Mistä voi nykyisin löytää ns normaalin, perinteisen avioliiton?
Jossa mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen? Nainen saa hoitaa kotona lapsia ilman lusmuhuutoa, mies elättää perhettään (nainenkin silloin kun ei ole raskaana tai lapsivuodeaikana). Mies on perheen pää, tuki ja turva. Mies ei kitise eikä välttele miehistä vastuutaan, nainen arvostaa ja kunnioittaa miestään.
Ja jossa aviorikosta ei hyväksytä, sairaudet yms kestetään yhdessä, haluttomuusjaksot puolin ja toisin ymmärretään elämään kuuluviksi, ollaan kuolemaan asti yhdessä?
Kommentit (110)
Ei luulisi olevan edes vaikeaa. Laitat deittipalstalle ilmoituksen:
"xx-vuotias nainen etsii loppuelämän elämänkumppania. Maksan puolet yhteisistä kuluista (paitsi kun olen vanhempainvapailla), hoidan kaikki kotityöt ja lapset, sinä saat päättää kaikesta. Olethan luotettava ja uskollinen. Kuva olisi kiva yllätys."
Minä luulin että olin sellaiseen lähtenyt mutta mies elikin kaksoiselämää. Nyt olen pienten lasten yh.
Hei mä suosittelen skandinavian geisha schoolia. kuulostaa ehkä rajulta, mutta kannattaa tutustua, oikeasti.
Kyllä meillä on noin, samoin äidilläni ja isäpuolella, äitini 9:llä sisaruksella on myös ollut... ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kuvittelisin että myös tyttäreni avioliitto tulee olemaan melko perinteinen muilta osin, mutta tyttäreni tekee myös uraa ja myös mies joutuu tekemään kotitöitä, kuten meillä suvussa on tapana että tekee, tosin tyttären ranskalainen poikaystävä on kotonaan lellitty niin että koulutusta tarvitsee vielä ennen avioliittoa ja perheen perustamista. Ne avioliitot jotka yleensä kestää kauemman kuin muutaman vuoden on juuri tuollaisia, eli puolisot rakastaa toisiaan, ja haluavat rakastaa vaikeuksista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Ei luulisi olevan edes vaikeaa. Laitat deittipalstalle ilmoituksen:
"xx-vuotias nainen etsii loppuelämän elämänkumppania. Maksan puolet yhteisistä kuluista (paitsi kun olen vanhempainvapailla), hoidan kaikki kotityöt ja lapset, sinä saat päättää kaikesta. Olethan luotettava ja uskollinen. Kuva olisi kiva yllätys."
Ei se että mies on perheen pää tarkoita sitä että hän päättäisi kaikesta yksin, vaan että hän ottaa vastuuta perheestä, sen hyvinvoinnista niin henkisesti kuin muutenkin. Ja tottakai vaimo pitää huolta miehestään siinä kuin mies vaimostaan ja molemmat kunnioittaa toisiaan.
Meillä on juuri tuollainen liitto. Löysin miehen harrastuksen parista. Olemme menneet naimisiin loppuelämäksemme ja lupaus on pitänyt jo 20 vuotta, vaikka sairauksia ja vaikeuksia on ollut.
No lähtökohtaisesti miehet ovat varautuneet tasa-arvoisempaan suhteeseen.
Ehkä kannattaa hakea uskonnollisista piireistä jos haluaa perinteisesti nyrkin ja hellan väliin.
En usko että on vaikeaa löytää kumppania joka suostuu ehtoihin.
Sellaisia miehiä on edelleen. Toki pääkaupunkiseudulla monet ihmiset (erityisesti naiset?) ovat progressiivisia eivätkä välitä menneistä malleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei luulisi olevan edes vaikeaa. Laitat deittipalstalle ilmoituksen:
"xx-vuotias nainen etsii loppuelämän elämänkumppania. Maksan puolet yhteisistä kuluista (paitsi kun olen vanhempainvapailla), hoidan kaikki kotityöt ja lapset, sinä saat päättää kaikesta. Olethan luotettava ja uskollinen. Kuva olisi kiva yllätys."
Ei se että mies on perheen pää tarkoita sitä että hän päättäisi kaikesta yksin, vaan että hän ottaa vastuuta perheestä, sen hyvinvoinnista niin henkisesti kuin muutenkin. Ja tottakai vaimo pitää huolta miehestään siinä kuin mies vaimostaan ja molemmat kunnioittaa toisiaan.
Eikö vaimo ota perheestään vastuuta niin henkisesti kuin muutenkin?!
Vierailija kirjoitti:
Jossa mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen? Nainen saa hoitaa kotona lapsia ilman lusmuhuutoa, mies elättää perhettään (nainenkin silloin kun ei ole raskaana tai lapsivuodeaikana). Mies on perheen pää, tuki ja turva. Mies ei kitise eikä välttele miehistä vastuutaan, nainen arvostaa ja kunnioittaa miestään.
Ja jossa aviorikosta ei hyväksytä, sairaudet yms kestetään yhdessä, haluttomuusjaksot puolin ja toisin ymmärretään elämään kuuluviksi, ollaan kuolemaan asti yhdessä?
En tunne tuollaista "normaalia" ja "perinteistä". Millä vuosisadalla oikein elät?
Olen viiskymppinen eikä mun vanhemmat tienneet tuollaisen "perinteen" mukaan saati että heidän ystävänsäkään.
Mun vanhemmat ja suuret ikäluokat elivät seksuaalisen vapautumisen ja e-pillerien aikaa. Aikaa, jolloin kaikki muuttivat kaupunkiin, ylioppilas sai vakinaisen työn, ja keskiolut vapautettiin. Lapset laitettiin pieninä heti tarhaan, koska mitään kunnon äitiyslomia saati kotihoidontukia ei ollut olemassa. Kaupungissa elämä oli sen verran kallista että kahden palkka tarvittiin. Ei siinä ollut varaa kenekään jäädä kotiin, eikä lapsia hirveesti edes hoidettu. Tämä oli aikaa jolloin lähiön lapset viettivät paljon aikaa yksin kotona tai pihalla jo pienenä, silloinhan keksittiin käsite "avainkaulalapsi". Vanhemmat bilettivät, joivat ja harrastivat seksiä kuka kenenkin kanssa. Suurin osa pariskunnista erosi. Ketään ei kiinnostaneet uskonnon säännöt ja normit, kirkossa ei todellakaan käyty.
Lapsivuodeaika, eikös se ole noin 40 päivää? Eli raskaus + neljäkytä päivää ei elatusvastuuta, sitten äiti suksii töihin.
Miten tämä miehen perheen päänä oleminen toimii? Minkälaista päätösvaltaa yli vaimon tämä positio antaa?
Perinteisessä avioliitossa nainen käy sekä töissä että hoitaa kodin ja lapset? Toivottavasti ei löydy semmosta mistään. Tuollaisesta haaveilevaan mieheen en koskis pitkällä tikullakaan.
Kotivaimo on tosi kallis, harvan miehen rahkeet siihen riittää. Jos lompakko ei ole tarpeeks paksu elättää sitä vaimoo, vaan se joutuu menee töihin, niin kyllä on miehenki tartuttava imuriin ja kapustaan. Sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Jossa mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen? Nainen saa hoitaa kotona lapsia ilman lusmuhuutoa, mies elättää perhettään (nainenkin silloin kun ei ole raskaana tai lapsivuodeaikana). Mies on perheen pää, tuki ja turva. Mies ei kitise eikä välttele miehistä vastuutaan, nainen arvostaa ja kunnioittaa miestään.
Ja jossa aviorikosta ei hyväksytä, sairaudet yms kestetään yhdessä, haluttomuusjaksot puolin ja toisin ymmärretään elämään kuuluviksi, ollaan kuolemaan asti yhdessä?
"Haluttomuusjaksoissa" ei ole mitään perinteistä. Päinvastoin ennen tiedettin mikä on avioliittovelvollisuus.
Täältä jotenkin noin, mutta en ole mikään perheen pää.