Mikä on ollut hirvein "tutustumisleikki", johon olet aikuisena joutunut?
En tajua mikä siinä on, että aikuisiakin pitää pakottaa rallattamaan piirissä ja heittelemään palloa "Olen Pirjo-Irmeli, lempivärini on sininen. Heitän pallon Marjalle". Miksei voida vain esitellä itseämme normaalisti??
Kommentit (968)
Kyllähän tuo kertoo enemmän ihmisestä kun leikistä.
Mulla on suhteellisen huono muisti, etenkin uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten seurassa jännityksen takia.
Inhoan sitä monta kertaa kohdalleni osunutta leikkiä missä ollaan piirissä ja kerrotaan oma nimi ja oman nimen alkukirjaimella alkava eläimen/hedelmän tms. nimi tyyliin "Jenni, jänis" tai "Olen Jenni ja pidän jääsalaatista". Kunkin itsensä esittelevän pitää muistaa kaikkien aiemmin esittäytyneiden nimet ja ne alkukirjaimella alkavat muut sanat. Vaikeinta tämä on loppupäässä esittäytyneille, kun muistettavia on jo esim. parikymmentä. Ihan hirveää. Ja sitten häpeät kun en muista niitä ja koitat muistella ja muut tuijottaa. =(((
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Siis avovaimo, ei vaimo. :D
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Eipä sua kutsutakaan, E. ;)
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Mitä ihmettä? Ovatko nämä ihmiset jotenkin henkisesti rajoittuneita? Tai tarkoituksella insidepippalot, josta sinut on haluttu savustaa pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Ainiin, palaili mieleen muitakin juttuja näistä henkilöistä. Ovat muutenkin vähän kajahtaneen oloisia koko naissakki. Kerran olin miehen kuskina jossain heidän juhlissaan ja istahdin hetkeksi alas juomaan limpparia. Yksi näistä naisista hipelöi ohikulkiessaan olkapäätäni ja huokaisi "Kyllä se siitä järjestyy..." haikealla äänellä. Tuijotin perään ihan äimän käkenä, tyyppi katsoi taakseen ja hymyili surullisesti.
Jälkeenpäin sain kuulla mieheltä, että tämä miehen kaverin avovaimo oli kysynyt mieheltäni, että olenko masentunut kun en koskaan innostu heidän positiivisesta energiastaan ja avartavista energialeikeistään. (hänen sanansa, eivät minun)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Ainiin, palaili mieleen muitakin juttuja näistä henkilöistä. Ovat muutenkin vähän kajahtaneen oloisia koko naissakki. Kerran olin miehen kuskina jossain heidän juhlissaan ja istahdin hetkeksi alas juomaan limpparia. Yksi näistä naisista hipelöi ohikulkiessaan olkapäätäni ja huokaisi "Kyllä se siitä järjestyy..." haikealla äänellä. Tuijotin perään ihan äimän käkenä, tyyppi katsoi taakseen ja hymyili surullisesti.
Jälkeenpäin sain kuulla mieheltä, että tämä miehen kaverin avovaimo oli kysynyt mieheltäni, että olenko masentunut kun en koskaan innostu heidän positiivisesta energiastaan ja avartavista energialeikeistään. (hänen sanansa, eivät minun)
Tuo olisi kyllä pahinta kidutusta, mitä on.. Ranteet auki tai luoti ohimoon, en pysytyisi, ymmärrän tuskasi
M44
Vierailija kirjoitti:
Joku työpaikan tiimihenhenkohotuspäivä: mentiin pikku ryhmissä selät kohden ympyrän sisällä olevaa. Jokainen sanoi jotain positiivista ympyrän sisällä olevasta. Minusta ei oikein keksitty mitään :(
En usko, että kukaan tarkoitti loukata sinua.
Kaikilla oli aivot jäässä tapahtuman vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan kesäjuhlassa (n. 150-200 hlöä paikalla) jokainen vuorotellen esitteli itsensä tehden samalla jonkin liikkeen, joka kuvastaa itseään. Tämän jälkeen muut tervehtivät takaisin "Hei X" toistaen esitetyn liikkeen. Oli silkkaa pahuutta paitsi nolouden myös puuduttavuuden vuoksi!
Ihan paras! Ehdotan tätä meidän juhliin! Meillä on ollut vain sellaista, että muodostetaan ryhmässä joku kirjain. Ei elämä..
Jokin liike... siispä otan paidan pois.
;)
Itse olisin "demonstroinut" takaapäin ottamista. Kädet eteen ja pari rentoa edestakaista liikettä lantiolla. Olisi ollut hauska seurata olisiko kaikki tädit olleet juonessa mukana.
Useimmilla tädeillä on huomattavasti enemmän kokemusta kuin sinulla... :D
Olisi ehkä helpompi ja nopeampi luetella mukavat tutustumisleikit kuin päinvastoin.
Kaikki hassunhauskat tutustumisleikit pitäisi kieltää.
Tosin kyllähän niitten avulla tietysti saadaan tunnelma kevennettyä, kun kaikki osanottajat ovat leikkimisen jälkeen todella, todella helpottuneita, että päästiinpä tuostakin ohjelmanumerosta, nyt voidaan relata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan kesäjuhlassa (n. 150-200 hlöä paikalla) jokainen vuorotellen esitteli itsensä tehden samalla jonkin liikkeen, joka kuvastaa itseään. Tämän jälkeen muut tervehtivät takaisin "Hei X" toistaen esitetyn liikkeen. Oli silkkaa pahuutta paitsi nolouden myös puuduttavuuden vuoksi!
Miten mageeta! Mä olisin tehnyt kärrynpyörän.
Tai heittäis voltin
Mun liike olis keskisormen näyttäminen.
Ehdit ensin.
Laulamisjuttu oli KAMALA. Olisi kivaa hoilottaa "minulla-aaa on syöööööpä ja erittäin huono ennusteeeee". :D
(Hoidot tepsivät, joten voin jo paremmin.)
Missä firmoissa näitä harrastetaan, huh käynyt onni, että ei ole joutunut moisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kaverin vaimo on ärsyttävä tättähäärä ja jokaikiseen illanviettoon keksii jotain leikkiä ja ohjelmaa. En enää muutaman kokemuksen jälkeen halua astua lähellekään tuon ihmisen iltamia. *yrjö*
Ensimmäisellä kerralla kyseessä oli tämän vaimon 30-vuotis syntymäpäivät. Yhtäkkiä päivänsankari ja tämän yhtä kammottavat kaverinsa poukaisevat pystyyn ja huudahtavat:
"Hei! Nyt me leikitään! Kaikki mukaan!"
Teki mieli juosta karkuun, mutta yksi näistä täti moonikoista ilmeisesti aisti aikeeni joten kiekaisi minulle ensimmäisenä että "NONI! X siitä tulee istumaan tänne!"
Olivat siis kasanneet tuoleja keskelle huonetta. Yritin kieltäytyä jalkakipuun vedoten, mutta sitten alkoi syylistäminen.
"Hei synttärisankarin vuoksi me täällä ollaan, älä oo tollanen!"
Menin sitten vastentahtoisesti istumaan, muut osallistuivat intopiukeana mukaan leikkiin.
Penkeillä oli laput, jossa luki joku rooli (hevonen, morsian, sulhanen, kuljettaja yms.)
Olivat kirjoittaneet aiemmin päivällä tarinoita, joihin oli ympätty nuo roolit. Sitten kun oma rooli mainittiin, piti juosta täysillä kerran tuolinsa ympäri tai vaihtaa paikkaa. Jos teki väärin, joutui laulamaan syntymäpäivälaulun.
Ilta ei päättynyt tähän. Seuraavassa leikissä puhalleltiin saippuakuplia ja piti kertoa itsestään niin monta tarinaa kuin puhalsi kuplia. Ja päivänsankari oikein vahtasi, että kaikki puhaltavat oikeaoppisesti (jos sai vain 1-2, käski puhaltamaan uudestaan)
Heidän tupareissaan leikittiin kyykkyhippaa, eli loikittiin kuin kanit pitkin pihamaata ja yksi koitti saada karhukävelyllä muita kiinni.
En voi sietää tätä ihmistä enää, on muutenkin hirveän teennäinen ja tekopirteän oloinen ihminen. Mies ei ymmärrä miksen suostu enää kyläilemään heillä. Yleensä nuo nöyryytysleikit koskivat lähinnä vain naisia.
Hyi luoja mitkä flashbackit sain. Yöörh.
Toivottavasti en saa koskaan kutsua tyypin häihin.
Eipä sua kutsutakaan, E. ;)
No luojan kiitos :D en itse haluaisi tommoisten henkilöiden juhliin mistään hinnasta, ennemmin joisin vaikka kloriittia kolme pulloa.
Varmaan jotain entisiä koulukiusaajia koko porukka?
Voisiko joku yrittää selittää, mikä näissä leikeissä on niin kamalaa? Mä siis ymmärrän että tuommoset "kehutaan toisiamme kolmella adjektiivilla", tai "kerro mistä arpesi ovat tulleet" ovat vaikeita ja kiusallisia, koska niistä voi oikeasti tulla paha mieli.
Mutta kertokaa mikä esimerkiksi sellaisessa tutustumisleikissä jossa jokainen on joku eläin vaikka "Maija Mehiläinen" ja ääntelehtii lopuksi kyseisen eläimen äänellä "bzzz", on niin kamalaa? Selittäkää minulle mikä siitä tekee kamalaa? Onko se pelko siitä että joutuu nolatuksi, kun ei keksikään tarpeeksi hauskaa ääntä? Vai onko se vaan niin lapsellista ja typerää, että ette halua ottaa siihen osaa, koska se leimaisi teidät lapsellisiksi ja typeriksi? Kertokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmeisesti hyvin erilainen kuin kaikki muut, koska minusta melkein kaikki nuo leikit kuulostivat hauskoilta. Olen heittäytyjä ja itselleen nauraja ja hullu muutenkin.😆
Kas kun et vielä kuvaile itseäsi sanoilla "rempseä" tai "railakas".
Olen myös heittäytyjä - benjihyppy, karaoke, ihansama, mä olen mukana. Itselleni osaan myös nauraa. Hulluksi en sano, se on vain synonyymi näille "rempseille" jne, näin sanovat oikeasti vain ne tekopirteät räpättäjät, jotka väkisin pakottavat muutkin olemaan hassuja ja hulluja.
En alennu näihin tutustumisleikkeihin, en anna alentaa itseäni ja älykkyyttäni johonkin, joka yhden Ritvan mielestä on hullunhauskaa samalla kun 50 muuta ihmistä kärsii ja häpeää. Jos sen takia olen tylsä, yhteistyökyvytön, huumorintajuton ja introvertti, nin olkoon.
Justihin näin!!
En ole ikinä onneksi joutunut tuollaisiin.
Yksi tuttu oli ollut jotain 30v ja työllisyyskoulutuksessa tms.
Aikuiset ihmiset kontanneet lattialla musiikin soidessa ja kun musiikki loppui, piti halata lähinnä olevaa..
Tämän tarkoituksena oli edistää työllistymistä :)))
Piti nostaa purkista lappu, jossa oli linnun nimi. Sitä lintua piti sitten yrittää matkia ja muut arvata mikä oli kyseessä.
Mä taas en tykkää niistä tavallisista "nouse seisomaan, kerro nimesi ja vähän itsestäsi". Mun mielestä on jottenkin helpompi esitellä itsensä tuollai hauskasti :D
Yliopiston fuksitapahtuma. En tietenkään ymmärtänyt odottaa pahinta, kun odotin lähinnä hauskaa yhdessäoloa, mutta toisin kävi. Yritettiin "luoda ryhmähenkeä" mm. siten että piti seistä rivissä ja kaikkien piti ujuttaa joku naru vieressäolijan alusvaatteiden alta (käytännössä tarkoitti sitä että jouduit riisumaan vaatteitasi). Minulla ja eräällä toisella tytöllä vaan olikin menkat juuri sinä päivänä, ja käytimme kumpikin siteitä. Arvatkaa vaan ketkä valahtivat kalpeiksi kun tehtävänanto ilmoitettiin. Ei muuten suostuttu riisumaan, eikä ruvettu asiaa sen kummemmin selittämään. Muutenkin kuvottavaa nöyryyttämistä, en olisi suostunut vaikka ei olisi menkkoja ollutkaan.