Mihin perustuu kokoomuslaisten ja muiden uusliberalistien ajatus siitä, että isot tuloerot auttavat myös köyhimpiä?!

Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia

Vierailija kirjoitti:

Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia

Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.

Mihin perustuu alaluokan käsitys siitä, että tuloerot olisivat haitallisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia

Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.

Joo mutta kaikilla on vain 24h vuorokaudessa. Tietyn rajan jälkeen nettokeskituntiansio laskee sen verran pieneksi, että ei huvita käyttää aikaa töihin vaan mieluummin nautin vapaa-ajasta hieman köyhemmin. Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää. Lisäksi on hieman epätehokasta, että kalliilla koulutetut lääkärit tekevät töitä vain puolet vuodesta 

Jos joku tienaa hyvin, niin miksi se on pois köyhältä?

Se riippuu missä kohdassa nuo tuloerot ovat. Jos ne ovat perusduunarin ja pankinjohtajan välillä niin auttavat myös köyhimpiä. Jos taas työttömän ja perusduunarin välillä niin silloin eivät auta.

Eipä tuo näytä toteutuneen. Tuloerot ovat kasvaneet samalla kun köyhyys on lisääntynyt. Omistus on entistä enemmän keskittynyttä, eli harvempi omistaa enemmän. Kookomuksen teesit ovat uusliberalismia ja modernia kapitalismia tukevia, joissa ihmisellä ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin olla hyväksikäytettävä, mukaitsenäinen ja mukavapaa lisäarvon tuottaja.

Naurettavin kokkareiden väite on se, että he olisivat työntekijäpuolue. Hulluimpia väitteitä tuloerojen lisäämisen lisäksi on väite siitä, että parempi koulutustaso vähentäisi työttämyyttä. Koulutustaso on kasvanut hurjasti samalla kun massatyöttömyys on pysynyt samana. Tähän vaikuuttaa osaltaan se, onko maa Reinin (ei sen Reinin) mallia noudattava jakoyhteiskunta, jossa hyvinvointipalvelut tuotetaan valtion toimesta vaiko amerikkalainen malli, jossa hyvinvointiasiat on yksilön itsensä vastuulla.

Meillä mennään kovaa vaihtia amerikkalaiseen malliin ja tämä näkyy juurikin SOTE:n kaltaisina ulostuloina. Epäilisin, että koska amerikkalaiset eläkerahastot ovat niitä, joilta valtio on ottanut lainaa, määrää amerikkalaiset miten meidän yhteiskuntajärjestelmää tulee muuttaa. Poliitikkojen tehtäväksi jää sopivan, kansan mielen muuttavan näytelmän järjestäminen.

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Tuloeroja tarvitaan, jotta yksilöllä olisi intressiä tehdä töitä, panostaa, innovoida ja ottaa urittäjäriskiä. Jos kaikli daavat saman tulotason vaikka sohvalla maaten, ei monetlasn viitsi nähdä ylimääräistä vaivaa. Ja jos kulasn ei tee töitä, yhteiskunta ei pyöri.

Liian isot tuloerot voivat muuttua haitallisiksi. Haitallisesya tasosta ollaan Suomessa vielä todella kaukana. Meillä ollaan pilemminkin siellä toisessa ääripäässä, jossa työstä ja yrittäjäriskistä ei palkita tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Ei voi pitää paikkaansa. Heikkojen ja epävarmojen hinnan laskiessa sellaiset työt siirretään sellaisiin maihin, joissa on edullista tehdä halpaa työtä. Yleensä ison populaation maat, joissa on huonot työolot. Samalla tulee tukeneeksi ihmisten orjuuttamista, lapsityövoimaa, saastuttamistajne. mutta siltähän moderni kapitalistinen taloustiede sulkee tietenkin silmänsä.

Vierailija kirjoitti:

Tuloeroja tarvitaan, jotta yksilöllä olisi intressiä tehdä töitä, panostaa, innovoida ja ottaa urittäjäriskiä. Jos kaikli daavat saman tulotason vaikka sohvalla maaten, ei monetlasn viitsi nähdä ylimääräistä vaivaa. Ja jos kulasn ei tee töitä, yhteiskunta ei pyöri.

Liian isot tuloerot voivat muuttua haitallisiksi. Haitallisesya tasosta ollaan Suomessa vielä todella kaukana. Meillä ollaan pilemminkin siellä toisessa ääripäässä, jossa työstä ja yrittäjäriskistä ei palkita tarpeeksi.

Yrittäjäthän ovat todellisuudessa köyhälistöä. Vain harva menestyy siten, että yrittäjä saisi edes keskipalkkoja vastaavan korvauksen riskistään. Eli ei sekää toimi.

Vierailija kirjoitti:

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Toi on totta, mutta heikko puoli on se, että noissa oloissa työllisyys ja elatuskyky eivät aina kohtaa. On totta, että palkkojen ja työehtojen vapaa määräytyminen luo lisää työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä, mutta sama mekanismi hänärtää sitä, miksi työpaikka on hyvä asia ja työttömyys huono. Jos työllä ei elä, vaan joutuu silti sosiaalituille, miksi se on parempaa kuin työttömyys? Pitkäaikaistyöttömien paarialuokka toki kutistuu, mutta samaan aikaan se paarialuokka, johon kuuluvat eivät pysty elättämään itseään omalla työllään, kasvaa. Kumpi sit on pahempi?

Suomen tyyppisessä yhteiskunnassa toi tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että yhteiskunnan tulonsiirrot kohdistuvat työttömien sijaan epäsuorina palkkatukina yrityksille. Jossain muualla, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole, seuraukset ovat ikävämmät. Mutta työttömyys vähenee, hip hei.

En siis ole täysin tuota vastaan, mutta toi vaatisi tuekseen jonkin sortin perustulosysteemiä tai vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Toi on totta, mutta heikko puoli on se, että noissa oloissa työllisyys ja elatuskyky eivät aina kohtaa. On totta, että palkkojen ja työehtojen vapaa määräytyminen luo lisää työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä, mutta sama mekanismi hänärtää sitä, miksi työpaikka on hyvä asia ja työttömyys huono. Jos työllä ei elä, vaan joutuu silti sosiaalituille, miksi se on parempaa kuin työttömyys? Pitkäaikaistyöttömien paarialuokka toki kutistuu, mutta samaan aikaan se paarialuokka, johon kuuluvat eivät pysty elättämään itseään omalla työllään, kasvaa. Kumpi sit on pahempi?

Suomen tyyppisessä yhteiskunnassa toi tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että yhteiskunnan tulonsiirrot kohdistuvat työttömien sijaan epäsuorina palkkatukina yrityksille. Jossain muualla, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole, seuraukset ovat ikävämmät. Mutta työttömyys vähenee, hip hei.

En siis ole täysin tuota vastaan, mutta toi vaatisi tuekseen jonkin sortin perustulosysteemiä tai vastaavaa.

Kannattaa tutustua kirjaan European and North American Policy Change: Drivers and Dynamics, jossa mm. Martin Reinin näkemykset ovat hyvin osuvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Toi on totta, mutta heikko puoli on se, että noissa oloissa työllisyys ja elatuskyky eivät aina kohtaa. On totta, että palkkojen ja työehtojen vapaa määräytyminen luo lisää työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä, mutta sama mekanismi hänärtää sitä, miksi työpaikka on hyvä asia ja työttömyys huono. Jos työllä ei elä, vaan joutuu silti sosiaalituille, miksi se on parempaa kuin työttömyys? Pitkäaikaistyöttömien paarialuokka toki kutistuu, mutta samaan aikaan se paarialuokka, johon kuuluvat eivät pysty elättämään itseään omalla työllään, kasvaa. Kumpi sit on pahempi?

Suomen tyyppisessä yhteiskunnassa toi tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että yhteiskunnan tulonsiirrot kohdistuvat työttömien sijaan epäsuorina palkkatukina yrityksille. Jossain muualla, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole, seuraukset ovat ikävämmät. Mutta työttömyys vähenee, hip hei.

En siis ole täysin tuota vastaan, mutta toi vaatisi tuekseen jonkin sortin perustulosysteemiä tai vastaavaa.

Kannattaa tutustua kirjaan European and North American Policy Change: Drivers and Dynamics, jossa mm. Martin Reinin näkemykset ovat hyvin osuvia.

Näin äitienpäiväsunnuntaina ei ole kirjasto ihan käden ulottuvilla, eli olisi kiva, jos vaikka luonnehtisit tämän Reinin näkemyksiä hieman.

Tuskin ne ihan kaikkein köyhintä 10%:ia auttaakaan. Enemmänkin ajattelu pohjaa siihen että koko yhteiskuntaa ei pidä rakentaa köyhimmän 10% ehdoilla, vaan 50-70% keskiluokan ehdoilla ja edun mukaisesti. Tällä hetkellä varsinkin ylempi palkansaaja-keskiluokka tinkii valtavasti elintasostaan älyttömien verojen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että jos palkat ja muut työehdot määräytyvät vapaasti markkinoilla, tuottavien työntekijöiden hinta nousee ja heikompien ja epävarmempien hinta laskee. Tämä johtaa siihen, että kannattaa palkata myös niitä heikompia. Niinpä pitkäaikaistyöttömyys katoaa, eikä synny ikuisesti työttömien paarialuokkaa. Samalla työvoimaa käytetään kokonaisuudessaan tehokkaammin ja työttömyysaste nousee, jolloin jaettava potti kasvaa ja kaikki hyötyvät. 

Ennen kuin väität vastaan, mietit vastustatko modernia taloustiedettä vai ajatko jonkin tietyn ryhmä etua. 

Toi on totta, mutta heikko puoli on se, että noissa oloissa työllisyys ja elatuskyky eivät aina kohtaa. On totta, että palkkojen ja työehtojen vapaa määräytyminen luo lisää työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä, mutta sama mekanismi hänärtää sitä, miksi työpaikka on hyvä asia ja työttömyys huono. Jos työllä ei elä, vaan joutuu silti sosiaalituille, miksi se on parempaa kuin työttömyys? Pitkäaikaistyöttömien paarialuokka toki kutistuu, mutta samaan aikaan se paarialuokka, johon kuuluvat eivät pysty elättämään itseään omalla työllään, kasvaa. Kumpi sit on pahempi?

Suomen tyyppisessä yhteiskunnassa toi tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että yhteiskunnan tulonsiirrot kohdistuvat työttömien sijaan epäsuorina palkkatukina yrityksille. Jossain muualla, jossa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole, seuraukset ovat ikävämmät. Mutta työttömyys vähenee, hip hei.

En siis ole täysin tuota vastaan, mutta toi vaatisi tuekseen jonkin sortin perustulosysteemiä tai vastaavaa.

Kannattaa tutustua kirjaan European and North American Policy Change: Drivers and Dynamics, jossa mm. Martin Reinin näkemykset ovat hyvin osuvia.

Näin äitienpäiväsunnuntaina ei ole kirjasto ihan käden ulottuvilla, eli olisi kiva, jos vaikka luonnehtisit tämän Reinin näkemyksiä hieman.

Hmmm ... kokeillaan. Michael Albert erotti aikoinaan kaksi erilaista mallia, ns. Reinin mallin ja angloamerikkalaisen mallin vallan pitämisessä (https://en.wikipedia.org/wiki/Social_market_economy).

Reinin mallissa valtaa pitää ammattiliitot ja työnantajat yhdessä. Saksa, Alankomaat, Ranska ovat pitkään käyttänyt Reinin mallia. Italia, Pohjoismaat, Japani ja Israel soveltavat Reinin mallia.

Reinin mallissa valtion hyvinvointikoneisto ylläpitää verraten tiivistä koulutuksen, terveydenhuollon ja eläkkeiden muodostamaa turvaverkostoa.

Angloamerikkalainen malli viittaa puolestaan Britannian ja Yhdysvaltojen tilanteeseen. Malli perustuu vapaalle markkinataloudelle.

Reinin mallissa korostetaan taloudellisten instituutioiden tiettyjä velvollisuuksia yhteiskunnan poliittisia instituutioita kohtaan, angloamerikkalaisessa mallissa painotetaan valtion alisteisuutta talouselämälle, eikä näin edellytetä tiivistä valtion turvaverkostoa.

Molemmissa malleissa markkinat voivat toimia joustavasti. Uusliberalistisessa vastineessa tärkeintä on torjua valtion holhousta ja kilpailevien yritysten tuhoaminen. Näiden ero piilee markkinoiden ja valtion välisessä suhteessa.

Reinin mallin mukaisessa yhteiskunnassa ollaan valmiita hyväksymään muutoksia niin pitkään kunnes vähempiosaiset eivät niistä kärsi. Angloamerikkalaisessa mallissa muutoksia jatketaan vaikka vähäosaisten kustannuksella. Reinin mallissa suhtaudutaan melko myönteisesti valtion ohjaukseen, kun angloamerikkalaisessa mallissa valtio on syyllinen kunnes toisin todistetaan.

Angloamerikkalaista mallia pidetään usein uusliberalistisena kun taas Reinin mallia katsotaan valtiollisena kapitalismina. Angloamerikkalaisessa mallissa on vähän työttömiä mutta suuret palkkaerot.  Suuret palkkaerot lisäävät eriarvoisuutta.  Reinin mallissa palkkaerot kasvavat hitaammin, mutta työttömyyttä on enemmän.

Angloamerikkalaisessa mallissa ei pyritä poliittisesti rajoittamaan eriarvoisuutta. Reinin mallissa työtätekevien edut otetaan paremmin huomioon ja hyvinvointiverkostot hidastavat uusien työpaikkojen luomista.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi pitää paikkaansa. Heikkojen ja epävarmojen hinnan laskiessa sellaiset työt siirretään sellaisiin maihin, joissa on edullista tehdä halpaa työtä. Yleensä ison populaation maat, joissa on huonot työolot. Samalla tulee tukeneeksi ihmisten orjuuttamista, lapsityövoimaa, saastuttamistajne. mutta siltähän moderni kapitalistinen taloustiede sulkee tietenkin silmänsä.

Siis mitä vittua?!? Heikkojen ja epävarmojen hinnan lasku aiheuttaa juuri sen, ettei ole tarpeen siirtää tuotantoa ulkomaille vaan tämä ei niin tuottava työ voidaan tehdä kotimaassa. Ja silti näiden matalapalkkaisten alojen tulot olisivat paremmat kuin tuet ilman kansantaloudellista rasitetta. 

Orpo heitti taas täyn ay-liikkeelle: jos luovutte vaatimasta palkankorotuksia, voitaisiin se kompensoida verovähennyksillä.

Juuri tämä minua sieppaa kokoomuslaisissa! Verojen alennus hyödyttää eniten suurituloisia, mutta mitä veronalennuksista seuraa!? Siitä seuraa suoraan budjetin alajäämän kasvu! Miten helvetissä velkaantuminen ikinä saadaan aisoihin, kiun yksi puolue sabotoi vuosikausia kaikki yritykset saada laarinpohjalle rahaa?! Kun alijäämä kasvaa, velkaantuminen lisääntyy. Summa summarum: verojen alentaminen ja verovähennysten ym.porsaanreikien järjetön määrä ja käyttö on rapauttanut vuosikausia budjettia ja lisännyt tietoisilla päätöksillä velkaantumista.Lisäksi verojen maksun välttely on tullut yrityksille maantavaksi, jota hallintarekisterit ja veroparatiisit ovat sallimassa.  Verojen laskun myötä ovat aina laskun maksajina julkinen sektori, kuten terveydenhuolto ja koulutus. Niistä siis niistetään koko ajan. 

ap, mitä veroja suomessa muka on koskaan alennettu? kokonaisverotus on varmasti vain kasvanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi pitää paikkaansa. Heikkojen ja epävarmojen hinnan laskiessa sellaiset työt siirretään sellaisiin maihin, joissa on edullista tehdä halpaa työtä. Yleensä ison populaation maat, joissa on huonot työolot. Samalla tulee tukeneeksi ihmisten orjuuttamista, lapsityövoimaa, saastuttamistajne. mutta siltähän moderni kapitalistinen taloustiede sulkee tietenkin silmänsä.

Siis mitä vittua?!? Heikkojen ja epävarmojen hinnan lasku aiheuttaa juuri sen, ettei ole tarpeen siirtää tuotantoa ulkomaille vaan tämä ei niin tuottava työ voidaan tehdä kotimaassa. Ja silti näiden matalapalkkaisten alojen tulot olisivat paremmat kuin tuet ilman kansantaloudellista rasitetta. 

Niin, ehkä tämä voisi toimia utopiassa. Tosin, jos miettii sitä, että valtio tuottaa hyvinvointipalvelut, niin silloin sairaanhoitajien, lääkäreiden ja muiden julkisessa (= tuottamattomassa) työssä olevien palkkojen madaltaminen toisi parhaan edun. Tuet taas ovat tulonsiirtoja rikkaille, kuten esimerkiksi asumistuki. Eli ideaali olisi poistaa kaikki tuet kaikkialta ja lopettaa julkinen sektori -> angloamerikkalainen malli, jossa on vähän työttömyyttä, suuret tuloerot ja suuri eriarvoisuus.