Mistä voi nykyisin löytää ns normaalin, perinteisen avioliiton?

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

No taloudellisesta riippuvuudesta voidaan olla montaa mieltä. Olen itsekin kotiäiti ja pärjäisin omillanikin tarvittaessa. Kas kun ei siksi kotiäidiksi kannata ruveta liian nuorena. Tärkeämpi asia perinteisissä perhearvoissa on kuitenkin lasten asema. Avioero on raskas ja jälkensä jättävä prosessi lasten elämässä ja järkevä, vastuuntuntoinen vanhempi ei pelkkien virvatulten vuoksi lapsiaan sellaiseen altista. Mielestäni lapset ja perhe kannattaa hankita sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa voi vanhentua. Ei näissä kannata hätiköidä ja katua.

Ap kuvaa normaaliksi parisuhteen mallia, joka ei ole oikeasti kovinkaan normaali eikä perinteinen.

Ydinperhe on ollut olemassa hyvin lyhyen aikaa historiassa, yleisempää on ollut mastalousvaltaisessa yhteiskunnassa eräänlainen sukulaisten soppa. Perheyksikkö, jossa on uusperheitä, uusia vaimoja ja äitipuolia ja eri sukupolvia, mummoja eekä tätejä ja setiä ja yksinhuoltajia ja muutama perheen ulkopuolinenkin kasvattilapsi tms. Tällainen poppoo eli maalaistalossa ja piti sen toimintaa yllä joukolla.

On ihan uusi tilanne nykyään, että olisi äiti, isä ja 2 lasta yksinäön omassa kodissaan. Ja se isä kävisi kodin ulkopuolella palkkatöissä ja äiti olisi yksin kotona lasten kanssa eristäytyneenä muusta maailmasta. Sellaista ei ole ollut ikinä historiassa ennen ehkä 1960-70-lukijen kaupungistumisaaltoa. Se on todella synkkä perhemalli ja johtaa eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen ja perheiden ongelmiin. Varsinkin jos on muutettu toiselle paikkakunnalle kauas suvusta ja tukiverkoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Ihan hyvin tiedät, että mikään noista ei ole koskaan ollut esteenä, jos mies haluaa lähteä. Kyse on vain ja ainoastaan miehen sitoutumisesta. Ei niin hullua naista olekaan, joka haluaa kotiäidiksi, jos suhteen jatkumiselle asetetaan ehtoja. Sinun mallissa nainen ei saa koskaan hellittää mistään syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Eihän mies voikaan menettää työpaikkansa pidemmäksi aikaa, ilman että menettää naisensakin. Ellei pysty ylläpitämään elintasoa pääomatuloilla siis. Tilastoista näkee tämänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Ihan hyvin tiedät, että mikään noista ei ole koskaan ollut esteenä, jos mies haluaa lähteä. Kyse on vain ja ainoastaan miehen sitoutumisesta. Ei niin hullua naista olekaan, joka haluaa kotiäidiksi, jos suhteen jatkumiselle asetetaan ehtoja. Sinun mallissa nainen ei saa koskaan hellittää mistään syystä.

Eli lihoa ja antaa kodin mennä sotkuiseksi lääväksi? No ei tietenkään voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Ihan hyvin tiedät, että mikään noista ei ole koskaan ollut esteenä, jos mies haluaa lähteä. Kyse on vain ja ainoastaan miehen sitoutumisesta. Ei niin hullua naista olekaan, joka haluaa kotiäidiksi, jos suhteen jatkumiselle asetetaan ehtoja. Sinun mallissa nainen ei saa koskaan hellittää mistään syystä.

Aina suhteen jatkumiselle on ehtoja, puolin ja toisin. Jos mies ei tuo leipää pöytään, suhde loppuu. Naisellehan maksetaan vaimona olemisesta, vaimon työstä. Silloin vaimon työ on pitää mies onnellisena, eikö vain?

Itse suosin siis tasavertaista suhdetta, missä molemmat kantavat vastuuta, ja päätökset tehdään yhdessä.

Ugh, joku Teemu Selänne sun pitää pokata. Hyi saasta ku ällöttää se sen selvä ylimielisyys omasta paremmuudesta naisiin nähden. Ja sitten vielä tyttölapselle kasvatetaan tollasia pakkoarvoja. Sirpan täytyy kyllä olla ihan braindead. Sama Vesa Keskisellä. Poikavauvan syntyessä järjestetään 1000 henkiset synttärit. Mitä esikoinen tyttölapsi saa? No ei ainakaan kyläkauppaa, koska pojasta tulee Vesan seuraaja... -_-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei luulisi olevan edes vaikeaa. Laitat deittipalstalle ilmoituksen:

"xx-vuotias nainen etsii loppuelämän elämänkumppania. Maksan puolet yhteisistä kuluista (paitsi kun olen vanhempainvapailla), hoidan kaikki kotityöt ja lapset, sinä saat päättää kaikesta. Olethan luotettava ja uskollinen. Kuva olisi kiva yllätys."

Ei se että mies on perheen pää tarkoita sitä että hän päättäisi kaikesta yksin, vaan että hän ottaa vastuuta perheestä, sen hyvinvoinnista niin henkisesti kuin muutenkin. Ja tottakai vaimo pitää huolta miehestään siinä kuin mies vaimostaan ja molemmat kunnioittaa toisiaan.

Ei hitto, tuohan kuulostaa...

[b]tasa-arvoiselta avioliitolta[/b2] 😬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Eihän mies voikaan menettää työpaikkansa pidemmäksi aikaa, ilman että menettää naisensakin. Ellei pysty ylläpitämään elintasoa pääomatuloilla siis. Tilastoista näkee tämänkin.

Mitä tilastoja luet? Niitä, joissa kotiäiti ottaa pitkäaikaistyöttömästä eron vai niitä, joiden mukaan pitkäaikaistyöttömät eivät ylipäätään ole aviossa. Eivät kohiäiteihin eikä työssäkäyviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Eihän mies voikaan menettää työpaikkansa pidemmäksi aikaa, ilman että menettää naisensakin. Ellei pysty ylläpitämään elintasoa pääomatuloilla siis. Tilastoista näkee tämänkin.

Mitä tilastoja luet? Niitä, joissa kotiäiti ottaa pitkäaikaistyöttömästä eron vai niitä, joiden mukaan pitkäaikaistyöttömät eivät ylipäätään ole aviossa. Eivät kohiäiteihin eikä työssäkäyviin.

Sama syy, sama seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Eihän mies voikaan menettää työpaikkansa pidemmäksi aikaa, ilman että menettää naisensakin. Ellei pysty ylläpitämään elintasoa pääomatuloilla siis. Tilastoista näkee tämänkin.

Mitä tilastoja luet? Niitä, joissa kotiäiti ottaa pitkäaikaistyöttömästä eron vai niitä, joiden mukaan pitkäaikaistyöttömät eivät ylipäätään ole aviossa. Eivät kohiäiteihin eikä työssäkäyviin.

Sama syy, sama seuraus.

Höps, kukaan kotiäitiydestä haaveileva kelpuuta pitkäaikaistyötöntä perheen pääksi. Sen sijaan jos työssä olleen perheen pään työpaikka katoaa ei perinteisesti ajatteleva nainen ala lapsilta kotia rikkomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen, ja siten myös omaperäisen, valinnan tekevät ovat rohkeampia kuin muut, vaikka täällä yritetään asiaa muuksi vääntää. Näyttää herättävän paljon vastustusta sellainen elämäntapa ja ikävä kyllä jotkut purkaa sen mauttomana haukkumisena ulos, että toisen elämänvalinta ei miellytä itseään.

Tuo valinta jos mikä edellyttää vankkaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta näinä päivinä. Massaan sulautuminen olis helpompaa, ei feministi hermostuisi ja haukkuis.

Kai sitä perinteistä kotiäitivaimoa haikaileva mies kuitenkin tajuaa, että hänen täytyy pysyä avioliitossaan kuolemaan asti? Siinä ei lähdetä nuoremman naisen perään, jos oma vaimo ei enää miellytäkään silmää. Vaimo on taloudellisesti riippuvainen miehestään koko elämänsä ajan, joten miehen täytyy pysyä valintansa takana.

Silloin vaimo varmaan varmistaa asemansa, periaatteessa työpaikkansa, olemalla loistava puoliso. Pitää sekä kodin että itsensä tip top kunnossa, aina, ja miehen tyytyväisenä. Eikä mässäile sipsejä sohvalla.

Samalla logiikalla mies ei voi koskaan hellittää, ei koskaan ole saamatta palkankorotusta tai menetä työpaikkaansa. Työnjako ei oikeasti ole tuota, vaan toisen tekemää työtä arvostetaan vaikka se ei aina olisi tip top kuranttia.

Eihän mies voikaan menettää työpaikkansa pidemmäksi aikaa, ilman että menettää naisensakin. Ellei pysty ylläpitämään elintasoa pääomatuloilla siis. Tilastoista näkee tämänkin.

Mitä tilastoja luet? Niitä, joissa kotiäiti ottaa pitkäaikaistyöttömästä eron vai niitä, joiden mukaan pitkäaikaistyöttömät eivät ylipäätään ole aviossa. Eivät kohiäiteihin eikä työssäkäyviin.

Sama syy, sama seuraus.

Höps, kukaan kotiäitiydestä haaveileva kelpuuta pitkäaikaistyötöntä perheen pääksi. Sen sijaan jos työssä olleen perheen pään työpaikka katoaa ei perinteisesti ajatteleva nainen ala lapsilta kotia rikkomaan.

Tietenkin alkaa, jos ei uutta tulolähdettä löydy pikku hiljaa. Ketä yrität huiputtaa, itseäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap sinulla jäänyt aikuistuminen ja vastuunotto itsestä jotenkin kesken? Eikö sinusta ole huolehdittu lapsena? Et kykene itse päättämään asioistasi ja ottamaan niistä vastuun?

Luulen, että moni perinteisessä liitossa elävä nainen on huomattavasti kypsempi ja vastuunottokykyisempi kuin nämä nykyajan napaan tuijottavat naiset, jotka eivät kykene sitoutumaan mihinkään.

Ei mun mielestä kuulosta kovin vastuuntuntoiselta, jos haluaa ulkoistaa lähes kaiken vastuun perheensä asioista toiselle.

Tuollainen suhde on omasta mielestäni bdsm-suhde, jota jatketaan makuuhuoneesta muuhun elämään, siinä ei tietysti ole mitään vikaa, osa tykkää ottaa nuo roolit jatkuvana, mutta kannattaa ymmärtää mitä se on.

Samoin tuollaisessa suhteessa ollut nainen on täysin pulassa, jos sille miehelle käy jotain. Varsinkaan, jos tilanteessa on lapsia mukana, se ei ole oikein niitä lapsia kohtaan, ne joutuu yleensä sitten kannattelemaan sitä lapsen tasolla toimivaa vaimoa, vaikka ne on niitä, joista kuuluisi huolehtia.

Ennen vanhaan naiset ja lapset joutui noissa tilanteissa köyhäintaloon, huutolaisiksi, ei kannata romantisoida tuollaista asetelmaa, siihen on syynsä miksi se on lapsillekin parasta, että se nainen on itsenäinen ja mielellään myös koulutettu/töissä, silloin ei ole mitään hätää miehen kuollessa.

Tietysti henkinen tuki on korvaamatonta, mutta ei maksa paljoa hankkia sellainen henkivakuutus, että leski pärjää. Toisekseen, vaikka perheessä olisivat kutakuinkin ap:n kuvaamat roolit, ei se tarkoita, että naisen pitäisi olla täysin ilman koulutusta tai työtä.

Eli vaimo hoitaisi, lapset, kodin ja palkkatyön ja sen lisäksi vielä passaisi tätä perheenpäätä. Mitä tekee mies? Käy kahdeksan tuntia per päivä töissä, vetää soffalle oikosekseen ja odottaa viiden tähden palvelua. Onhan hän perheenpää.

Ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Sosiaaliturva tappaa perinteisen perhemallin. Ihmisten elämä alkaa koostua vaiheista ja uuteen vaiheeseen siirryttäessä ei aviopuoliso välttämättä kuulu. Se osapuoli eroaa herkemmin jolla on erossa vähemmän hävittävää.

Jos sosiaaliturvaa ei ole, perheestä muodostuu talousliitto jonka hyväksi kumpikin tekee työtä. Perheen sisäinen työnjako syntyy itsestään koska turhaan käninään ei ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo melkein nelikymppinen, mutta en ole vielä kohdannut miestä, joka aidosti pystyisi tuollaiseen liittoon. Siis henkisesti pystyisi, en tarkoita nyt rahapuolta. Moni tapaamani mies haaveilee perinteisestä liitosta, jossa mies olisi perheen pää ja nainen hoitaisi kodin (ja lapset, sitten kun niitä on) ja nainen tavallaan mahdollistaisi ja palvelisi miehen uraa ja miehen työntekoa. Ja mies toisi rahat taloon, ja olisi Mies, jonka miehuus tulee osoitetuksi sillä, että mies elättää perheensä. Minun mielestä tuollainen liitto voisi jopa olla ihan hyvä ja onnellinen, ja minullekin sopiva. Minulla on ura ja koulutus, mutta niitä voisin tehdä muutaman tunnin viikossa toiminimellä ja muuten olla kotona ja huolehtia kodista, laittaa miehelle valmiit päivälliset odottamaan kun hän tulee töistä jne. Miehellä pitäisi kyllä tietysti olla aika hyvät tulos, jotta tällainen olisi mahdollista, sillä hänen pitäisi maksaa myös minun elämä silloin. Nyt olen siis itse hyväpalkkaisessa työssä, enkä tarvitse elättäjää, mutta siis tuollainen suhde edellyttäisi hyvän palkan mieheltä.

Jokaisen kohtaamani miehen kanssa on ongelmaksi muodostunut kuitenkin se, että heistä ei ole vastuunkantajiksi ja aidoiksi perheen päiksi. Kyllä he rahat kotiin toisivat ja hoitaisivat sen elättämispuolen. Mutta he väistelevät sitä, että tekisivät ratkaisuja, koska silloinhan vastuu ratkaisuista olisi heillä. He toivovat, että nainen olisi kuin äiti, joka tietäisi parhaat ratkaisut ja sanoisi ne. Äiti, joka paijaisi kun sattuu. He odottavat, että nainen on suunnan näyttäjä.. Heissä ei ole luonnetta olla itse se johtaja. Olen jokaisessa suhteessani joutunut "perheen pääksi" tai suhteen pääksi". En siksi, että haluaisin sitä. Sillä en halua, nauttisin siitä, että mies johtaa. Mutta miehet ovat tyrkyttäneet sitä roolia minulle vähän väkisin. Kysymällä jokaiseen pieneenkin asiaan miten minä haluan sen hoidettavan, ja tekevän sitten juuri niin koska heillä ei kuulemma ole mitään mielipidettä asiasta. Odottamalla, että minä ehdotan yhteenmuutot ym, ja jos en ehdota niin olen sitten saanut katkeran raivon niskaani kun en halua heidän tulkinnan mukaan vakiintua (kun en ole ehdottanut sitä). Jne jne.

Pystyisin oikeaan johtamiseen miehenä. Mutta luultavasti monelta muulta suomalaiselta mieheltä puuttuvat siihen tarvittavat itsenäisyys, ylpeys ja perinnetietoisuus. Suomalainen mies on joukkuepelaaja. Poikkeukset vahvistavat säännön.

Vierailija kirjoitti:

Jossa mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen? Nainen saa hoitaa kotona lapsia ilman lusmuhuutoa, mies elättää perhettään (nainenkin silloin kun ei ole raskaana tai lapsivuodeaikana). Mies on perheen pää, tuki ja turva. Mies ei kitise eikä välttele miehistä vastuutaan, nainen arvostaa ja kunnioittaa miestään.

Ja jossa aviorikosta ei hyväksytä, sairaudet yms kestetään yhdessä, haluttomuusjaksot puolin ja toisin ymmärretään elämään kuuluviksi, ollaan kuolemaan asti yhdessä?

Serkku asuu Sveitsissä, siellä on kuulema museoituna yksi. En kyllä nyt muista missä, ja pysyykö se koossa, on kuulema jo aika haurasta kauraa.

Ap:n kuvailemat miehet ovat melkoisia kontrollifriikkejä.