Miten suhtaudut siihen, että 100 vuoden päästä sun päällä on muutama metri multaa?
Mitä ajatuksia kuolema sinussa herättää? Pelkoa? Surua? Vihaa? Paniikkia?
Itse en pelkää kuolemaa.
Kommentit (64)
Ei ole multaa. Mun tuhkat sirotellaan mereen.
Se on meillä kaikilla edessä. Osa elämää. Kliseistä mutta totta. Sitä vaan toivoo että se olisi kaukana edessäpäin mutta ei voi tietää..
No tuskimpa se on syntymää kummempaa. Syntymästäni en muita yhtikäs mitään saati äidin sisällä kasvamiesta.
No sellaista se elämä on, eikä mulla mene siihen edes viittäkymmentä vuotta. Ehkä haluan tuhkaksi kuin maahan.
Huonolla tuurilla 100 vuoden kuluttua joku on saanut rakennusluvan ja tempaissut hautani päälle kivan talon järvinäköalalla.
ahdistaa ja herättää paniikin tunteen, itsellä ton pumpun ja pään kanssa kaikkia ongelmia, et välil saa tosissaa pelätä lähtöä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle polttohautaus, koska en halua minnekään maan alle.
Luin että "pottuhautaus"
Haluan polttohautauksen joten päälläni ei kai tule olemaan multaa.
Ei se kyllä herätä mitään tunteita. Yhtä itsestäänselvää ja tässä elämäntilanteessa jännittävää kuin se että hanasta tulee vettä. Voihan se sitten asian lähestyessä vähän heilauttaa, tai sitten ei. Mitä pelättävää kuolemisessa voisi olla, sehän on vapautus kaikista riskeistä, kivuista, huolista. En minä kuolemaa kaipaakaan, mutta kun on kuollut niin ei enää ole, niin mikä siinä _itselle_ voisi olla kurjaa?
Jos sanoisit että olen pari metriä mullan alla vuoden tai kymmenen päästä niin heräisi huoli lapsista ja puolisosta.
No toivon että olis jo noin 50 vuoden päästä, koska silloin olisin sopivassa kuoliniässä, mikäli siis pysyn terveenä siihen asti.
Ei se varmaan kovin tuskalliselta tunnu että on multaa päällä, ellei ole elävältä haudattu. Varmaankaan se ei tunnu yhtään miltään. Joten en jaksa huolestua.
En usko. Luulen, että mulle riittää se tavanomainen puolitoista metriä. Eikä siihen sataa vuotta mene, tuskin viittäkymmentäkään.
Jos 100 vuoden päästä, ei paljon haittaa. Kunhan nyt ei olisi seuraavan 10 vuoden kuluessa.
En ala jos täällä pitää nyhjätä vielä lähemmäs 100 vuotta. 50 vuottakin lisää olisi paljon, kukaan sukulaiseni ei ole tainnut elää niin vanhaksi. 30 vuottakin riittää hienosti. Ei pelota, eikä herätä mitään ihmeempiä tunteita.
Mulla ei siihen ole kymmentäkään vuotta.
Minulle polttohautaus, koska en halua minnekään maan alle.