Päiväkoti mokasi taas ja ei myönnä vastuuta
Kommentit (151)
Olin vuoden sijaistamassa päiväkodissa, ja sijaispalkkauskiellon takia töihin kutsuttiin yleensä, kun kolmesta eri ryhmästä oli hoitaja poissa. Tarkoittaa sitä, että yleensä oli kaksi ryhmää vajaamiehityksellä, mutta sijaista ei saanut palkata.. Onneksi paikassa hallittiin suunnittelu, ja töihin mennessä oli valmis suunnitelma siitä, mitä ryhmiä piti auttaa missäkin vaiheessa päivää, ja päivistä selvittiin kunnialla. Silloin tuli kyllä jo mieleen, että on ajan kysymys, milloin tapahtuu uutisen tyyppisiä onnettomuuksia kun käsipareja ja valvovia silmiä on vain liian vähän lapsimäärään suhteutettuna. Kaipa tähän resurssipulaan herätään sitten, kun joku menettää henkensä.
Siellä päiväkodissa on töissä IHMISIÄ. Ihmisille sattuu virheitä, kukaan ei ole täydellinen. Päiväkoti otti vastuun teoistaan ja tilanne korjaantuu, mitään loppuen lopuksi hirveän vakavaa ei ole sattunut. Edelleen kyllä vanhempien valvonnan alla sattuu ihan yhtä lailla tapaturmia kuin päiväkodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa siis vanhemmat, että kun joskus lapsenne kanssa leikkipuistoon asti selviätte, ette vahingossakaan vilkaise puhelinta myöskään itse siinä hiekkalaatikon reunalla istuessanne! :p
Aina kun olen vahtinut vieraiden lapsia, olen tavallista tarkkaavaisempi. En haluaisi joutua tilanteeseen, jossa joudun vanhemmille selvittelemään mistä joku onnettomuus johtui. Ihmettelen päikyn hoitajien leväperäisyyttä.
Omien lasten vahtiminen on eri asia, vastuu on itsellä ja omien lasten metkut tietää aika hyvin. Ikinä ei ole neljälle lapselleni sattunut mitään isompaa onnettomuutta. Yhtään tikkiäkään ei ole laitettu, ei ole kipsattu. Ja ihan olen kaikki kotona hoitanut, ei päivääkään päiväkotia.
Eivät ne lapset päiväkodin työntekijöille ihan vieraita ole, kun niiden kanssa ollaan tekemisissä suurin osa lasten hereilläoloajasta arkisin.
Lapsiparat....:/
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tapaturma mutta kaikkea sattuu. Ihminen ei ole erehtymätön. Jokainen tekee virhearviointeja ja vahinkoja pääsee sattumaan. Itsellä ei lapsia mutta tuttavien muksuille sattuu kotioloissa aina tapaturmia. Tällaista elämä vaan on.
Toisissa perheissä sattuu paljon tapaturmia ja toisissa ei, sellaista se elämä on.
Minkä takia, aina kun sattuu joku vahinko, niin pitää löytää joku vastuuseen. Siis toki lasten ympäristöstä voisi tehdä hurjan turvallisen ja samalla hurjan tylsän ja virikkeettömän. Lapsi oppii asioita tekemällä ja kokeilemalla, joten jotain voi sattua, ja lapsi satuttaa itsensä. Aika turvallista on lasten olla ja leikkiä tänään, oli pikkusen eri juttu mun lapsuudessa. Ei paljon ajateltu tai kiinnitetty huolta turvallisuuteen. Päiväkoti pahoitteli, otti vastuun jne... Mä lapsena hyppäsin lumikasaan jostain rapuilta, ja nilkka meni sijoiltaan. Silti piti yhdellä jalalla seisten kuunnella open saarna ja pyytää anteeksi käytöstään. Ei ottanut kuuleviin korviinsa, että loukkasin itseni, käski vaan seisoa kunnolla.No, enhän mä sen jälkeen voinut moneen päivään oikein liikkua, kun oli nin kipeä ja lopullinen parantuminen kesti kauan. Ei koulu pyydellyt anteeks tai pahoitellu. Minun vika oli kun itseni teloin. Näin oli asiat 80-luvulla.
Tuohon edelliseen korjaus
Siis tuossa tapauksessa päiväkoti pahoitteli ja otti vastuun lapsen loukkasntumisesta ja myönsi virhearvion tehneensä. Pyrkivät myös kehittämään turvallisuutta. Toisin oli minun lapsuudessani.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko niitä puhelimia on vilkuilla, jos haluaa työnsä saada tehtyä. Puhelin on työväline. Sillä mm.
- kirjataan omat työajat, eri toiminnoille on eri koodit
- kirjataan lasten hoitoajat ja poissaolot
- kuvataan ja dokumentoidaan toimintaa jq lasten valintoja sekä katsotaan ja arvioidaan tallenteita (kyllä, keskellä pihaa)
- luetaan ja lähetetään sähköpostia yhteistyöryhmille ja vanhemmille
- luetaan ja lähetetään tekstareita vanhemmille
- tarkistetaan säätilanne
yms. yms. yms.Ja mun lapseni pötköttävät sängyssä joka päivä tunnin, kun aikuisten pitää kuulemma tehdä tuota samaa tietokoneella. Aika hitosti kirjattavaa ja arvioitavaa.
Tervetuloa nykyaikaan. Tuota se on lähes joka työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko niitä puhelimia on vilkuilla, jos haluaa työnsä saada tehtyä. Puhelin on työväline. Sillä mm.
- kirjataan omat työajat, eri toiminnoille on eri koodit
- kirjataan lasten hoitoajat ja poissaolot
- kuvataan ja dokumentoidaan toimintaa jq lasten valintoja sekä katsotaan ja arvioidaan tallenteita (kyllä, keskellä pihaa)
- luetaan ja lähetetään sähköpostia yhteistyöryhmille ja vanhemmille
- luetaan ja lähetetään tekstareita vanhemmille
- tarkistetaan säätilanne
yms. yms. yms.Ja mun lapseni pötköttävät sängyssä joka päivä tunnin, kun aikuisten pitää kuulemma tehdä tuota samaa tietokoneella. Aika hitosti kirjattavaa ja arvioitavaa.
Tervetuloa nykyaikaan. Tuota se on lähes joka työpaikalla.
Pistetäänkö asiakkaat tunniksi pötköttämään, että byrokratia saadaan pyörimään? Siis muuallakin kuin hoitoalalla?
Vierailija kirjoitti:
Täällä nämä vastuuhoitajat alapeukuttaa :D
Kertokaapas nyt, miksette kieltäneet pikkuista kiipeämästä telineeseen? Kuitenkin tätä ketjua täällä luette niin selityksiä kehiin...
jos osaa kiivetä sinne pitää osata tulla alaskin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskenään juttelu pihalla on ehkä ainoa hetki kun tietoa voi siirtää aamuvuorolaiselta iltavuorolaiselle. Tai keskustella kuinka jonkun lapsen kanssa seuraavaksi tehdään, kun äsken tapahtui niin ja näin.
Mitä ihmeen tietoa siellä oikein siirretään? Tämä on jäänyt minulle täydeksi mysteeriksi. Edes sairaalassa ei tehohoitoa vaativan potilaan asioista tarvitse viestitellä niin paljon kuin päiväkodissa jaetaan hoitajien kesken tietoja lapsista!
no just sitä mitä se sun lapsi on tehnyt, onko kiusannut, onko kiusattu, onko nukkunut, paskonut, syönyt...
mitä nyt vanhempi kysyy kun hakee
Ihan totta. 70-80-90-luvuilla lapset teki kaikenlaista jota nykyään ei sallittaisi mitenkään, ja silloin, joku juttu jota ei pidetty mitenkään ihmeellisenä tai vanhemmat jopa siihen kannust, niin aiheuttaisi tänäpäivänä lastensuojelu ilmoituksen ja syytteen heitteellejätöstä... Ei ennen ollut turvavyöpakkoa, liekkö ollut turvavöitäkään takapenkillä, lapsi syliin tai takapenkille nukkumaan ja menoksi, nyt vähän eri. Jos halusi uimaan tai kaverin luo, sinne itse mentiin tietä tai metsää pitkin ja sillä hyvä. Tultiin takaisin silloin kun oli sovittu, kyläpaikkaan ei äiti soittanut, ja kysynyt onko kaikki ok. Ei taida nykyään olla ok lapsia yksin päästää kulkemaan, silloin piti kulkea, kyytiä ei aina saanut. Aika pienenäkin muistan, että piti itse kulkea ja onhan näitä, ei meillä ala-asteella ollut valvojaa välitunnilla, yläasteella oli, mutta sen takia ettei siellä polteta tupakkaa. On nää asiat muuttunut tosi paljon, vaikka en vielä ihan fossiili tunne olevani.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi sattua mitä vain, sillä tädit katselevat puhelimiaan ja samoin ovat kouluissa ns. vältunitvalvojat.
Näin lapset ovat minulle kertoneet.
Niin, kun meidän on pakko niitä puhelimia katsoa, kun puhelimesta näkee mm. onko joku lapsi perunut hoidon tai sairas, lisäksi vanhemmat saattaa soitella ja laittaa tekstiviestejä. Ajattelitko että katsomme puhelimia vain kun lapset nukkuvat?
Kyllä alkaa perkele mennä hermo tähän touhuun, kun ei saatana mikään kelpaa vanhemmille. Pitäiskö laittaa lapset pehmustettuun pyöreään huoneeseen koko päiväksi, ettei vain pääse mitään sattumaan? Pois kiipeilytelineet päiväkotien pihoilta, tasainen pehmeä hiekka-alusta vaan, eikä mitään lapioita tai ämpäreitä, ettei vain kukaan lyö ketään niillä tai lapsi kaadu lapion/ämpärin päälle kun voi tulla iso pipi.
Niin ja puhelimiin pitää vastata ja vastata idiootti-kysymyksiin heti kun vanhemmat soittaa ja kertoa lapsen päivästä puolentunnin raportti, mutta samalla pitää kuitenkin huomata jokaikisen lapsen pikkusormen värähdyskin ja kirjata se ylös ja lisätä raporttiin joka kerrotaan vanhemmille. Tämän lisäksi lastenhoitajat eivät saa pitää kahvitaukoa, käydä vessassa, syödä, juoda, räpäyttää silmiään, tai haukotella, koska silloin saattaisi jäädä jotakin näkemättä! Koulutuksissa tai palavereissa ei tietenkään myöskään kukaan käy, mutta varhaiskasvatuskeskustelut pitää jokaisen lapsen kohdalla käydä, mutta sen vuoksi ei saa olla pois lapsiryhmästä.
Lisäksi täytyy muistaa jokaisen lapsen vaatteet prikulleen, sukkia ja pikkareita myöten ja tietää koko ajan missä ne vaatteet ja lapsen tavarat ovat, mutta tämäkin tulee suorittaa niin, ettei katse irtoa hetkeksikkään lapsista.
Joo, kiitos taas vitusti, kyllä on realistiset odotukset teillä!
Teen tätä työtä vain siksi, että lapset on niin huipputyyppejä, vaikka voi olla työni loppuu kuin seinään, jos katseeni joskus onkin väärässä paikassa väärään aikaan ja joku lapsi vaikka kompastuu ja murtaa kätensä juuri sillä hetkellä.
Korjaan: Hiekka-alustakin on huono, koska lapset voi syödä hiekkaa ja heitellä sitä toistensa päälle. Laitetaankin sellainen tasainen urheilukenttä-alusta, joka ei ole koskaan liukas, eikä siitä saa mitään irti. Siellä lapset voivat sitten ulkoilla kohtuulisen turvassa. Kielletään vielä juokseminen, etteivät törmäile toisiinsa tai kaadu pahasti. Ja kypärät päähän kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Korjaan: Hiekka-alustakin on huono, koska lapset voi syödä hiekkaa ja heitellä sitä toistensa päälle. Laitetaankin sellainen tasainen urheilukenttä-alusta, joka ei ole koskaan liukas, eikä siitä saa mitään irti. Siellä lapset voivat sitten ulkoilla kohtuulisen turvassa. Kielletään vielä juokseminen, etteivät törmäile toisiinsa tai kaadu pahasti. Ja kypärät päähän kaikille!
tämä ja jokaiselle lapselle oma alue ettei vaan pure toisia lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskenään juttelu pihalla on ehkä ainoa hetki kun tietoa voi siirtää aamuvuorolaiselta iltavuorolaiselle. Tai keskustella kuinka jonkun lapsen kanssa seuraavaksi tehdään, kun äsken tapahtui niin ja näin.
Mitä ihmeen tietoa siellä oikein siirretään? Tämä on jäänyt minulle täydeksi mysteeriksi. Edes sairaalassa ei tehohoitoa vaativan potilaan asioista tarvitse viestitellä niin paljon kuin päiväkodissa jaetaan hoitajien kesken tietoja lapsista!
no just sitä mitä se sun lapsi on tehnyt, onko kiusannut, onko kiusattu, onko nukkunut, paskonut, syönyt...
mitä nyt vanhempi kysyy kun hakee
Niin, ennen jos vanhemmat ja koulu/päiväkoti oli yhteyksissä, niin silloin tiesi olevansa kusessa. Ei paljon kyselty ja kuskattu lapsia. Ite piti kouluun tai koulutaksiin mennä ja tulla. Ei otettu yhteyttä vanhempiin, ennenkun oli joku ihan "vakava" asia kyseessä. Ihan muista jutuista puhuivat kun lasten turvallisuudesta tai tekemisistä, jos näkivätkin jossain. Nykyään tuntuu, että tätä tietoa pitää koko ajan kerätä ja jakaa ihan kaikesta. Vaikka hyvä kommunikaatio yhteys ja tiedon kulku hyvä asia onkin.
Niin ja on ihan eri asia, että jos lapsi loukkaa itsensä, että onko se vahinko vai ei. Toki on vastuussa jos se on aiheutunut huolimattomuudesta/tahallaan. Mutta kyllä tämä tapaus kuulosti enemmän vahingolta. Kai niitä vahinkoja joskus sattuu vanhempienkin "vahtiessa". Mutta tuntuu, että tässä vaan halutaan taas osoittaa oma tärkeys jne. Ei tietenkään kiva,että lapsi loukkaantui, mutta kun taitaa niitä loukkaantumisia aikuisillekkin sattua. Ihan vahingossa.
Niin, nykyään oot huono ja edesvastuuton ihminen jos perhana koiralla ei ole turvavaljaita/verkkoa autossa kun mun lapsuudessa lapset vaan autoon takapenkille ja ovi kiinni. On turvallisuus ja asenteet nykyisin vähän eri luokkaa kun ennen.
POINTTI LIENEE TÄSSÄ SE, ETTÄ KYSEESSÄ ON NOIN 1V LAPSI. EI MIKÄÄN 4V tai 5V, VAAN VAIPOISSA OLEVA TAAPERO. EI NOIN PIENTÄ VOI KOULUTTAA TYYLIIN " SAAT TULLA YKSIN ALAS KUN MENIT YLÖSKIN"
Vierailija kirjoitti:
Korjaan: Hiekka-alustakin on huono, koska lapset voi syödä hiekkaa ja heitellä sitä toistensa päälle. Laitetaankin sellainen tasainen urheilukenttä-alusta, joka ei ole koskaan liukas, eikä siitä saa mitään irti. Siellä lapset voivat sitten ulkoilla kohtuulisen turvassa. Kielletään vielä juokseminen, etteivät törmäile toisiinsa tai kaadu pahasti. Ja kypärät päähän kaikille!
Veikkaan, että sanomista tulee myös siinä tilanteessa, jos vanhempi soittaa/tekstaa ja vastausta ei heti kuulu?
Milloinkahan ihmiset tajuais, että kahta päinvastaista toivetta on hankala toteuttaa samaan aikaan.
Mitä jos oikeasti ottaisit siitä reflektiosta 20 sekkaa pois ja kysyisit ihan itse lapseltani, mikä häntä harmittaa. Se harmin aihe voi päivällä olla jo ihan eri kuin aamulla.