Kumpi oikeassa?! Mies muuttanut mieltään
Olemme siis olleet yhdessä miehen kanssa useamman vuoden mutta omissa asunnoissa. Ollaan toivottu lasta ja käyty tutkimuksissa. Nyt mies ilmoittikin että jatkaa hoitoja vain jos asumme yhdessä ja meillä on yhteinen asuntolaina. Minä en halua yhteisiä rahoja ennen kuin olen raskaana. Mielipiteitä?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
-oma omaisuuteni on omaa!
-siitos
-mies ei ole tarpeeksi varakas, vaan sillä on lainaa!
Tässäpä ne aloittajan tärkeimmät motiivit sitten olikin. Pthyi.
En mä mieheenkään luottaisi tässä tilanteessa. Miksi ei suostu myymään kotiaan, jotta hän ja ap voisi rakentaa yhteisen kodin? Miksi painostaa ap:ta myymään oman omaisuutensa, jotta tämä saisi lainaa miehen asuntoon, josta ap saisi kissanpierun kokoisen osuuden? Ei ole todellakaan ap:n kannalta fiksu vaihtoehto.
Niin. Hän ei suostu ilmeisesti edes sisustukseen pitämilläni väreillä. Hänellehän tämä olisi ns helpotus ja jatkoaika omassa asunnossa ja on itsekin sanonut että jos me eroamme muuttaa sitten siihen halvempaan asuntoon. Selittänyt jopa kuinka joutuisi omillaan muuttamaan pidemmälle ja suhde vaikeutuisi. Koen että hän asettaa rahat suhteen ehdoksi.
Sano mielellä näillä sanoilla näin:
"Yhteinen koti on puoliksi minun ja puoliksi sinun. Sinä saat päättää puolet sisustuksesta, minä päätän toisen puolen. Mitkä huoneet sinä haluat päättää, ja mitkä puolet huoneista jää minun päätettäväksi?".
Jos mies tuohon kehtaa vastata, että hän päättää yksin kaiken, ja sinä et saa päättää mitään, koska se on hänen koti, niin tiedät, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota.
Mielellä piti tietysti olla että (Sano) miehelle. Autocorrect tekee kiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen hänelle ehdottanut että mietittäisiin rauhassa rahakuvioita mutta lapsiasiaa en halua hyllyttää siksi aikaa. Voisin harkita asua miehen luona vuoden pari. Ajatus on ollut että mies jäisi hoitamaan lasta. Ap
Nimenomaan lapsiasia teidän pitäisi hyllyttää. Mielellään lopullisesti. Tuollaiseen suhteeseen ei pidä hankkia lasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
Hyi kamala, olet hirveän laskelmoiva kylmä ihminen, toivon ettet todellakaan pilaa yhdenkään viattoman lapsen elämää lisääntymällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
Eli sieltähän se tuli. Ei rakkautta, ei kiintymystä, ei luottamusta. Mies on ainoastaan väline lapsen hankkimiseksi. Ihan syystäkin tullut toisiin ajatuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
Ehkä olen ainoa kuka ap:ta ymmärtää. Ehdotinkin edellä yhteistä asuntoa.
Onko kukaan miettinyt miehen motiiveja? Mitäpä jos mies rahoittaisi vain omaa eloaan ja oiskin tuhkamuna tai steriloitu? Siis ihan absurdeja heittoja vaan, mutta kuitenkinajatuksen arvoista siinä kohtaa kun kaiken muun on nähnyt.Itsellä on jo lapsia ja ero takana. Olen ollut vuosia yksin ja miehen aikana velkaannuin, menetin luottotietoni ja paljon muuta. Mikään mies ei saisi minua enää riskeeraamaan mun ja lasteni tulevaisuutta. En enää sellaisesta ojasta lähde nousemaan kun en sellaiseen ojaan enää itseäni anna laittaa ja vieläpä lapsista huolehtiminen jäi tietenkin yksin minulle. Rakastan lapsiani valtavasti ja tahdon vielä yhden lapsen, mutta yksin tai erillisessä taloudessa asuen, vaikkakin lapsen isän kanssa seurustellen. Jos vielä silloinkin kaikki menisi hyvin ja mies jakaisi vastuun ja huolehtisi lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla niin sellainen voittaisi minut puolelleen ja voisin muuttaakin yhteen, mutta niin, että etsisimme yhteisen kodin.
Minulla ei ole aikaa kissahiiri-leikkeihin, joten en siis tuhlaa aikaani siksikään siihen, että kiirehtisin saman katon alle lasta yrittämään ja jos se osoittautuisi joksikin muuksi kun hyväksi niin ero, muutot ym veisi taas aikaa lisää ja olisi liikaa. Erittäin sitoutumiskykyisen miehen tunnistan siitä, että hän on valmis järjestelyyn missä ei kiirehditä saman katon alle ja tietää sen, että siihen kyllä päädytään jos kaikki menee hyvin. Se motivoi miestäkin jos on se oikea. Miehenkään ei tarvitse saada kaikkea tuosta vaan, eikä tuo vaihtoehto ja järjestely ole naisellekaan se helpoin kun ei rynnätä heti toisen lompakolle ja yhteisen katon alle asumaan, luottaen, että toinen tekee sitten kaiken kun on jo saanut sen mitä tahtoi.
Ilmankos erot on lisääntyneet. Entisaikaan kun neuvo naisille oli se, että ei edes suukkoa anneta ennen kuin mies kosii. Nykyään naiset antaa miehille kaiken ennen kosintaa. Kaiken. Eikä tartte kosia, ei tartte panostaa jo kaiken saaneena. Ei tartte nähdä vaivaa saavuttaakseen naisensa.
Nyt jos ap eri taloudessa alkaa odottamaan yhteistä lasta niin eikö se ole kaiken kohtuu ja oikeus, että on edes helpompaa jatkaa siitä yksin jos mies ei huolehdikaan vastuutaan jne?
Kyllä se mies omistaan huolehtii jos haluaa ja jos ei niin ei sille mitkään oikeudet edes silloin kuulukaan.
On meinaa nimenomaan niin, että mies kannattaa heti alussa koetella niin kuin vaan voi ja jos sen kaiken kestää ja sietää niin varmasti liitolla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Jos saa kaiken puoli-ilman niin ei sellainen ole saavutus eikä merkitse niin paljon kun vaivannäöllä omaksi saatu nainen ja perhe.Peukutelkaa nyt alas sitten, ei kiinnosta. Valta ja metsästysvietti, ne on vieraita sanoja nykynaisille. Valtaa voi totetuttaa myös rakkaudella.
Mun vanhemmat on vaarattomia. Ymmärrän just mitä tarkoitat. Siksi lainaa vain niin että kumpikin kaikissa tilanteissa selviää. Selkeät vastuut. Järki päässä ja tunteet ei mene järjen edelle. Miehellä ollut hienot lähtökohdat, perittyä omaisuutta. Minä hoidan mitä lupaan. Kokemus on opettanut että miehet aina eivät. Ei ole varaa sitoutua taloudellisesti ja huomata että hän vaikkapa kieltäytyisi hoidoista jatkossakin. Vielä talvella väitti haluavansa mahdollisimman pian niihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
Ehkä olen ainoa kuka ap:ta ymmärtää. Ehdotinkin edellä yhteistä asuntoa.
Onko kukaan miettinyt miehen motiiveja? Mitäpä jos mies rahoittaisi vain omaa eloaan ja oiskin tuhkamuna tai steriloitu? Siis ihan absurdeja heittoja vaan, mutta kuitenkinajatuksen arvoista siinä kohtaa kun kaiken muun on nähnyt.Itsellä on jo lapsia ja ero takana. Olen ollut vuosia yksin ja miehen aikana velkaannuin, menetin luottotietoni ja paljon muuta. Mikään mies ei saisi minua enää riskeeraamaan mun ja lasteni tulevaisuutta. En enää sellaisesta ojasta lähde nousemaan kun en sellaiseen ojaan enää itseäni anna laittaa ja vieläpä lapsista huolehtiminen jäi tietenkin yksin minulle. Rakastan lapsiani valtavasti ja tahdon vielä yhden lapsen, mutta yksin tai erillisessä taloudessa asuen, vaikkakin lapsen isän kanssa seurustellen. Jos vielä silloinkin kaikki menisi hyvin ja mies jakaisi vastuun ja huolehtisi lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla niin sellainen voittaisi minut puolelleen ja voisin muuttaakin yhteen, mutta niin, että etsisimme yhteisen kodin.
Minulla ei ole aikaa kissahiiri-leikkeihin, joten en siis tuhlaa aikaani siksikään siihen, että kiirehtisin saman katon alle lasta yrittämään ja jos se osoittautuisi joksikin muuksi kun hyväksi niin ero, muutot ym veisi taas aikaa lisää ja olisi liikaa. Erittäin sitoutumiskykyisen miehen tunnistan siitä, että hän on valmis järjestelyyn missä ei kiirehditä saman katon alle ja tietää sen, että siihen kyllä päädytään jos kaikki menee hyvin. Se motivoi miestäkin jos on se oikea. Miehenkään ei tarvitse saada kaikkea tuosta vaan, eikä tuo vaihtoehto ja järjestely ole naisellekaan se helpoin kun ei rynnätä heti toisen lompakolle ja yhteisen katon alle asumaan, luottaen, että toinen tekee sitten kaiken kun on jo saanut sen mitä tahtoi.
Ilmankos erot on lisääntyneet. Entisaikaan kun neuvo naisille oli se, että ei edes suukkoa anneta ennen kuin mies kosii. Nykyään naiset antaa miehille kaiken ennen kosintaa. Kaiken. Eikä tartte kosia, ei tartte panostaa jo kaiken saaneena. Ei tartte nähdä vaivaa saavuttaakseen naisensa.
Nyt jos ap eri taloudessa alkaa odottamaan yhteistä lasta niin eikö se ole kaiken kohtuu ja oikeus, että on edes helpompaa jatkaa siitä yksin jos mies ei huolehdikaan vastuutaan jne?
Kyllä se mies omistaan huolehtii jos haluaa ja jos ei niin ei sille mitkään oikeudet edes silloin kuulukaan.
On meinaa nimenomaan niin, että mies kannattaa heti alussa koetella niin kuin vaan voi ja jos sen kaiken kestää ja sietää niin varmasti liitolla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Jos saa kaiken puoli-ilman niin ei sellainen ole saavutus eikä merkitse niin paljon kun vaivannäöllä omaksi saatu nainen ja perhe.Peukutelkaa nyt alas sitten, ei kiinnosta. Valta ja metsästysvietti, ne on vieraita sanoja nykynaisille. Valtaa voi totetuttaa myös rakkaudella.
Mun vanhemmat on vaarattomia. Ymmärrän just mitä tarkoitat. Siksi lainaa vain niin että kumpikin kaikissa tilanteissa selviää. Selkeät vastuut. Järki päässä ja tunteet ei mene järjen edelle. Miehellä ollut hienot lähtökohdat, perittyä omaisuutta. Minä hoidan mitä lupaan. Kokemus on opettanut että miehet aina eivät. Ei ole varaa sitoutua taloudellisesti ja huomata että hän vaikkapa kieltäytyisi hoidoista jatkossakin. Vielä talvella väitti haluavansa mahdollisimman pian niihin. Ap
Siis oletteko te jo olleet niissä lapsettomuushoidoissa vai vasta suunnitelleet menevänne?
Ei teillä tarvitse olla yhteisiä rahoja vaikka olisikin yhteinen asuntolaina.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ystäväpiiriäni naiset ajattelevat näin, onpas yllättävää että kommentoijien mielestä minun olisi tuettava miehen asumista lainalla ilman että omat toiveeni välttämättä toteutuvat. Perheenä oltaisiin tietysti yhdessä mutta ilman lapsia minusta erilliset rahat ehkä selkeämmät.
Minusta vedät nyt yhtä aikaa kahteen suuntaan. Ymmärrän hyvin erillään asumisen. Jos miehelläni ja minulla ei olisi lapsia, asuisimme tod. näk. erillämme ja seurustelisimme. Silloin lapsettomuus olisi yhteinen päätös tai ehkä seurausta joistakin olosuhteista. Halusimme lapsia, muutimme yhteen ja saimme sitten lapsia. Kumpikaan ei ajatellut yksipuolisesti tukevansa toisen yhtään mitään, ei taloudellisesti eikä henkisesti. Olimme ja olemme yhdessä.
En oikein ymmärrä ajatteluasi, ap. Jos tulet raskaaksi, muutat miehen kanssa yhteen. Jos jostakin syystä et tule, et muuta. Kumpaa haluat, oikeasti? Miksi juuri lapsen takia muuttaisit miehen kanssa yhteen? Ajatteletko lasta jonkinnäköisenä liimana itsesi ja miehen välillä? Mikä muu on pitänyt teitä yhdessä tämän ajan?
Tottakai haluan lasta ja perheen, tämän miehen kanssa. En voi tietää tuleeko sitä perhettä koskaan ja mitä käy parisuhteelle jos koen luopuneeni omista toiveistani asunnostani ja miten suhde kestää mahdollisen lapsettomuuden. Jos lapsia ei tule, mielestäni aikuiset ihmiset voivat seurustellakin ja viettää aikaa yhdessä ja nauttia siitä. Kuitenkin kun lasta on kovasti toivottu, lapsettomuuden pelko on jo nyt raskas. Mies tämänkin tietää ja silti alkoi nyt kiristää lainalla. Ap
Lapsi ei ole parantanut ainuttakaan huonosti toimivaa parisuhdetta. En myöskään suosittele kenellekään yhteenmuuttoa kumppanin nykyiseen asuntoon vaan aina kannattaa muuttaa yhteen asuntoon, joka on kummallekin uusi. Teidän kummankin ajatukset ovat vähintäänkin outoja. Itse en jatkaisi kiristävän miehen kanssa.Ja jos lapsi on kummankin toive, hoidot yleensä maksetaan yhdessä.Suhteenne ei ole ihan ok.Sinun asemassasi löisin jarrut pohjaan lapsihaaveista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä typerintä mitä olen ikinä lukenut. Voisitko nyt ap jotenkin järkevästi perustella, miten kuvittelette että yhteiselo ja yhteiset rahat yhtäkkiä toimisi sitten kun lapsi olisi tulossa? Olen aivan varma että kun jo nyt on noin paljon ongelmia, yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään. Sitten siinä on taas yksi viaton lapsi kärsimässä idiooteista vanhemmista.
Voisitko ap vastata tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
-oma omaisuuteni on omaa!
-siitos
-mies ei ole tarpeeksi varakas, vaan sillä on lainaa!
Tässäpä ne aloittajan tärkeimmät motiivit sitten olikin. Pthyi.
En mä mieheenkään luottaisi tässä tilanteessa. Miksi ei suostu myymään kotiaan, jotta hän ja ap voisi rakentaa yhteisen kodin? Miksi painostaa ap:ta myymään oman omaisuutensa, jotta tämä saisi lainaa miehen asuntoon, josta ap saisi kissanpierun kokoisen osuuden? Ei ole todellakaan ap:n kannalta fiksu vaihtoehto.
Niin. Hän ei suostu ilmeisesti edes sisustukseen pitämilläni väreillä. Hänellehän tämä olisi ns helpotus ja jatkoaika omassa asunnossa ja on itsekin sanonut että jos me eroamme muuttaa sitten siihen halvempaan asuntoon. Selittänyt jopa kuinka joutuisi omillaan muuttamaan pidemmälle ja suhde vaikeutuisi. Koen että hän asettaa rahat suhteen ehdoksi.
Rahasta tuossa vaan on kyse, sen asian suhteen olet täysin oikeassa. Itseasiassa sua on viilattu vaan linssiin, ei tuo ole edes aito suhde miehen puolelta.Jos intuitio sanoo että tuntuu ikävältä ja arveluttaa, sitä on syytä kuunnella.Huolella. On ihan mahdollista että jonkun toisen miehen kanssa saisit lapsen ihan ilman hoitojakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
Ehkä olen ainoa kuka ap:ta ymmärtää. Ehdotinkin edellä yhteistä asuntoa.
Onko kukaan miettinyt miehen motiiveja? Mitäpä jos mies rahoittaisi vain omaa eloaan ja oiskin tuhkamuna tai steriloitu? Siis ihan absurdeja heittoja vaan, mutta kuitenkinajatuksen arvoista siinä kohtaa kun kaiken muun on nähnyt.Itsellä on jo lapsia ja ero takana. Olen ollut vuosia yksin ja miehen aikana velkaannuin, menetin luottotietoni ja paljon muuta. Mikään mies ei saisi minua enää riskeeraamaan mun ja lasteni tulevaisuutta. En enää sellaisesta ojasta lähde nousemaan kun en sellaiseen ojaan enää itseäni anna laittaa ja vieläpä lapsista huolehtiminen jäi tietenkin yksin minulle. Rakastan lapsiani valtavasti ja tahdon vielä yhden lapsen, mutta yksin tai erillisessä taloudessa asuen, vaikkakin lapsen isän kanssa seurustellen. Jos vielä silloinkin kaikki menisi hyvin ja mies jakaisi vastuun ja huolehtisi lapsestaan parhaalla mahdollisella tavalla niin sellainen voittaisi minut puolelleen ja voisin muuttaakin yhteen, mutta niin, että etsisimme yhteisen kodin.
Minulla ei ole aikaa kissahiiri-leikkeihin, joten en siis tuhlaa aikaani siksikään siihen, että kiirehtisin saman katon alle lasta yrittämään ja jos se osoittautuisi joksikin muuksi kun hyväksi niin ero, muutot ym veisi taas aikaa lisää ja olisi liikaa. Erittäin sitoutumiskykyisen miehen tunnistan siitä, että hän on valmis järjestelyyn missä ei kiirehditä saman katon alle ja tietää sen, että siihen kyllä päädytään jos kaikki menee hyvin. Se motivoi miestäkin jos on se oikea. Miehenkään ei tarvitse saada kaikkea tuosta vaan, eikä tuo vaihtoehto ja järjestely ole naisellekaan se helpoin kun ei rynnätä heti toisen lompakolle ja yhteisen katon alle asumaan, luottaen, että toinen tekee sitten kaiken kun on jo saanut sen mitä tahtoi.
Ilmankos erot on lisääntyneet. Entisaikaan kun neuvo naisille oli se, että ei edes suukkoa anneta ennen kuin mies kosii. Nykyään naiset antaa miehille kaiken ennen kosintaa. Kaiken. Eikä tartte kosia, ei tartte panostaa jo kaiken saaneena. Ei tartte nähdä vaivaa saavuttaakseen naisensa.
Nyt jos ap eri taloudessa alkaa odottamaan yhteistä lasta niin eikö se ole kaiken kohtuu ja oikeus, että on edes helpompaa jatkaa siitä yksin jos mies ei huolehdikaan vastuutaan jne?
Kyllä se mies omistaan huolehtii jos haluaa ja jos ei niin ei sille mitkään oikeudet edes silloin kuulukaan.
On meinaa nimenomaan niin, että mies kannattaa heti alussa koetella niin kuin vaan voi ja jos sen kaiken kestää ja sietää niin varmasti liitolla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Jos saa kaiken puoli-ilman niin ei sellainen ole saavutus eikä merkitse niin paljon kun vaivannäöllä omaksi saatu nainen ja perhe.Peukutelkaa nyt alas sitten, ei kiinnosta. Valta ja metsästysvietti, ne on vieraita sanoja nykynaisille. Valtaa voi totetuttaa myös rakkaudella.
Mun vanhemmat on vaarattomia. Ymmärrän just mitä tarkoitat. Siksi lainaa vain niin että kumpikin kaikissa tilanteissa selviää. Selkeät vastuut. Järki päässä ja tunteet ei mene järjen edelle. Miehellä ollut hienot lähtökohdat, perittyä omaisuutta. Minä hoidan mitä lupaan. Kokemus on opettanut että miehet aina eivät. Ei ole varaa sitoutua taloudellisesti ja huomata että hän vaikkapa kieltäytyisi hoidoista jatkossakin. Vielä talvella väitti haluavansa mahdollisimman pian niihin. Ap
Siis oletteko te jo olleet niissä lapsettomuushoidoissa vai vasta suunnitelleet menevänne?
1.5v oltu hoidoissa. Kieltäytyi seuraavasta hoitomuodoista johon viime vastaanotolla suostui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä iskisin kantapäät yhteen ja kumpainenkin liikkuisi siihen suuntaan, mihin varpaat osoittaa. Sinun kohdalla todennäköisesti spermapankkiin tai baarista hakemaan yhden yön rojut sisään.
Vuosien lapsettomuuden jälkeen minulle tuo baari ei taida auttaa. Ja todella haluaisin lapselle isän ja perheen. Ap
Nyt pelottaa entistä enemmän mahdollisen lapsenkin puolesta, melkein toivon ettet lasta saa. Tuleva katkera YH ja katkera etä-isä tiedossa. Ensin tulee se parisuhde ja yhteistyö, siten vasta lapsi. Jos tavoitteena on vaan löytää vain siittäjä sinun lapsiperhefantasiasi täyttäjäksi niin siitä seuraa vain ongelma.
Jos spermapankkiin menee niin ei ole mitään katkeraa etäisää ja silloin nykyinen mies einolisi se isä. Kyllä jokaisen toive on ydinperhe. Niin minunkin. Aina se ei toteudu tai voi hajota. Siihen en lähde että maksan miehen asumisen ilman että edes se siitos onnistuu. Ap
-oma omaisuuteni on omaa!
-siitos
-mies ei ole tarpeeksi varakas, vaan sillä on lainaa!
Tässäpä ne aloittajan tärkeimmät motiivit sitten olikin. Pthyi.
En mä mieheenkään luottaisi tässä tilanteessa. Miksi ei suostu myymään kotiaan, jotta hän ja ap voisi rakentaa yhteisen kodin? Miksi painostaa ap:ta myymään oman omaisuutensa, jotta tämä saisi lainaa miehen asuntoon, josta ap saisi kissanpierun kokoisen osuuden? Ei ole todellakaan ap:n kannalta fiksu vaihtoehto.
Niin. Hän ei suostu ilmeisesti edes sisustukseen pitämilläni väreillä. Hänellehän tämä olisi ns helpotus ja jatkoaika omassa asunnossa ja on itsekin sanonut että jos me eroamme muuttaa sitten siihen halvempaan asuntoon. Selittänyt jopa kuinka joutuisi omillaan muuttamaan pidemmälle ja suhde vaikeutuisi. Koen että hän asettaa rahat suhteen ehdoksi.
Rahasta tuossa vaan on kyse, sen asian suhteen olet täysin oikeassa. Itseasiassa sua on viilattu vaan linssiin, ei tuo ole edes aito suhde miehen puolelta.Jos intuitio sanoo että tuntuu ikävältä ja arveluttaa, sitä on syytä kuunnella.Huolella. On ihan mahdollista että jonkun toisen miehen kanssa saisit lapsen ihan ilman hoitojakin.
Tätä olen alkanut pelätä. Lapsen riski luomuna on pieni joten jospa ei lasta haluakaan vaan suostunut ns yrittämään rahan takia. Vika todennäköisesti kuitenkin minussa enkä enää tässä iässä ehdi uutta miestä etsiä puhumattakaan että heti tapailun alkuun käytäisiin läpi mikrohedelmöityksen teoriaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä typerintä mitä olen ikinä lukenut. Voisitko nyt ap jotenkin järkevästi perustella, miten kuvittelette että yhteiselo ja yhteiset rahat yhtäkkiä toimisi sitten kun lapsi olisi tulossa? Olen aivan varma että kun jo nyt on noin paljon ongelmia, yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään. Sitten siinä on taas yksi viaton lapsi kärsimässä idiooteista vanhemmista.
Voisitko ap vastata tähän?
Lapsen tulevaisuuden takia voin joustaa omista toiveista jonkin aikaa. Koskaan ei voi olla varma kuitenkaan.
Lypsysonni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ystäväpiiriäni naiset ajattelevat näin, onpas yllättävää että kommentoijien mielestä minun olisi tuettava miehen asumista lainalla ilman että omat toiveeni välttämättä toteutuvat. Perheenä oltaisiin tietysti yhdessä mutta ilman lapsia minusta erilliset rahat ehkä selkeämmät.
Vähän kuin entinen avovaimoni. Kun olin armeijassa, opiskelin ja olin työtön, omat rahat oli tasa-arvoista. Kun sain parempipalkkaisen työn, olisi ollut aika siirtyä yhteisiin rahoihin. Arvatkaa, suostuinko?
Noinhan se menee aina
Vierailija kirjoitti:
Lypsysonni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ystäväpiiriäni naiset ajattelevat näin, onpas yllättävää että kommentoijien mielestä minun olisi tuettava miehen asumista lainalla ilman että omat toiveeni välttämättä toteutuvat. Perheenä oltaisiin tietysti yhdessä mutta ilman lapsia minusta erilliset rahat ehkä selkeämmät.
Vähän kuin entinen avovaimoni. Kun olin armeijassa, opiskelin ja olin työtön, omat rahat oli tasa-arvoista. Kun sain parempipalkkaisen työn, olisi ollut aika siirtyä yhteisiin rahoihin. Arvatkaa, suostuinko?
Noinhan se menee aina
Suurempi osa tuttavapiirissäni pitänyt erilliset rahat. Itse olisin lapsen tullessa valmis suunnittelemaan uudestaan. Valtaosa niistä jotka ovat lapsia saaneet ovat varakkaampien miesten kanssa. Koska meillä toisinpäin minä jatkaisin töissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä typerintä mitä olen ikinä lukenut. Voisitko nyt ap jotenkin järkevästi perustella, miten kuvittelette että yhteiselo ja yhteiset rahat yhtäkkiä toimisi sitten kun lapsi olisi tulossa? Olen aivan varma että kun jo nyt on noin paljon ongelmia, yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään. Sitten siinä on taas yksi viaton lapsi kärsimässä idiooteista vanhemmista.
Voisitko ap vastata tähän?
Lapsen tulevaisuuden takia voin joustaa omista toiveista jonkin aikaa. Koskaan ei voi olla varma kuitenkaan.
Niin, eli et edes halua suhdetta tuon miehen kanssa, mutta voit pariksi vuodeksi uhrautua leikkimään ydinperhettä jos saat sillä kiristettyä itsellesi lapsen. Anna minun arvata, sitten kun mies on ollut pari vuotta kotona ja lapsi viedään hoitoon, onkin aika kärrätä mokoma turha ukko pellolle. Mies tai edes lapsen etu ei kiinnosta, ainoastaan minäminäminä ja minun oikeus saada leikkiä äitiä. Huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä typerintä mitä olen ikinä lukenut. Voisitko nyt ap jotenkin järkevästi perustella, miten kuvittelette että yhteiselo ja yhteiset rahat yhtäkkiä toimisi sitten kun lapsi olisi tulossa? Olen aivan varma että kun jo nyt on noin paljon ongelmia, yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään. Sitten siinä on taas yksi viaton lapsi kärsimässä idiooteista vanhemmista.
Voisitko ap vastata tähän?
Lapsen tulevaisuuden takia voin joustaa omista toiveista jonkin aikaa. Koskaan ei voi olla varma kuitenkaan.
Niin, eli et edes halua suhdetta tuon miehen kanssa, mutta voit pariksi vuodeksi uhrautua leikkimään ydinperhettä jos saat sillä kiristettyä itsellesi lapsen. Anna minun arvata, sitten kun mies on ollut pari vuotta kotona ja lapsi viedään hoitoon, onkin aika kärrätä mokoma turha ukko pellolle. Mies tai edes lapsen etu ei kiinnosta, ainoastaan minäminäminä ja minun oikeus saada leikkiä äitiä. Huh huh.
Muutaman vuoden päästä toivottavasti olisi varaa mieluisaan asuntoon. Joustaisin siis asuinpaikassa. Minulla on yh-tuttuja, ei välttämättä sovi minulle mutta pakon edessä toki niin tekisin. Sekin on ok mutta haaveeni on ydinperhe. Turha lukea ulos miehen lemppausajatuksia koska niitä ei ole mutta jos lapsihaave keskeytyy niin en muuta voi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä typerintä mitä olen ikinä lukenut. Voisitko nyt ap jotenkin järkevästi perustella, miten kuvittelette että yhteiselo ja yhteiset rahat yhtäkkiä toimisi sitten kun lapsi olisi tulossa? Olen aivan varma että kun jo nyt on noin paljon ongelmia, yhteiselosta ei tulisi yhtään mitään. Sitten siinä on taas yksi viaton lapsi kärsimässä idiooteista vanhemmista.
Voisitko ap vastata tähän?
Lapsen tulevaisuuden takia voin joustaa omista toiveista jonkin aikaa. Koskaan ei voi olla varma kuitenkaan.
Niin, eli et edes halua suhdetta tuon miehen kanssa, mutta voit pariksi vuodeksi uhrautua leikkimään ydinperhettä jos saat sillä kiristettyä itsellesi lapsen. Anna minun arvata, sitten kun mies on ollut pari vuotta kotona ja lapsi viedään hoitoon, onkin aika kärrätä mokoma turha ukko pellolle. Mies tai edes lapsen etu ei kiinnosta, ainoastaan minäminäminä ja minun oikeus saada leikkiä äitiä. Huh huh.
Ap ei voi koskaan saada tämän miehen kanssa ydinperhettä, joten ei hän oikein voi uhrautua leikkimään ydinperhettä. Miehellä on jo pari lasta edellisestä liitosta. Näin ollen ap ja mies ja miehen lapset ja heidän mahdollinen tuleva yhteinen lapsi muodostaa uusperheen.
No minä ainakin "annan" avomiehelleni ennen kosintaa. Olen varakkaampi ja parempituloinen kuin mies. En minä erityisen kiireellä hinkua naimisiin. Jos mies olisi yrittänyt rengastaa minut heti, niin olisin alkanut luulemaan, että hän on rahojeni perässä. Tuo tekstisi ei päde enää nykyaikana, jolloin naiset on usein taloudellisesti paremmassa statuksessa sinkkuinakin kuin miessinkut...