna vanhempiensa kasvattaa hänet ja kasvata sinä omasi.
Ja jos et tiedä miten tuossa tilanteessa kasvatetaan niitä omia, niin tässä pari vinkkiä: Opeta lapsillesi mitä terveellinen syöminen on ja miksi sitä tehdään. Opeta niille myös, ettei pidä ottaa mallia sellaisesta ihmisestä, joka ei anna hyvää mallia. Ja opeta lapsillesi, että he voivat toimia hyvänä esimerkkinä niille lapsille, jotka syövät huonommin. Ja ole tekemättä asiasta isompaa haloota kuin on tarpeen - karista virkaintoasi vähemmälle.
Meitä on vaikka kuinka paljon sellaisia ydinperheitä, joissa muilla lapsilla ei ole mitään syömisongelmaa, mutta yksi lapsi on nirso. Niin vain meidänkin on keksittävä miten eletään kiduttamatta ketään lapsista. Yritäpä sinäkin!