Lue keskustelun säännöt.
Voiko yliopistosta valmistua osaamatta englantia?
12.05.2017 |
Olen nyt siis valmistumassa ylioppilaaksi ja pidän nyt välivuoden. Ensi vuonna haluaisin kuitenkin hakea yliopistoon, mutta ongelmana on etten osaa englantia. Tai siis ymmärrän kyllä vähän, mutta en pysty kunnolla keskustelemaan, saati sitten kirjoittamaan mitää akateemista. Ruotsia osaan kuitenkin ihan sujuvasti.
Onko kaikki toivo siis heitetty? Jotakin humanistista alaa olen ajatellut, kirjoitukset meni ihan kohtalaisesti, keskiarvo varmaan tulee olemaan C-B.
Kommentit (65)
Ehdottomasti kertauskurssia tai muuten intensiivistä opettelua peliin. Harvassa on ne yliopistot joissa ei aina osa oppimateriaalia olisi englanniksi. Ja koskee myös humanistisia tutkintoja. En sano että olisi mahdotonta pärjätä, mutta kyllä siinä ylimääräistä hiustenraastamista tulee varsinkin kurssimateriaalien kanssa, jos joutuu koko ajan etsimään sanoja sanakirjasta, VARSINKIN tieteellisen tekstin kanssa. Itse olen yliopistossa, ja vaikka koen olevani englannin kielen osaamisessa erinomaisella tasolla joudun itsekin silti välillä etsiä tuntemattomia sanoja sanakirjoista ja mistä milloinkin. Kuvittelisin että lukemisesta tulee todella töksähtelevää ja tekstien punainen lankaa häipyy jonnekin jos joka kolmatta sanaa pitää lähteä muualta etsimään :/ jos onni potkii saatat löytää suomalaisia tekstejä samasta aiheesta netistä, mutta monista tutkimuksista ei ole suomeksi yhtään mitään materiaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, pitää varmaan katsella noita AMKn tutkintoja vähän enemmän. :D
Suomen kieltä mietin, mutta sinne on ilmeisesti aika hankala päästä ja kirjoitin äidinkielestä C:n...
Nimeomaan tuo lukeminen tuottaa varmasti hankaluuksia, pystyn ihan ok seuraamaan leffoja englannin tekstityksillä, mutta esim. vaikeamman fiktiivisen romaaninkin lukeminen on tosi hankalaa. ap
Ainakin englannin opiskeluun on helpompaa löytää motivaatiota kuin ns. virkamiesruotsin opiskeluun. Mutta kummastakin selviää ja suoriutuu, vaikka toki se voi vaatia toisinaan hieman hampaiden kiristystä.. Mutta, mutta kai tiesit, että yliopistolla opiskelee myös heitä, jotka eivät ole käyneet päivääkään lukiota. - Uskaltaisin väittää, että useimmilla ammattikoulualoilla kieltenopetus on suppeamapaa kuin lukiossa. Minusta on jos ja kun opisekelupaikkoihin on ja on ollut pääsykokeet. - Jos on pääsykokeesta selvinnyt, niin on tavallaan tullut osoittaneeksi, että voi omaksua ja oppia tutkintoonkin vaadittavat opinnot.
Niin voi. Lukion paperit b:tä ja englannin takia viivästyi yopaperit vuodella. Nipin napin sittten läpi. Kävin kuitenkin sitten amkin kiitettävin arvosanoin(!) tekniikan alalla ja päälle yliopistossa di tutkinnon vielä paremmilla arvosanoilla(!) Pärjätä voi ja oppimaanhan sinne mennään mutta aivan mielettömästi vaatii myös asennoitumista ja työtä. Englannin oppii kun yliopistossa sitä on pakko hallita ja ammattisanasto on uppo outoa osaavallekin.
Enemmän siis kysy itseltä haluatko oppia ja oletko valmis näkemään vaivaa. Ei ole ylivoimaista mutta työlästä jos haluaa oikeasti hyviä arvosanoja. Amk ja yliopisto on vielä mielestäni kaukana toisistaan miten siellä opiskellaan. Amkissa enkulla ei tehny juuri mitään yossa se on oletusarvo että opiskelet englanniksi kokonaisia kursseja ammattitermeineen.
Ei ole mahdollista. Nykyään melkein alalla kuin alalla kaikki kirjallisuus on englanniksi.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin englannin opiskeluun on helpompaa löytää motivaatiota kuin ns. virkamiesruotsin opiskeluun. Mutta kummastakin selviää ja suoriutuu, vaikka toki se voi vaatia toisinaan hieman hampaiden kiristystä.. Mutta, mutta kai tiesit, että yliopistolla opiskelee myös heitä, jotka eivät ole käyneet päivääkään lukiota. - Uskaltaisin väittää, että useimmilla ammattikoulualoilla kieltenopetus on suppeamapaa kuin lukiossa. Minusta on jos ja kun opisekelupaikkoihin on ja on ollut pääsykokeet. - Jos on pääsykokeesta selvinnyt, niin on tavallaan tullut osoittaneeksi, että voi omaksua ja oppia tutkintoonkin vaadittavat opinnot.
Joo, mun amiskan aikainen enkku oli tosi vaatimatonta verrattuna lukioon. Sain kiitettäviä amiskan enkusta vaikka peruskouluenglantini oli 6 koska amiskan englanti oli niin alakohtaista ja siksi helppoa. Esim. 30 sanan sanakokeita. Nykyään nostavat amiskan englannin tasoa korkeammalle. Mutta siis kun joka päivä tekee enkun eteen töitä niin kyllä ne taidot siitä alkaa karttumaan ja yliopistossa selviää. Ahkeruutta :) Älä yritä selvitä yksin vaan pyydä apua!
B-C:n papereilla sinun pitää kyllä repäistä pääsykokeesta aika kovat pisteet, jos mielit jonnekin humanistiselle alalle. Historia on suurissa yliopistoissa aika suosittu aine, mutta ehkä johonkin pienempään yliopistoon olisi helpompi päästä sisään? Toki jos et lukenut ylioppilaskirjoituksiin, niin yo-arvosanasi eivät heijastele tasoasi.
Opiskelen itse valtiotieteellisessä, ja täällä ylivoimaisesti suurin osa kaikesta materiaalista on ollut englanniksi, joskin esseet on (paria kurssia lukuun ottamatta) kirjoitettu suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten et osaa yhtään englantia, jos olet ylioppilas? Tai kai siitä kokeesta läpi pääsee aika helpolla...
Mutta niin, riippuu alasta. Meidän alalla (yht.kuntatieteellinen ala) 99,9% tenttikirjoista ja muusta materiaalista on englanniksi, joten ei mitään toivoa olisi pärjätä ilman englannin kielen taitoa, mutta toki jollain aloilla voi olla eri ja oppiihan siinä samalla. Mutta muutenkin sun arvosanat (B-C) aika huonot yliopistoon, tai siis toki on mahdollista sisään päästä, mutta onkohan akateeminen opiskelu sun juttu?
En kirjoittanut englantia vaan pitkän ruotsin. Ja jotenkin olen aina vaan ajatellut meneväni yliopistoon, esim. historia kiinnostaa. Mutta nyt on alkanut epäilyttää etten ehkä pärjääkään... Mikään AMK-ala ei kyllä hirveesti kiinnosta. ap
Ikävä olla ilonpilaaja, mutta historian kursseja käyneenä voin kertoa, että paljon joutuu lukemaan ja etsimään tietoa englanniksi. Yhdellä kurssilla oli esimerkiksi 350-sivuinen opus, josta tehtiin essee alkuosasta ja loppuosa tuli tenttiin. Vaikea päästä läpi, jos ei ymmärrä.
No voi ***, historia on kiinnostavaa ja jotenkin ajattelin että siitä löytyisi helposti tietoa myös suomeksi/ruotsiksi käännettynä... Onko mitään alaa missä olisi vain minimimäärä englantia?
Kiitos vastauksista, pitää nyt vähän miettiä mitä tässä tekisi. Joku kertauskurssi voisi toimia, mutta epäilen ettei se riitä (arvosanat lukiossa oli 6-5, yhden 7 sain tuurilla...). Tosin kaverini opiskelee kyllä ulkomailla englanniksi ja sanoi että siellä on joillakin vaihtareilla ihan luokattoman huono kielitaito, joten ehkä en ihan ainoa huonoa englantia puhuva ole... ap
Valitettavasti englanti alkaa olemaan sellainen oletusvaatimus, niin kuin tietyn tasoiset atk-taidotkin. Monien teorioiden oppi-isät ovat ulkomailta, ja niitä luetaan englanniksi. Historia on aihealueena niin laaja, että läheskään kaikista tapahtumista ja näkökulmista ei ole suomeksi tietoa, ainakaan siinä mittakaavassa, mitä vaikka esseeseen tarvitsisi.
Joo ja itse näkisin, että jos on yliopistoon pääsy toiveena, niin jo lukiossa kannattaa panostaa tiettyihin aineisiin ja englanti on yksi niistä, ihan riippumatta alasta josta kiinnostunut. En nyt näe aloittajan haavetta ihan tuhoon tuomittuna, mutta työtä se vaatii, jos lähtökohdat englannin suhteen heikot. Yliopistollahan on sitten mahdollisuus opiskella vaikka kuinka paljon englantia (tai no ainakin Hgin ylipistolla, kts. Kielikeskus), että jos sisään pääsee, niin mahdollisuus on treenata. Pääsykoekirjathan kai usein on suomeksi.
Hei äläluovuta vielä! Kirjoitin englannista juuri ja juuri A:n ja olen valmistumassa englanninkielisestä yliopistosta ulkomailla! Läpäisi myös C2 englannin kokeen. Jos on tarpeeksi tahdonvoimaa niin kyllä pärjäät yliopistossa. Voit ottaa tavaksi opiskella englantia pari tuntia viikossa, ilmoittautua puhekurssille ja alkaa katsomaan tv ohjelmia ilman tekstityksiä esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
B-C:n papereilla sinun pitää kyllä repäistä pääsykokeesta aika kovat pisteet, jos mielit jonnekin humanistiselle alalle. Historia on suurissa yliopistoissa aika suosittu aine, mutta ehkä johonkin pienempään yliopistoon olisi helpompi päästä sisään? Toki jos et lukenut ylioppilaskirjoituksiin, niin yo-arvosanasi eivät heijastele tasoasi.
Opiskelen itse valtiotieteellisessä, ja täällä ylivoimaisesti suurin osa kaikesta materiaalista on ollut englanniksi, joskin esseet on (paria kurssia lukuun ottamatta) kirjoitettu suomeksi.
Jep, itse olen valmistunut valtsikasta, enkä muista oliko opinnoissa (pääaineen + sivuaineiden) mitään oikeastaan suomeksi (paitsi pääsykoekirja :D). Esseet (yleensä) ja esim. gradun saa toki tehdä suomeksi eli yleensä riittää, että on hyvä englannin kielen ymmärrys, kielen tuottamista ei niin paljoa tarvita.
Poika on lääkiksessä ja lukee englanninkielistä tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion enkulla pärjää jos on edes 7.
Vierailija kirjoitti:
Hei äläluovuta vielä! Kirjoitin englannista juuri ja juuri A:n ja olen valmistumassa englanninkielisestä yliopistosta ulkomailla! Läpäisi myös C2 englannin kokeen. Jos on tarpeeksi tahdonvoimaa niin kyllä pärjäät yliopistossa. Voit ottaa tavaksi opiskella englantia pari tuntia viikossa, ilmoittautua puhekurssille ja alkaa katsomaan tv ohjelmia ilman tekstityksiä esimerkiksi.
Itse suosittelisin ennemmin jotain kirjallisen (ja ehkä suullisen) ymmärtämisen kursseja, puhekurssi tuskin yhtä tarpeellinen, jos siis suomalaisessa ylipistossa meinaa opiskella. Itse en ainakaan englannin kielen puhumisen taitoa juuri tarvinnut, lähinnä vaan tuota luetun ymmärtämistä. Tosin parille kv-kurssille osallistuin ja siellä saattoi olla jotain ryhmäkeskusteluja tms englanniksi, mutta tosi vähän siis. Toki englannin puhuminenkin tärkeä taito, mutta ei opinnoissa kovin ensisijainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa, että joku on selvinnyt opinnoistaan huonosta lähtötasosta huolimatta!
Luin kyllä kirjoituksiin ihan normaalin verran mutta en ihan viimeistä päivää. Muutenkin olen aina ollut sellainen seiskan oppilas.
Yritin kyllä aina tsempata enkun kanssa, mutta ei vaan jäänyt päähän toisin kuin ruotsi... ap
Minulle ei ihan täysin aukea, miksi seiskan oppilas haluaisi yliopistoon, kun lukeminen ei selvästi ihan nappaa? Yliopistossa joutuu lukemaan paljon. Joillakin se motivaatio löytyy vasta vanhemmalla iällä, mutta ymmärsin, että tässä on kyse tapauksesta, jossa lukio on suoritettu ihan vastikään.
Tsemppiä ap! Pakko on paras muusa, joten jos pääsykokeista selviät niin myös siitä englannista (en usko, että valmistuminen jäisi siitä kiinno jos muuten olet ahkera opiskelija).
Jos siulla on joku kaveri, joka osaa hyvin englantia, nii pyydä häntä avuksi. Esim. minä joskus kavereiden kanssa treenasin suullista kurssia varten katsomalla elokuvan tai dokumentin ja yhdessä keskusteltiin siitä sitten englanniksi niin hyvin kuin osattiin. Hyvin oppi uutta sanastoa eikä virheet haitanneet kavereiden kanssa!
Pelkästään "historia kiinnostaa" ei takaa pääsyä opiskelemaan historiaa, on vähän eri asia kuin pelkkä lukiokurssitason historia, jossa lähinnä sinulle kerrotaan asioita suomeksi ja sitten teet kokeen. Tutkintoonpyrkijöitä on todella, todella paljon, vain todella hyvät pääsevät läpi. Riippuu paljon siitä mitä kirjoitit historiasta ylppäreissä, ja tietenkin pääsykoetuloksesta.
Historiassa on kyllä tutkintovaatimuksissa myös muitakin kieliä, pelkällä ruotsilla et pärjää. Ainakin Tampereella käsittääkseni se toinen kieli voi myös olla esim. saksa, ranska tai venäjä, itse vedin helpoimman kautta englanniksi, sitä oli pari kurssia. En ole varma miten muissa yliopistoissa. Mutta ilman kieliä ei pääse loppuun. Ja kurssikirjallisuutta on englanniksikin, eli aivan nollakielitaidolla ei ainakaan historiassa pärjää milllään. On yleensäkin parempi jos osaa useampia kieliä, koska supistaa aika paljon tutkimusalaa jos ei osaa kieliä lainkaan. Jopa pelkkä kolmen kielen patteri (suomi-ruotsi-englanti) on aika suppea. Yliopistossa kyllä pääsee opiskelemaan sekä itse että kursseilla kaikkea, muinaiskielistä nykykieliin.
Suosittelen välivuoden aikana petraamaan kielitaitoa ja myös historiaa, koska ne pääsykokoeet eivät ole mikään läpihuutojuttu (ellet sitten ole todella, todella hyvä, L-tason oppilas historiassa).
Terv. maisteriksi valmistunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei äläluovuta vielä! Kirjoitin englannista juuri ja juuri A:n ja olen valmistumassa englanninkielisestä yliopistosta ulkomailla! Läpäisi myös C2 englannin kokeen. Jos on tarpeeksi tahdonvoimaa niin kyllä pärjäät yliopistossa. Voit ottaa tavaksi opiskella englantia pari tuntia viikossa, ilmoittautua puhekurssille ja alkaa katsomaan tv ohjelmia ilman tekstityksiä esimerkiksi.
Itse suosittelisin ennemmin jotain kirjallisen (ja ehkä suullisen) ymmärtämisen kursseja, puhekurssi tuskin yhtä tarpeellinen, jos siis suomalaisessa ylipistossa meinaa opiskella. Itse en ainakaan englannin kielen puhumisen taitoa juuri tarvinnut, lähinnä vaan tuota luetun ymmärtämistä. Tosin parille kv-kurssille osallistuin ja siellä saattoi olla jotain ryhmäkeskusteluja tms englanniksi, mutta tosi vähän siis. Toki englannin puhuminenkin tärkeä taito, mutta ei opinnoissa kovin ensisijainen.
Puhuminen voi auttaa sanojen ja rakenteiden muistamisessa. Esim. Itse en oppinut kieliä pänttäämällä kirjasta vaan puhumalla ja käyttämällä uusia oppimani sanoja puheessa. Siksi suosittelen puhekurssia :)
No ethän sinä vielä ole valmistumassa. Sinulla on monta vuotta aikaa opetella englantia. Kyllä ne pakolliset oppii ihan itsekseen, kun luet englanninkielisiä kirjoja ja artikkeleja. Kyllä sinä jotain osaat, jos olet ylioppilaaksikin päässyt ja esim ulkomailla pärjäät englanniksi. Ihan turhaa vähättelyä.
Valitettavasti englanti alkaa olemaan sellainen oletusvaatimus, niin kuin tietyn tasoiset atk-taidotkin. Monien teorioiden oppi-isät ovat ulkomailta, ja niitä luetaan englanniksi. Historia on aihealueena niin laaja, että läheskään kaikista tapahtumista ja näkökulmista ei ole suomeksi tietoa, ainakaan siinä mittakaavassa, mitä vaikka esseeseen tarvitsisi.