Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on ollut hirvein "tutustumisleikki", johon olet aikuisena joutunut?
En tajua mikä siinä on, että aikuisiakin pitää pakottaa rallattamaan piirissä ja heittelemään palloa "Olen Pirjo-Irmeli, lempivärini on sininen. Heitän pallon Marjalle". Miksei voida vain esitellä itseämme normaalisti??
Kommentit (968)
Suurin osa näistä "rempseistä itselleen naurajista" eivät tosiasiassa osaa nauraa itselleen ja nauttivat kun saavat nauraa muille. Itse osaan nauraa itselleni, kaveriporukoissa olen lapsuudesta asti ollut vitsiniekka ja ryhmän pelle eli heitän vitsiä itsestäni ja teen itsestäni naurun kohteen myös muille. Sen sijaan nämä hyväntahtoiset tutustumisleikit, joissa pitää puolittain nolata itsensä vieraiden ihmisten nauraessa on pahinta sadismia. Kuka voi olla niin tyhmä että pakottaa ihmiset laulamaan vieraiden edessä ja vielä kuvittelee että tämä jotenkin saa ihmiset tutustumaan toisiinsa? Olen monesti sanonut suoraan etten aio osallistua tällaiseen, voin kertoa nimeni ja muuta itsestäni mutta en ala laulamaan tai ääntelemään kuin eläin. Kuka edes on keksinyt että AIKUISTEN ihmisten tutustumista edesauttaisi tällainen pelleily?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanileikki aikuiskoulutuksessa.
Puolet ryhmästä makaa selällään lattialla banaani suussa ja toinen puoli käy punnertamassa päällä ja syömässä sitä banaania. Ne jotka saa nopeiten banaanin syödyksi voittaa.Voin kuvitella että miten keski-ikäiset pervosedät ovat innostuneet tuosta ja vaatineet päästä nuorempien naiskollegoidensa pariksi.
Tai pervotädit opiskelijapoikien kimpussa. Yhtä ällöttävää.
Puumaus ei ole hot kuin televisiossa.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika näitä ketjuja :D Juuri näiden ihmisten takia tutustumisleikkejä tarvitaan, että he oppisivat vähän heittäytymään ja päästämään luovuuden valloilleen. Ei aina tarvitse pönöttää suu mutrussa, pieni leikkiminen tekee vaan hyvää kaikille eikä satuta ketään.
Kunhan ottaa oikean ja reippaan asenteen niin tutustumisleikit ovat hauskoja ja mukavia. Unohtakaa ennakkoluulot ja leikkikää reippaasti mukana!
Puhutko nyt aikuisille vai lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika näitä ketjuja :D Juuri näiden ihmisten takia tutustumisleikkejä tarvitaan, että he oppisivat vähän heittäytymään ja päästämään luovuuden valloilleen.
Mun luovuuteni pääsee valloilleen, kun tunnen oloni turvalliseksi. En tunne oloani turvalliseksi tilanteessa, jossa mut voidaan koska tahansa komentaa tekemään jotain, minkä koen tavattoman epämiellyttäväksi ja usein myös henkilökohtaisen koskemattomuuteni rajat ylittäväksi.
Introvertistä ei tule luovaa ja sosiaalista sillä, että hänet pakotetaan käyttymään ekstrovertin tavoin.
tämä on ketjun paras kommentti.
Se missä mennään tiiviiseen "tappituntuma"-piiriin ja sitten pitäisi istua takanaolevan syliin! Tosi inhottavaa mennä ihan toisen iholle. Ihmisen pitäisi saada AINA saada päättää kuinka lähelle toisen haluaa päästää. Siinä tilanteessa kieltäytyminen ei onnistu ilman oudon leimaa otsassa. Välillä myös säälittää kun pienen ihmisen päälle yrittää istua yli satakiloinen tai lyhyt ihminen yrittää päästä pidemmän ihmesen syliin hinkkaamatta intiimialueitaan häneen polveen jne. Oikeesti ihan hirveä tutustumisleikki ja äärimmäisen epämukavaa noin puolelle "leikkijöistä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli amk:ssa ekoina viikkoina kaikkia "kivoja" tutustumisleikkejä. Mieleen painui pahimpina just toi seisotaan ringissä, esitellään itsensä ja sitten seuraavan pitää muistaa edellisen nimi. Meitä alottaneita oli yli parikymmentä, joten adhd:llä varustettuna ja ringin viimeisien joukossa ei tuntunut kivalta.
Toinen oli tällainen leikki missä oli oviaukkoon kyhätty peite, ja kun peite napattiin pois, piti tietää mahdollisimman nopeasti sen nimi, joka oli oviaukon toisella puolella. Kukaan ei muistanut mun nimeä, enkä mä kyllä erottanut toisistaan niitä kellä oli tosi samankaltainen nimi.
2. asteen koulusta muistan että meillä oli tuollainen muista edellisten nimet + lisää omasi rimpsuun leikki, mutta siinä piti vielä kaikkien keksiä eläin, joka alkaa nimen alkukirjaimella ja sekin piti muistaa. Se vasta kauheaa olikin.
Miksi tutustumisleikkien pitää sisältää julkista nöyryyttämistä, en voi ymmärtää. Varsinkin ihmisille jolla on jotai adhd:n tapaista, kaikki muistamisjutut on perseestä, ja ahdistuneille kaikki missä joutuu nolaamaan itsensä, tanssimaan, elehtimään, tekemään jotain noloa, on ihan yhtä kamalia.
Eka ja vika opiskelijabileiden rastikierros, mihin osallistuin: aseta banaanin päälle kortsu käsiä käyttämättä. Ryhmän jäsen a pitelee banaania (ei käsillä) ja jäsen b laittaa kortsun.
Jäi rastikierros kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kamala: piti työpaikan virkistysillassa osallistua sellaiseen pyykkipoikien piilotusleikkiin. Oli 5 paria kaikkien tuijotettavana edessä. Parille joku toinen laittoi 5 pyykkipoikaa piiloon pitkin vaatetusta ja me muut sitten etsittiin niitä pyykkipoikia pareistamme silmät sidottuna. Arvatkaapa oliko kivaa lääppiä sitä osaston Erkkiä ja etsiä jostain haaruksista sitä viidettä pyykkäriä? Tai oliko kivaa osastomme nuorella nätillä harjoittelijatytöllä, kun vähän vanhempi mies taputteli sokkona rintojen väliä?
Hirveitä leikkejä, jopa laittomia.
Ei kai se nyt noin kauheaa voi olla? Vähän leikkimieltä ja rohkeutta niin huomaa, että tuohan on ihan hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos se rankan elämän elänyt olis kerrankin rehellinen? Siinä vois ryhmässä hymyt hyytyä kun joku rallattelisi: "Olen Pirjo-Petteri, olin juuri kuukauden hullujenhuoneella" Tai " Olen Maija-Mikael, lapseni kuoli ja isäni oli juoppo", tralla-lalla-laa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos se rankan elämän elänyt olis kerrankin rehellinen? Siinä vois ryhmässä hymyt hyytyä kun joku rallattelisi: "Olen Pirjo-Petteri, olin juuri kuukauden hullujenhuoneella" Tai " Olen Maija-Mikael, lapseni kuoli ja isäni oli juoppo", tralla-lalla-laa.
Tän vois oikeastaan tehdä vaikka ei olisikaan totta nuo asiat, "tralla-lalla-laa Olen Marja ja minut on raiskattu", "tralla-lalla-laa Olen Pekka ja minulla on HIV", "tralla-lalla-laa Olen Mirjami ja olen ajanut juovuksissani lapsen päältä" ja sitte sanoa että tällaistako täällä oli tarkoitus jakaa ja onpa kiva kun tunnetaan nyt paremmin toisemme!
Miksi ihmeessä aikuiset ihmiset suostuvat tuollaisiin leikkeihin? Näitä on paljon käytössä mm. työkkärin kursseilla, mutta kyllä tuollaisesta kohtelusta ja itsensä nöyryyttämisestä saa kieltäytyäkin. Ei tuollainen leikkiminen ole kovinkaan monen aikuisen juttu, oikeasti ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä aikuiset ihmiset suostuvat tuollaisiin leikkeihin? Näitä on paljon käytössä mm. työkkärin kursseilla, mutta kyllä tuollaisesta kohtelusta ja itsensä nöyryyttämisestä saa kieltäytyäkin. Ei tuollainen leikkiminen ole kovinkaan monen aikuisen juttu, oikeasti ei.
Opiskelua aloittaessani meillä oli myös näitä leikkejä. Kieltäytymällä olisin jättänyt tosi negatiivisen kuvan itsestäni opettajille, ja leikit kuitenkin olivat osa oppitunteja, joten en voinut jättäytyä pois. :(
AMK:n fuksiaiset (opiskelijat 20-35v):
- piti pienryhmissä esittää jotain seksiasentoa ja miespuoliset opiskelijat arvioivat ne
- kaikkien piti ryhmittäin kantaa toisiaan ja kilpailla kuka on nopein (helvetin kivaa kun painat +30kg enemmän kuin muut)
Luulen, että ne ihmiset joiden mielestä pakotus- ja nöyryyttämisleikit ovat hauskoja, eivät ole oikeasti kovin huumorintajuisia. Samoja, joiden mielestä vaikkapa Putous on hauska ja Munamies suorastaan huumorin hekumanhuippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan kesäjuhlassa (n. 150-200 hlöä paikalla) jokainen vuorotellen esitteli itsensä tehden samalla jonkin liikkeen, joka kuvastaa itseään. Tämän jälkeen muut tervehtivät takaisin "Hei X" toistaen esitetyn liikkeen. Oli silkkaa pahuutta paitsi nolouden myös puuduttavuuden vuoksi!
Ihan paras! Ehdotan tätä meidän juhliin! Meillä on ollut vain sellaista, että muodostetaan ryhmässä joku kirjain. Ei elämä..
Jokin liike... siispä otan paidan pois.
;)
Itse olisin "demonstroinut" takaapäin ottamista. Kädet eteen ja pari rentoa edestakaista liikettä lantiolla. Olisi ollut hauska seurata olisiko kaikki tädit olleet juonessa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kai se liittyy aivojen neuroneihin, kun tälläisiä leikkejä tehdään.
Eli uusia kytkentöjä, tekemällä asioita tavalla, jota ei ole aikaisemmin tehty.
Kyllähän ihminen muistaa asioita paremmin, esim nimiä, kun niihin saa liitettyä tarinan.
Ja tavallaan se typerä leikki myös tiivistää ryhmää, koska on yhteinen vihollinen ja ollaan samaa mieltä siitä, että typerä leikki ja ohjaaja on ihan tyhmä kanssa. Sitten voidaan tauolla päivitellä ja huokailla, kun kaikilla on asia/kokemus, joka yhdistää.
No jaa, kaikki ihmisen toiminta on redusoitavissa hermostotasolle. Voidaan siis sanoa ihan kaiken "liittyvän aivojen neuroneihin" tai paremminkin kaiken toiminnan puheesta, liikkeistä ja ruumiintoiminnoista lähtien syntyvän aivoissa.
Minä en mielelläni "heittäydy" tai "hupsuttele". Kun ei pysty niin ei pysty. Tokihan voisin ottaa ennen tutustumisleikkiä rauhoittavan ja istua silmät kierossa koko tilanteen ajan siitä mitään tajuamatta. Molempi pahempi.
Alue: Aihe vapaa
Pirtsakka ja nuorekas unohtui...