Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi nirsoilee pahasti ruoan suhteen, hermot koetuksella
17.05.2017 |
Omat lapseni ovat tottuneet syömään mm. salaattia, kasviksia, ruisleipää ja maustamattomia rahkoja ja jogurtteja, mutta miehen lapsi ei suostu syömään oikein mitään näistä. Hänellä nuo ovat kotona olleet aina vaaleaa vehnäleipää ja sokerijogurtteja. Kaikki ruokailut on ihan kaaosta, kun tuo miehen lapsi ei suostu syömään. Sitten taas jos annetaan tuolle lapselle sokerijugurtteja tai annetaan syödä ruokaa ilman kasviksia, niin omatkin lapseni alkavat vaatia samaa. Pitäisi saada samat ruokailut koko porukalle, koska mitään allergioita ei ole.
Mies ehkä ymmärrettävästikin tahtoisi paapoa omaansa, mutta eihän tuosta tule mitään, kun talossa on muitakin lapsia! Vai olenko vaan ilkeä "äitipuoli"(miehen tuore tyttöystävä) jos pakotan lapsen samalle pöperölle kuin omanikin?
Kommentit (75)
Olet ilkeä äitipuoli. Miehesi syöttäköön lapselleen mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoat kaikille samaa, nälkäiset syövät, muut voivat nousta pöydästä.
Niin on minukin lapsi.
Et voi pakottaa syömään samoja ruokia. Lapsi syö mitä syö lautaselta. Voit laittaa ruoan kylkiäiseksi salaattia yms. Hänen ei ole pakko syödä niitä.
Minkä ikäinen? Isän naisystävällä oli 10-vuotias lapsi joka söi vain kahta kolmea ruokaa eikä mitään muuta. Siinä vaiheessa peli oli jo menetetty koska lapsen äiti oli antanut sen jatkua jo pienestä lähtien. Jos lapselle yritti maistattaa jotain muuta niin lapsen äiti veti herneen nenään, eihän hänen lastansa saanut muut ohjailla. Oli kyllä itse aiheuttanut sen tilanteen missä lapsi sitten oli, että koulussakaan ei mitään syönyt kun siellä ei aina voinut olla näitä kahta kolmea ruokalajia.
Sääliksi käy nykyajan lapsia. Perheen rikkominen ja ilkeä äitipuoli eivät riitä vaan mukaan pitää ottaa vielä ruokafasismia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen? Isän naisystävällä oli 10-vuotias lapsi joka söi vain kahta kolmea ruokaa eikä mitään muuta. Siinä vaiheessa peli oli jo menetetty koska lapsen äiti oli antanut sen jatkua jo pienestä lähtien. Jos lapselle yritti maistattaa jotain muuta niin lapsen äiti veti herneen nenään, eihän hänen lastansa saanut muut ohjailla. Oli kyllä itse aiheuttanut sen tilanteen missä lapsi sitten oli, että koulussakaan ei mitään syönyt kun siellä ei aina voinut olla näitä kahta kolmea ruokalajia.
11-vuotias. En vaan jaksa uskoa, että muka olisi myöhäistä oppia syömään terveellisemmin. Oppivathan aikuisetkin ihmiset.
Noin muutenkin, harvan mielestä oikeasti se terveellinen vaihtoehto maistuu paremmalta kuin se ns. epäterveellinen, mutta sitä terveellistä on vaan totuttu syömään, kun ei ole annettu vaihtoehdoksi sitä epäterveellistä. Nyt tarkoitan nimenomaan maustamaton rahka vs. maustettu sokerinen marjarahka tai ruoka salaatilla vs. ruoka ilman salaattia. Tähän vaan vaaditaan minusta sitä tottumusta ja lasten kohdalla sääntöjä.
Suhde on tosiaan tuore, eli en ole ollut vielä tekemisissä lapsen äidin kanssa, joten en tiedä vetäisikö hän herneen nenään näistä meidän tarjoiluista.
AP
Meillä yksi lapsista on nirso, alipainoinenkin. Meno on sitä et maistaa pitää, mutta muuten laitetaan hänelle välillä eri ruokaa kun muille, ettei paino putoa entisestään. Lääkärinkin ohje on, ettei ruokailusta saisi tulla valtataistelua eikä numeroa, nirso voi oikeasti maistaa monen asian vahvemmin kuin tavallinen ihminen.
En näkisi pakottamista minään keinona, eikä meillä muut lapset ole pahentuneet vaikka yksi syö vähän eri säännöillä. Ja meillä ei ruisleipä ja kasvikset ole mikään rangaistus suhteessaa johonkin vaaleaan leipään, syödään monipuolisesti ja kasvikset on hyviä ja muut lapset syö niitä mielellään. Enemmän asiaa on lähestytty silleen että tuo yksi ei maista niinkuin muut ja joutuu opettelemaan enemmän kuin muut tottuakseen eri makuihin, jolloin muut ymmärtää eikä todellakaan kadehdi sitä että toinen on rajoituneempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy nykyajan lapsia. Perheen rikkominen ja ilkeä äitipuoli eivät riitä vaan mukaan pitää ottaa vielä ruokafasismia
Jaaha. Minä taas koen tekeväni palveluksen kyseiselle lapselle koko loppuelämäkseen jos vaan saan hänet opetettua syömään terveellisemmin. Vai onko sinusta kovin kestävä ruokavalio tuollainen vehnäleipä-sokerijugurtti-kasvikseton-versio? Viikonloppuisin meilläkin syödään herkkuja, joten sokeria pyritään rajoittelemaan vaan tavallisessa arkiruoassa. Joskus syödään jäätelöä arkenakin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Vaikka kuinka sulla tekisi mielesi haukkua miehesi exää ja syyttää tätä "huonosta kasvatuksesta", niin maltapas hetki. Lapset ovat erilaisia, joillakin voi olla joku inho jotakin ruoka-aineita kohtaan tai vähintäänkin syvä epäluulo. Ruuan kanssa nirsoilu menee parhaiten ohi, kun siihen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota. Maistamiseen kannustetaan positiivisen vahvistuksen kautta ("tästä elimistö saa hyviä vitamiineja / rakennusaineita / hiukset vahvistuu / äly kasvaa" jne. mitä tahansa, mikä vetoaa lapseen), mihinkään sirkukseen ei ruveta. Jos ei maistu, niin sitten voi nousta pöydästä. Kyllä se ruoka alkaa maistua kun tulee nälkä. Älkää vain aloittako mitään taistelua syömisestä! Silloin saatte kyllä heittää hyvästit ruokailurauhalle vuosiksi eteenpäin ja traumat lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy nykyajan lapsia. Perheen rikkominen ja ilkeä äitipuoli eivät riitä vaan mukaan pitää ottaa vielä ruokafasismia
Jaaha. Minä taas koen tekeväni palveluksen kyseiselle lapselle koko loppuelämäkseen jos vaan saan hänet opetettua syömään terveellisemmin. Vai onko sinusta kovin kestävä ruokavalio tuollainen vehnäleipä-sokerijugurtti-kasvikseton-versio? Viikonloppuisin meilläkin syödään herkkuja, joten sokeria pyritään rajoittelemaan vaan tavallisessa arkiruoassa. Joskus syödään jäätelöä arkenakin.
AP
Joo nämä "palveluksen" tekevät ovat kaikista pahimpia. Älä sekaannu asiaan, joka ei sinulle kuulu. Itse voit syödä just sellasia terveyspöperöitä kuin haluat
Minusta on aiheellista edes yrittää saada ne vihannekset ja hedelmät mukaan ruokavalioon. Niillä on suuri merkitys jos vertaa sellaiseen joka ei syö em. aineksia lainkaan. Minäkään en vihanneksia lapsena oikein saanut syötyä, mutta "pakolla" ne olivat aina mukana joten niitä sitten myöskin söin. Ja syön edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, älä yritä liikaa, löysää pipoa ja tarjoa vähän sitä ja välillä tuota. Anna omienkin lastesi syödä välillä sokerijugurtteja, ei siihen kuole. Ja se onko ruisleipä vai vaalea leipä parempi, sehän on makuasia.
Ole lapselle ystävällinen, osta myös hänen lempiruokiaan kun on teillä, niin että tuntee itsensä tervetulleeksi.
Ja kasviksia on aina hyvä tarjota, vähän pitää maistaa ja loput ei oo pakko syödä jos ei maistu. Meillä yksi lapsi joka rakastaa kurkkua, toinen tykkää maisista ja herneistä, joista toinen ei taas tykkää. Välillä tehdään ruokaa niin että yhtä tarjolla, välillä toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Koska se kakara syö sitä mitä aikuinen tekee tai tehköön itse (tuskin osaa) eikä pompota muita. Aina ei tarvitse olla penskan lempiruokaa, se syödään silti tai tosiaan, ollaan ilman. Erikseen ei tarvitse eikä pidä nirsoille pikku keisareille vääntää omia ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei syö sitä mitä tarjolla on, niin sitten olkoon ilman ruokaa.
Kaverisi järjestää illanistujaiset ja ei osta sinne mitään sellaista mitä sä haluaisit syödä. Tietää kyllä mistä tykkäät. Eikö ketuttaisi edes vähän? Miksi vaaditte lapselta sellaista mistä ite kettuuntuisitte ihan yhtä lailla
Koska se kakara syö sitä mitä aikuinen tekee tai tehköön itse (tuskin osaa) eikä pompota muita. Aina ei tarvitse olla penskan lempiruokaa, se syödään silti tai tosiaan, ollaan ilman. Erikseen ei tarvitse eikä pidä nirsoille pikku keisareille vääntää omia ruokia.
Eiköhän 11-vuotias osaa avata sokerijugurttipurkin ja voidella itselleen vehnäleivän
Meillä nyt jo 17v miehen tytär on aina ollut todella nirso. Muuten hän on kiva ja mitään ongelmaa hänen suhteen minulla ei ole, mutta tämä nirsoilu on todella hankala kuvio, kun perheessä on muitakin lapsia. Käytännössä meidän ruokatarjonta on supistunut todella paljon, valitettavasti. Aina ei voi laittaa sellaista ruokaa, minkä tietää ettei maistu. Esim mitään keittoja ei syö, kasviksista vain salaatti ja kurkku, hedelmistä vain banaanit, maustaa ei saisi kuin suolalla, kastikkeissa saa olla vain lihaa/kanaa, ei todellakaan niitä kasviksia, tumma pasta/riisi/leipä on ihan kaameaa, pähkinät, sienet, suurin osa juustoista, kala, maito ja useimmat jugurtit/viilit, oliivit, sipuli, valkosipuli, peruna, porkkana, herneet (no joo siis kaikki kasvikset, paitsi ne salaatti ja kurkku) ovat kaikki hyi... makea kyllä maistuu. Vaalea leipä kinkulla ja kurkulla. Pasta ja jauheliha/kana/kinkkukastike, jotkut pizzat, hamppari ilman mitään erikoista välissä, lasagne ilman kasviksia, pihvi ja joku lisuke. Siinäpä ne mitä hänelle voi laittaa, jos ei halua kuunnella teatraalista "mutku mä oksennan..."
Olen aina miettinyt, että mahtaako hänen makuvalikoimansa aikuisenakaan laajentua. Ihan jo oman terveydenkin takia se olisi suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi lapsista on nirso, alipainoinenkin. Meno on sitä et maistaa pitää, mutta muuten laitetaan hänelle välillä eri ruokaa kun muille, ettei paino putoa entisestään. Lääkärinkin ohje on, ettei ruokailusta saisi tulla valtataistelua eikä numeroa, nirso voi oikeasti maistaa monen asian vahvemmin kuin tavallinen ihminen.
En näkisi pakottamista minään keinona, eikä meillä muut lapset ole pahentuneet vaikka yksi syö vähän eri säännöillä. Ja meillä ei ruisleipä ja kasvikset ole mikään rangaistus suhteessaa johonkin vaaleaan leipään, syödään monipuolisesti ja kasvikset on hyviä ja muut lapset syö niitä mielellään. Enemmän asiaa on lähestytty silleen että tuo yksi ei maista niinkuin muut ja joutuu opettelemaan enemmän kuin muut tottuakseen eri makuihin, jolloin muut ymmärtää eikä todellakaan kadehdi sitä että toinen on rajoituneempi.
Just näin. Sääliksi käy näitä uusperheiden lapsia, joille sattuu ymmärtämättömät äiti/isäpuolet. Ei kaikki lapset ole samanlaisia syömisenkään suhteen. Nytkin ap kertoo olevansa "tuore tyttöystävä" ja on jo mestaroimassa vieraan lapsen syömisillä, vaikka tuskin vielä tuntee lasta kunnolla. Huh huh.
Miksi kutsut sitä nirsoiluksi jos lapsi syö ERILAISTA ruokaa kuin sinä ja lapsesi? Ymmärrän että pidät omaa ruokavaliotasi parempana kuin lapsen, mutta se ei ole mikään universaali totuus.
Mitä jos minä, vegaani ja raakaruokailuun hurahtanut terveysintoilija olisin lastesi äitipuoli ja kieltäisin rahkan puputtamisen heiltä? Ja haukkuisin vielä nirsoksi kun ei vehnänoras maistu kun on totuttu syömään prosessoituja ruisleipiä päällisineen ja ällöttäviä maitotuotteita?
Jos ei maistu, voi olla ilman.