Perinnöstä luopuminen

Siis ymmärsinkö oikein, että toivot perinnön menevän siskollesi? Eikö siihen riittäisi, että kieltäydyt perinnöstä ja se menee siskollesi? Vai onko niitä jakajia muitakin kuin te kaksi?

Kenet perit? Äitisi?

Ei voi sanella  ehtoja luopumiselle eli menee sinulta lapsille, olettaisin, että jos lapsetkin luopuvat, tulisi sinulle takaisin.

Elätkö tuilla?

Ota vastaan se tai lapsesi ottavat ja antavat siskollesi?

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että toivot perinnön menevän siskollesi? Eikö siihen riittäisi, että kieltäydyt perinnöstä ja se menee siskollesi? Vai onko niitä jakajia muitakin kuin te kaksi?

Isä on kuollut 2015. Kuolinpesä on jakamatta. Perintökaaren mukaan jos kieltäydyn perinnöstä, se menee lapsilleni. Miten saisin sen menemään siskolleni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että toivot perinnön menevän siskollesi? Eikö siihen riittäisi, että kieltäydyt perinnöstä ja se menee siskollesi? Vai onko niitä jakajia muitakin kuin te kaksi?

Isä on kuollut 2015. Kuolinpesä on jakamatta. Perintökaaren mukaan jos kieltäydyn perinnöstä, se menee lapsilleni. Miten saisin sen menemään siskolleni?

Siis meitä on vain me kaksi jakajaa

Vierailija kirjoitti:

Elätkö tuilla?

En elä. Miten niin`? Toisaalta en myöskään omista mitään (enkä haluakaan omistaa)

Jos vanhempasi kuolevat, eiväthän sinun lapsesi heitä peri vaan rintaperilliset eli sinä ja sisaruksesi. Eli jos luovut perinnöstäsi, se menee kokonaisuudessaan sisaruksellesi/sisaruksillesi. Jos heillä on lapsia, menee perintö heidän kuoltuaan heidän omille lapsilleen ja sinun lapsesi eivät koskaan tule saamaan siitä perinnöstä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kenet perit? Äitisi?

Isäni

Jos sinä luovut "jonkun hyväksi" eli määräät perinnöstä, et ole luopunut siitä vaan ottanut vastaan ja siirtänyt edelleen. Maksat siis omat perintöverosi, ja sinun "perillinen" maksaa ne heti toiseen kertaan omasta puolestaan.

Kyllä voit ketjuttaa, että ei mene lapsillesi vaan siskollesi, mutta ks. edellinen kohta. Jos lapsesi kieltäytyvät perinnöstä eikä heillä ole omia rintaperillisiä, perintö menee heidän sijastaan heidän vanhemmilleen = puoliksi sinulle ja lasten isälle (olettaen että sinä olet äiti). Siitä kannattaa keskustella juristin kanssa, tuleeko tuosta kieltäytymisten kierteestä ns. ikuinen luuppi.

Miksi perittävä ei voisi tehdä testamenttia, jos on vielä elossa? Silloin sinun osuutesi perinnöstä menisi testamentilla siskollesi, eikä sinulle tulisi mitään velvoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö oikein, että toivot perinnön menevän siskollesi? Eikö siihen riittäisi, että kieltäydyt perinnöstä ja se menee siskollesi? Vai onko niitä jakajia muitakin kuin te kaksi?

Isä on kuollut 2015. Kuolinpesä on jakamatta. Perintökaaren mukaan jos kieltäydyn perinnöstä, se menee lapsilleni. Miten saisin sen menemään siskolleni?

Et ehkä mitenkään. Ota yhteys lakimieheen.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi kuolevat, eiväthän sinun lapsesi heitä peri vaan rintaperilliset eli sinä ja sisaruksesi. Eli jos luovut perinnöstäsi, se menee kokonaisuudessaan sisaruksellesi/sisaruksillesi. Jos heillä on lapsia, menee perintö heidän kuoltuaan heidän omille lapsilleen ja sinun lapsesi eivät koskaan tule saamaan siitä perinnöstä mitään.

Siinäpä se, kun se ei mene näin vaan minun luopuessani sijaani tulevat lapseni. Eli tilanne on sama kuin jos minä olisin kuollut. Tämä on kysytty perunkirjoituksen toimittaneelta lakimieheltä. Jos menisi noin, olisi helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinä luovut "jonkun hyväksi" eli määräät perinnöstä, et ole luopunut siitä vaan ottanut vastaan ja siirtänyt edelleen. Maksat siis omat perintöverosi, ja sinun "perillinen" maksaa ne heti toiseen kertaan omasta puolestaan.

Kyllä voit ketjuttaa, että ei mene lapsillesi vaan siskollesi, mutta ks. edellinen kohta. Jos lapsesi kieltäytyvät perinnöstä eikä heillä ole omia rintaperillisiä, perintö menee heidän sijastaan heidän vanhemmilleen = puoliksi sinulle ja lasten isälle (olettaen että sinä olet äiti). Siitä kannattaa keskustella juristin kanssa, tuleeko tuosta kieltäytymisten kierteestä ns. ikuinen luuppi.

Miksi perittävä ei voisi tehdä testamenttia, jos on vielä elossa? Silloin sinun osuutesi perinnöstä menisi testamentilla siskollesi, eikä sinulle tulisi mitään velvoitteita.

Perittävät ovat kuolleet ja puhutaan niin pienistä summista, etten minä ole joutunut maksamaan perintöveroa eikä joutuisi lapsenikaan eikä siskoni.

Jos olisinkin heidän eläessään ymmärtänyt, mitä "perinnöstä" seuraa, olisin vaatinut tekemään testamentin.

Kyllä ja kyllä. Sinä voit luopua perinnöstä perittävän tietämättä, ja lapsesi voivat myös luopua perinnöstä. Et kuitenkaan voi tehdä sitä heidän puolestaan.

Perinnöstä pitää luopua viimeistään perunkirjoituksessa. Jälkeenpäin ei enää onnistu. Vaikka pesä olisi jätetty jakamatta, olisit jo ottanut perinnön vastaan etkä enää voi luopua siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi kuolevat, eiväthän sinun lapsesi heitä peri vaan rintaperilliset eli sinä ja sisaruksesi. Eli jos luovut perinnöstäsi, se menee kokonaisuudessaan sisaruksellesi/sisaruksillesi. Jos heillä on lapsia, menee perintö heidän kuoltuaan heidän omille lapsilleen ja sinun lapsesi eivät koskaan tule saamaan siitä perinnöstä mitään.

Ei, vaan ne menevät AP:n lapsille, mikäli he eivät kieltäydy perinnöstä itse (AP ei voi päättää).

Onko lapset alaikäisiä? Voivatko he silloin luopua perinnöstä?

Suomessa periminen tapahtui aina viime vuosiin noin. Nykyään jos ihmisellä on asunto kahdessa EU maassa hän pystyy valitsemaan minkä asuinmaan lakia käytetään, toki se saattoi olla niinkin että kummassa maassa perittävä viettää enemmän aikaa. Näin se muistelin olevan.

Nallehan muutti kirjansa heti Ruotsiin.

Itse asun Virossa jossa ei ole perintöveroja lainkaan ja saan antaa rahani ihan kenelle tahdon.

Tunnen tapauksen, että äti ei jättänyt pojalleen mitään mutta kaiken taloa myöten kouluikäisille lapsenlapsilleen. Täällä sukupolven yli hyppääminen perinnössä ei anna edes mitään verohyötyä, kun perinnöstä ei mene veroa koskaan.

Mietin vain, että perhe sai uuden lapsen perinnönjaon jälkeen, ilmeisesti tämä parikuukautinen jäi omaisuudesta täysin ilman.

Vierailija kirjoitti:

Perinnöstä pitää luopua viimeistään perunkirjoituksessa. Jälkeenpäin ei enää onnistu. Vaikka pesä olisi jätetty jakamatta, olisit jo ottanut perinnön vastaan etkä enää voi luopua siitä. 

Käsittääkseni ei ole pakko luopua vielä perukirjoituksessa, mutta esim. perintöveron maksu katsotaan perinnön vastaanottamikseksi, saatika muut toimet, joihin ryhtynyt.